Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ero sivun ”Kuusenkerkkä” versioiden välillä

Share/Save/Bookmark
(Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |pointti=Kuusenkerkkiä käytetään luonnonlääkinnässä mm. reumaattisiin ja hengitystievaivoihin. Kuusenkerkistä teet myös virkistävän keväisen kuohujuom...)
 
 
(Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
 
{{Ainesosalomake
 
{{Ainesosalomake
 +
|kuva=Kuusenkerkkä.jpg
 +
|kuvateksti=Kuusenkerkkä
 
|pointti=Kuusenkerkkiä käytetään luonnonlääkinnässä mm. reumaattisiin ja hengitystievaivoihin. Kuusenkerkistä teet myös virkistävän keväisen kuohujuoman helposti!
 
|pointti=Kuusenkerkkiä käytetään luonnonlääkinnässä mm. reumaattisiin ja hengitystievaivoihin. Kuusenkerkistä teet myös virkistävän keväisen kuohujuoman helposti!
|info1=Kuusen nuoria vuosikasvaimia eli kerkkiä on käytetty kuusenkerkkäsiirapin valmistukseen. Kuusenkerkät ovat kuusen kirkkaita vaaleanvihreitä vuosikasvaimia, jotka ovat parhaimmillaan keväästä alkukesään.Niistä valmistetaan erilaisia juomia ja niitä voidaan käyttää mausteena. Vuosikasvaimet kannattaa kerätä ylitiheistä puista ja mielellään niiden tuuheista alaoksista, keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.
+
|info1=Kuusiin kuuluu n. 40 lajia, jotka kasvavat pohjoisen pallonpuoliskon viileillä alueilla. Luontaisesti kuusta kasvaa Keski- ja Pohjois-Euroopan ylängöillä, Suomessa kuusta esiintyy Enontekiön ja Inarin lappiin asti. Kuusen hyödyllisyys rohtona on tunnettu jo vuosituhansia. Lääkinnässä on käytetty palsamia, tärpättiöljyä, neulasöljyä, neulasuutetta, hartsia, siemenöljyä ja kuusen kerkkiä. Kuusenkerkät ovat kuusen kirkkaita vaaleanvihreitä vuosikasvaimia, jotka ovat parhaimmillaan keväästä alkukesään.  
 +
 
 +
Kuusen nuoria vuosikasvaimia eli kerkkiä on käytetty kuusenkerkkäsiirapin valmistukseen. Vuosikasvaimet kannattaa kerätä ylitiheistä puista ja mielellään niiden tuuheista alaoksista, keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Kerkistä ja havuista voi valmistaa teetä, tinktuuraa, siirappia ja hunajauutetta sekä kuusenhavukylpyjä.
 
|info2=Kerkät sisältävät antioksidanttisesti vaikuttavia flavonoideja, kalsiumia, mangesiumia, C-vitamiinia, A-vitamiinin esiastetta ja kaliumia.
 
|info2=Kerkät sisältävät antioksidanttisesti vaikuttavia flavonoideja, kalsiumia, mangesiumia, C-vitamiinia, A-vitamiinin esiastetta ja kaliumia.
|info3=Kuusenkerkistä valmistettua siirappia käytetään perinteisesti yskänlääkkeenä sekä kehkoputkentulehduksen hoidossa. Kerkistä voidaan keittää teetä tai puristaa mehua, joita käytetään höyryhengityksessä sekä virkistävänä kylpynä. Rohdot auttavat särkyihin, vatsavaivihin ja reumaoireisiin, ja haihtuvat eteeriset öljyt irrottavat limaa ja lievittävät tulehduksia.
+
|info3=Kuusenkerkistä valmistettua siirappia käytetään perinteisesti yskänlääkkeenä sekä kehkoputkentulehduksen hoidossa. Kerkistä voidaan keittää teetä tai puristaa mehua, joita käytetään höyryhengityksessä sekä virkistävänä kylpynä.  Rohtona 1-2 tl 2-4krt päivässä, kylpyihin 1l havuja 8 litraan vettä. Rohdot auttavat särkyihin, vatsavaivihin ja reumaoireisiin, ja haihtuvat eteeriset öljyt irrottavat limaa ja lievittävät tulehduksia.
 +
 
 +
Kerkät auttavat kevätväsymykseen, puutteeliseen aineenvaihduntaan, vatsan liikahappoisuuteen ja muihin vatsavaivoihin.
 +
|info4=C-vitamiini vähenee nopeasti, joten kerkkiä ei voi kuivata, vaan käytetään tuoreena tai pakastettuna
 
|info5=http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/kuusenkerkat-ovat-parhaimmillaan/
 
|info5=http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/kuusenkerkat-ovat-parhaimmillaan/
 +
 
Luonnosta sinulle: http://www.arctic-flavours.fi/fi/arktiset+aromit/ruokaohjeet/yrttiruokaohjeita+kotitalouksille/kuusenkerkka/
 
Luonnosta sinulle: http://www.arctic-flavours.fi/fi/arktiset+aromit/ruokaohjeet/yrttiruokaohjeita+kotitalouksille/kuusenkerkka/
 +
 
Yle.fi/akuutti: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/04/kuusenkerkka-luonto-lautaselle
 
Yle.fi/akuutti: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/04/kuusenkerkka-luonto-lautaselle
 
|info6=1. Sinikka Piippo, Luonnon lääkeyrtit 2, Karisto Oy, Hämeenlinna, 2004
 
|info6=1. Sinikka Piippo, Luonnon lääkeyrtit 2, Karisto Oy, Hämeenlinna, 2004
  
 
2. Vihreä apteekki, Marie-Louise Eklöf, Minerva, Helsinki/Jyväskylä 2008
 
2. Vihreä apteekki, Marie-Louise Eklöf, Minerva, Helsinki/Jyväskylä 2008
 +
 +
3. Michael Castleman, Terveyskasvit, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu, 2000
 +
 +
4. Toivo Rautavaara, Terveysteetä luonnonkasveista, WSOY, Helsinki, 1982
 
}}
 
}}

Nykyinen versio 16. kesäkuuta 2015 kello 17.20

Yleistä tietoa

Kuusiin kuuluu n. 40 lajia, jotka kasvavat pohjoisen pallonpuoliskon viileillä alueilla. Luontaisesti kuusta kasvaa Keski- ja Pohjois-Euroopan ylängöillä, Suomessa kuusta esiintyy Enontekiön ja Inarin lappiin asti. Kuusen hyödyllisyys rohtona on tunnettu jo vuosituhansia. Lääkinnässä on käytetty palsamia, tärpättiöljyä, neulasöljyä, neulasuutetta, hartsia, siemenöljyä ja kuusen kerkkiä. Kuusenkerkät ovat kuusen kirkkaita vaaleanvihreitä vuosikasvaimia, jotka ovat parhaimmillaan keväästä alkukesään.

Kuusen nuoria vuosikasvaimia eli kerkkiä on käytetty kuusenkerkkäsiirapin valmistukseen. Vuosikasvaimet kannattaa kerätä ylitiheistä puista ja mielellään niiden tuuheista alaoksista, keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Kerkistä ja havuista voi valmistaa teetä, tinktuuraa, siirappia ja hunajauutetta sekä kuusenhavukylpyjä.
Kuusenkerkkä

Kuusenkerkkä

Pointti

Kuusenkerkkiä käytetään luonnonlääkinnässä mm. reumaattisiin ja hengitystievaivoihin. Kuusenkerkistä teet myös virkistävän keväisen kuohujuoman helposti!

Vaikuttavat aineet

Kerkät sisältävät antioksidanttisesti vaikuttavia flavonoideja, kalsiumia, mangesiumia, C-vitamiinia, A-vitamiinin esiastetta ja kaliumia.

Vaikutus ja käyttö

Kuusenkerkistä valmistettua siirappia käytetään perinteisesti yskänlääkkeenä sekä kehkoputkentulehduksen hoidossa. Kerkistä voidaan keittää teetä tai puristaa mehua, joita käytetään höyryhengityksessä sekä virkistävänä kylpynä. Rohtona 1-2 tl 2-4krt päivässä, kylpyihin 1l havuja 8 litraan vettä. Rohdot auttavat särkyihin, vatsavaivihin ja reumaoireisiin, ja haihtuvat eteeriset öljyt irrottavat limaa ja lievittävät tulehduksia.

Kerkät auttavat kevätväsymykseen, puutteeliseen aineenvaihduntaan, vatsan liikahappoisuuteen ja muihin vatsavaivoihin.

Käytössä huomioitavaa

C-vitamiini vähenee nopeasti, joten kerkkiä ei voi kuivata, vaan käytetään tuoreena tai pakastettuna

Lisätietoa

http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/kuusenkerkat-ovat-parhaimmillaan/

Luonnosta sinulle: http://www.arctic-flavours.fi/fi/arktiset+aromit/ruokaohjeet/yrttiruokaohjeita+kotitalouksille/kuusenkerkka/

Yle.fi/akuutti: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/04/kuusenkerkka-luonto-lautaselle

Lähteet

1. Sinikka Piippo, Luonnon lääkeyrtit 2, Karisto Oy, Hämeenlinna, 2004

2. Vihreä apteekki, Marie-Louise Eklöf, Minerva, Helsinki/Jyväskylä 2008

3. Michael Castleman, Terveyskasvit, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu, 2000

4. Toivo Rautavaara, Terveysteetä luonnonkasveista, WSOY, Helsinki, 1982