Loikkaa: valikkoon, hakuun

Camelina (ruistankio eli kitupellava)

Share/Save/Bookmark
Versio hetkellä 25. toukokuuta 2015 kello 17.09 – tehnyt HMykra (keskustelu | muokkaukset)

Yleistä tietoa

Ruistankio eli kitupellava (Camelina sativa) on tavallisesti yksivuotinen, keltakukkainen ristikukkaiskasvi. Ruistankio eli camelina voi kasvaa jopa 120 cm korkeaksi. Sen pienet kukat ovat vaalean keltaiset ja niissä on neljä terälehteä. Lidut ovat 4-8 mm pitkiä, soikeita, ja niihin muodostuu 8-16 kellertävää siementä. Tuhannen siemenen paino on vain noin 1 g, kun se rypsillä on 2 g.

Camelina on toisaalta ikivanha viljelyskasvi, öljykasvi, jonka viljely muistuttaa rypsin viljelyä. Toisaalta Camelina on viljan viljelyyn ja käsittelytapoihin sopeutunut rikkakasvi, joka on perinteisesti levinnyt viljan siemenen mukana. Jos sitä viljellään samalla lohkolla liian usein sen taudit, kuten möhöjuuri, lisääntyvät nopeasti. Sen vuoksi Camelinaa suositellaan viljeltävän samalla lohkolla korkeintaan joka neljäs vuosi.

Suomesta ruistankion siemeniä ja ituja on löydetty Laitilan Vainionmäen merovinkiaikaisen (vuosilta 575–800) kalmiston kaivauksissa. Kitupellava on kotoisin Välimeren alueelta ja Keski-Aasiasta, Suomessa sitä löytyy edelleen rautateiden varrella, satamissa ja pelloilla etelästä aina Ouluun asti.

Pointti

Nykypäivänä camelinan eli ruistankion suosio perustuu öljyn hyvään omega-3 rasvahappokoostumukseen. Sen terveysvaikutteista ruoka- ja lääkeyrttinä on viitteitä jo esihistorialliselta ajalta alkaen. .

Vaikuttavat aineet

Camelinaöljyä puristetaan kylmäpuristuksella, joten se sisältää runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja- alfalinoleenihappoa, tokoferolia ja kasvisteroleja. Camelinan siemenen öljypitoisuus on 40-47 % kuiva-aineesta. Öljyn rasvahapoista 54 % on monityydyttymättömiä (rypsiöljy 32 %), joista ihmiselle välttämättömiä alfalinoleenihappoa on 40 % (rypsi 8 %) ja linolihappoa 15 % (rypsi 20 %). Näiden monityydyttymättömien rasvahappojen on todettu auttavan alentamaan veren LDL kolesterolipitoisuutta ja siten vaikuttamaan sydän- ja verisuoniterveyteen.

Arvokkaan rasvahappokoostumuksensa ansiosta Camelina-öljy on funktionaalinen eli terveysvaikutteinen elintarvike.

Vaikutus ja käyttö

Ravinnon tärkeinpiä kasvisteroleja ovat kasviöljyt. Camelina-öljy sisältää steroleja yhteensä 442 mg/100g, joiden pääkomponentti on sitosteroli (75 mg/ 100g). Kylmäpuristetussa öljyssä on enemmän steroleja ja luontaisena antioksidanttina toimivaa E-vitamiinia kuin raffinoidussa öljyssä. Kasvisterolit ja E-vitamiini yhdessä auttavat alentamaan veren kolesteroliarvoja.

Käytössä huomioitavaa

Camelina-öljy soveltuu kaikkeen ruoanlaittoon ja leivontaan.. Siinä on hieno mantelinen aromi ja siksi sopii hyvin salaatteihin ja vihannesten kypsytykseen.

Lisätietoa

Camelinaa on käytetty hyvin monipuolisesti; siitä on tehty esim. lamppuöljyä. Tänä päivänä Japan Airlines kokeilee camelinaöljyä lentokoneen moottoreissa. Linkkejä: http://www.suomenkasvioljyt.fi/10 Rasvatieto: http://www.rasvatieto.fi/ajankohtaista/kovat-faktat-ja-pehme%C3%A4t-p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6kset

Lähteet

1. Retkeilykasvio, toim. L. Härmet-Ahti, J. Suominen, Tauno Ulvinen, Pertti Uotila, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998, 4. täysin uudistettu painos, Kirjapaino: Yliopistopaino s. 181

2. Verkkosivu: Suomenkasviöljyt http://www.suomenkasvioljyt.fi/10

3. Verkkosivu: Rasvatieto http://www.rasvatieto.fi/ajankohtaista

4. Verkkosivu: Camelina, Ruistankio, Kitupellava http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruistankio