Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ero sivun ”Kehäkukka” versioiden välillä

Share/Save/Bookmark
 
Rivi 34: Rivi 34:
 
9. Ukiya, M., Akihisa, T., Yasukawa, K., Tokuda, H., Suzuki, T. & Kimura, Y. 2006. Anti-inflammatory, anti-tumor-promoting, and cytotoxic activities of constituents of marigold (Calendula officinalis) flowers. Journal of Natural Products 69: 1692-1696.
 
9. Ukiya, M., Akihisa, T., Yasukawa, K., Tokuda, H., Suzuki, T. & Kimura, Y. 2006. Anti-inflammatory, anti-tumor-promoting, and cytotoxic activities of constituents of marigold (Calendula officinalis) flowers. Journal of Natural Products 69: 1692-1696.
 
}}
 
}}
 +
 +
10. Anne McIntyre, Parantavat kasvit ruukussa, Kustannusosakeyhtiö Otava 2013

Nykyinen versio 16. kesäkuuta 2015 kello 17.43

Yleistä tietoa

Kehäkukka (Calendula officinalis) on sukuun Calendula ja heimoon Asteraceae (asterikasvit) kuuluva kasvi, jonka alkuperäinen esiintymisalue kattaa Keski- ja Etelä-Euroopan, Läntisen Aasian sekä Yhdysvallat. Kasvi elää vuoden tai harvoin kaksi, ja kasvaa noin 30–50 cm:n pituiseksi, kukinnon leveys on 4-7 cm.

Ennen vanhaan keskiajalla ruokia värjättiin kehäkukalla. Etelä-Euroopassa värjättiin riisiä, voita ja leivoksia kehäkukan keltaisen tai oranssin värisillä terälehdillä. Nykyäänkin voi käyttää kukkien terälehtiä värjäämään leivonnaisia sahramin sijaan.
Kehäkukka

Kehäkukka

Pointti

Kehäkukka on tehonnut viruksiin ja loisiin ja sitä on käytetty myös matolääkkeenä. Kehäkukkaa on pidetty monipuolisuutensa ansiosta merkittävänä perusrohtokasvina kansanlääkinnässä, jolloin enimmäkseen on käytetty kehäkukan kukkaosia.

Vaikuttavat aineet

Kehäkukan terälehdet ja siitepöly sisältävät useita karotenoideja, kuten neoksantiinia, violaksantiinia, luteoksantiinia ja auroksantiinia, jotka toimivat muun muassa antioksidantteina. Myös lehdissä ja varressa on karotenoideja, joskin vähemmän kuin terälehdissä ja siitepölyssä. Kasvissa on myös useita flavonoideja, jotka toimivat antioksidantteina. Kukissa on saponiineja, joilla on tulehdusta lievittäviä vaikutuksia ja triterpeenejä, jotka vähentävät turvotusta (etenkin faradiol-3-myristiinihappo, faradiol-3-palmitiinihappo and 4-taraksasteroli). Kukissa on eteeristä öljyä, jolla on havaittu olevan muun muassa sienten kasvua hillitseviä vaikutuksia. Kukissa olevien kalendulosidien on havaittu hillitsevän syöpäsolujen leviämistä. HI-virusta estävän vaikutuksen epäillään perustuvan kukan flavonoidiglykosideihin.

Vaikutus ja käyttö

Kehäkukasta tehdyllä uutteella ja kasvista eristetyillä puhtailla yhdisteillä on havaittu olevan useita farmakologisia hyötyvaikutuksia, joista tärkeimpiä on esitelty edellä. Kasvista saatavilla ainesosilla on useita antimikrobisia hyötyvaikutuksia. Kukista valmistetut uutteet hillitsevät useiden anaerobisten ja fakultatiivisesti aerobisten bakteerien, kuten Porphyromonos gingivalis ja Veilonella parvula, jakaantumista. Samoin niiden on havaittu estävän herpes simplex- ja influenssavirusten jakautumista in vitro. Kukista saadun uutteen on todettu hillitsevän myös HI-viruksen lisääntymistä estämällä viruksen jakautumista säätelevän entsyymin toimintaa. Kukista valmistettu eteerinen öljy sen sijaan estää useiden sienten, kuten Candida albicans ja Candida dubliniensis, leviämistä. Kasvi voi auttaa infektion torjumisessa myös parantamalla immuunijärjestelmän toimintaa; kasvista saadussa uutteessa olevan polysakkaridiosuuden on nimittäin todettu stimuloivan immuunipuolustukselle oleellisten granylosyyttisolujen toimintaa in vitro. Kehäkukasta saatavat flavonoidit myös toimivat antioksidantteina, jotka puolestaan tehostavat immuunijärjestelmän toimintaa muiden hyötyvaikutusten ohella.

Antimikrobisten ja immuunijärjestelmän toimintaa tehostavien vaikutustensa lisäksi kehäkukalla on muitakin farmakologisia hyötyvaikutuksia. Lajin kukista saatavilla uutteilla on havaittu tulehdusta ja turvotusta vähentäviä vaikutuksia. Kukista, lehdistä tai koko kasvista tehtyjen uutteiden on havaittu myös hillitsevän syövän, mm. leukemian, paksusuolensyövän, melanooman ja rintasyövän, leviämistä in vivo ja in vitro. Rotilla, joille oli annettu hiilitetrakloridia, kehäkukkauutteen havaittiin vähentävän maksasolujen tuhoutumista. Kukkauutteen on havaittu myös nopeuttavan palovammojen parantumista. Kehäkukasta saattaa olla apua myös esimerkiksi ärtyneen suolen oireyhtymästä kärsiville, sillä se voi vähentää suoliston supistelua. Eräässä tutkimuksessa nimittäin huomattiin, että kukasta saatu uute vähensi kanin tyhjäsuolen supistelua lähinnä tukkimalla kalsiumkanavia. Kasviuutteen on havaittu hidastavan rotilla sydämen lyöntinopeutta, mikä viittaa siihen, että kasvista saattaisi olla apua liian nopeasta sykkeestä kärsiville henkilöille.

Käytössä huomioitavaa

Eräässä tutkimuksessa havaittiin iholle laitetun kehäkukan uutteen aiheuttavan allergiaa yhdeksällä ihmisellä 443:sta. Tämän vuoksi henkilöiden, joilla on todettu allergia asterikasvien heimoon kuuluville kasveille, tulisi käyttää kehäkukan ainesosia varauksella.

Raskauden ja imetyksen aikana ei pitäisi käyttää kehäkukkaa sen estrogeeni-vaikutuksien tähden. Kehäkukan nauttiminen voi johtaa kohdun supisteluun ja näin ollen se saattaa lisätä keskenmenon riskiä.

Lisätietoa

Yrtit.net: http://www.yrtit.net/kehakukka/

Luontoportti.com: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/kehakukka

Lähteet

1. Al-Ramahi, R., Jaradat, N. & Adawi, D. 2013. Use of herbal medicines during pregnancy in a group of Palestinian women. Journal of Ethnopharmacology 150: 79-84.

2. Bashir, S., Janbaz, K. H., Jabeen, Q. & Gilani, A. H. 2006. Studies on spasmogenic and spasmolytic activities of Calendula officinalis flowers. Phytotherapy Research 20: 906-910.

3. Bogdanova, N. S., Nikolaeva, I. S., Shcherbakova, L. I., Tolstova, T. I., Moskalenko, N. I. & Pershin, G. N. 1970. Study of antiviral properties of Calendula officinalis. Farmakologiia i toksikologiia 33: 349-55.

4. Chandran, P. K. & Kuttan, R. 2008. Effect of Calendula officinalis Flower Extract on Acute Phase Proteins, Antioxidant Defense Mechanism and Granuloma Formation During Thermal Burns. Journal of Clinical Biochemistry and Nutrition 43: 58-64.

5. Iauk, L., Lo Bue, A. M., Milazzo, I., Rapisarda, A. & Blandino, G. 2003. Antibacterial activity of medicinal plant extracts against periodontopathic bacteria. Phytotherapy Research 17: 599-604.

6. Muley, B. P., Khadabadi, S. S. & Banarase, N. B. 2009. Phytochemical Constituents and Pharmacological Activities of Calendula officinalis Linn (Asteraceae): A Review. Tropical Journal of Pharmaceutical Research 8: 455-465.

7. Perez-Gutierrez, S., Vargas-Solis, R., Zavala, M., Perez-G, C. & Perez-G, R. M. 1998. Inhibitory effect of five plant extracts on heart rates of rats. Phytotherapy Research 12: S49-S50.

8. Rusu, M. A., Tamas, M., Puica, C., Roman, I. & Sabadas, M. 2005. The hepatoprotective action of ten herbal extracts in CCI4 intoxicated liver. Phytotherapy Research 19: 744-749.

9. Ukiya, M., Akihisa, T., Yasukawa, K., Tokuda, H., Suzuki, T. & Kimura, Y. 2006. Anti-inflammatory, anti-tumor-promoting, and cytotoxic activities of constituents of marigold (Calendula officinalis) flowers. Journal of Natural Products 69: 1692-1696.


10. Anne McIntyre, Parantavat kasvit ruukussa, Kustannusosakeyhtiö Otava 2013