Loikkaa: valikkoon, hakuun

Magnesium

Share/Save/Bookmark

Yleistä tietoa

Magnesium on mineraali, jota on elimistössä noin 25 grammaa ja noin puolet siitä on luussa, lähes puolet lihaksisa ja muissa kudoksissa ja vain alle 1 % solujen ulkopuolella. Magnesiumia tarvitaan yli 300:aan kemialliseen reaktioon, luuston kasvuun ja ylläpitoon sekä hermoston ja lihasten toimintaan. Mahalaukussa magnesium neutraloi mahahappoa ja suolistossa se edistää suolen sisällön kulkua suoliston läpi.

Hyviä magnesiumin lähteitä ovat runsaasti kuitua sisältävät palkokasvit, täysjyväviljatt, kasvikset (erityisesti parsakaali, kurpitsa ja vihreät lehtivihannekset), siemenet ja pähkinät (erityisesti mantelit), avokado, maitotuotteet, banaani, liha, suklaa ja kahvi. Myös mineraalivesi ja ns. kova vesi sisältää magnesiumia.
Kaakaonpavuissa on magnesiumia.

Kaakaonpavuissa on magnesiumia.

Vaikuttavat aineet

Magnesium esiintyy useina eri yhdisteinä, kuten magnesiumarsenaatti, aspartaatti, -fosfidi, -hydroksidi, -kloridi, -nitraatti, -oksidi, -sitraatti, -stearaatti ja sulfaatti. Näistä veteen täysin liukenevat muodot imeytyvät paremmin (kuten aspartaatti, sitraatti, laktaatti and kloridi) kuin veteen liukenemattomat magnesiumin muodot.

Vaikutus ja käyttö

Magnesiumia tarvitaan yli 300 entsyymin aktivoitumiseen, solun energiantuottoon (glykolyysi, jossa muodostuu ATP:tä), aineiden kuljetukselle solukalvon läpi, hermoimpulssin kulkuun lihakseen ja perimäaineksen geneettisen koodin siirtämiselle. Magnesium aktivoi yli 300 erilaista entsyymiä. Solujen ulkopuolinen magnesium yhdessä kalsiumin kanssa on tärkeä impulssin siirtymiselle hermo-lihasliitoksessa.

Magnesiumin puutoksen aiheuttaa useimmiten jokin elimistön häiriötila tai sairaus, kuten imeytymishäiriöt, suolistosairaudet, munuaissairaudet, kilpirauhasen liikatoiminta, diabetes, jotkin lääkkeet (esim. nesteenpoistolääkkeet) tai runsas alkoholin käyttö. Puutosoireet ovat ruokahaluttomuus, pahoinvointi, oksentelu, väsymys ja heikkous. Puutoksen pahentuessa oireet lisääntyvät; esiin tulee puutumista, pistelyä, lihasten supistuksia ja kouristelua, persoonallisuuden muutoksia, sydämen rytmihäiriöitä, ja sepelvaltimoiden kouristuksia. Vaikea magnesiumin puutos voi aiheuttaa hypokalsemiaa tai hypokalemiaa (alhainen seerumin kalsium-tai kaliumpitoisuus), koska mineraalitasapaino häiriintyy. Vakavana ja akuuttina puutosoireena voi olla tajunnan häiriöitä ja tajuttomuus.

Magnesiumia käytetään sen puutoksen ja puutosoireitten ehkäisyyn ja hoitoon, kuten lihasjännitykseen, normalisoimaan energian tuottoa, neutraloimaan mahahappoja (siihen magnesiumhydroksidi tuntuu toimivan nopeimmin) ja laksatiivina ennen suolen kirurgista tai diagnostista toimenpidettä. Magnesium on tutkimustiedon perusteella todennäköisesti tehokas myös raskauden aikaisen pre-eklampsian tai eklampsiann ehkäisyssä ja hoidossa (laskimoon annettuna). Sillä hoidetaan myös sydämenrytmihäiriöitä.

Magnesium saataa olla tehokas:

Kuukautisia edeltävän oireyhtymän (PMS) ehkäisyssä ja oireitten (mielialan muutokset, turvotus ja kivut) lievittämisessä sekä kuukautisia edeltävän migreenin ehkäisyssä.
Osteoporoosin ehkäisyssä iäkkäillä naisilla ja estrogeenikorvaushoitoa käyttävillä.
Metabolisen oireyhtymän, II-tyypin diabeteksen ja ylipainon ehkäisyssä vähän magnesiumia ruuasta saavilla.
Korkean kolesterolin hoidossa laskee LDL:ää ja nostaa hieman HDL-tasoa.
Sepelvaltimotauti kipukohtausten (angina pectoris) ehkäisyssä.
Muniuaiskivien uusuiutumisen ehkäisyssä.
Kuulon menetyksen ehkäisy kovalle melulle altistuvilla.
Aivohalvauksen ehkäisyssä.
Kroonisen väsymysoireyhtymän hoidossa (CFS) lääkkeellisenä.
Fibromyalgia kipujen hoidossa yhdessä omenahapon kanssa.
Laskimoon annosteltuna sarjoittaisessa päänsäryssä ka migreenissä, rytmihäiriöissä, astmakohtauksissa, syövän aiheuttamassa hermosäryssä, kohdunpoiston jälkeisten kipujen hoidossa ja keuhkoahtaumataudin hoidossa.

Magnesiumin käyttöä seuraavissa tiloissa on tutkittu, mutta tutkimusaineiston vähäisyyden vuoksi tieteellistä arvioita tehosta ei voi vielä tehdä seuraavissa tiloissa:

Tarkaavaisuus-ylivilkkaushäiriö (ADHD). ADHD-lapsilla näyttää olevan matalammat magnesiumpitoidet.
Ahdistuksen hoidossa yhdessä orapihlajan ja kalifornian unikon kanssa (Sympathyl) saattaa olla tehokas hoidettaessa lievää tai kohtalaista ahdistuneisuushäiriötä.
Magnesium saatta vähentää levottomian jalkojen oireilua ja edistää unta, jos Mg-taso veressä on matala.
Korkean verenpaineen tukihoitona.
Raskauteen liittyvien jalkakrqamppien hoidossa.
Korkea magnesiumin saanti ravinnosta näyttäisi ehkäisevän sydänperäisiä äkkikuolemua.
Heinänuha.
Lymen tauti.
Multippeliskleroosi (MS).
Ennenaikainen synnytys.

Urheilijat käyttävät joskus magnesiumia energiatehokkuuden ja kestävyyden parantamiseen. Tiedetään myös että magnesiumia käytetään ulkoisesti ihon haavaumien, paiseiden ja märkäpesäkkeiden hoitoon sekä nopeuttamaan haavojen paranemista.

Käytössä huomioitavaa

Saantisuositus lapsille on iän mukainen 6-11 kuisille 80 mg/vrk, 1-2 v:lle 85 mg/vrk, 2-5 v:lle120 mg/vrk, 6-9 v:lle 200 mg/vrk ja 10-13 v:lle 280 mg/vrk.

Naisten suositusannos on 280 mg/vrk ja miesten saantisuositus on 14 vuoden iästä alkaen 350 mg/vrk.

Päivittäisen käytön turvallinen yläraja on magnesiumille sama kuin saantisuositus. Toksista hypermagnesiaa ja oiereita kuten matalaa verenpainetta ja lihasheikkoutta on esiintynyt vasta noin 10-kertaisilla annoksilla (2500 mg/vrk).

Magnesiumia nimitetään luonnolliseksi kalsiumin vastavaikuttajaksi. Tästä syystä usein väitetään, että kalsium estää magnesiumin imeytymistä suolistosta ja päinvastoin. Tällaista ei tapahdu fysiologisissa olosuhteissa (ihmisen elimistössä) minkä vapaaehtoisilla tehty tutkimus on osoittanut. Spencer et al (1994). Kalkin ja magnesiumin voi siis hyvin ottaa yhtä aikaa.

Lisätietoa

Eniten magnesiumia sisältävät ruuat (Fineli): http://bot.fi/c73

Tieteellisten artikkelien lyhennelmiä voi lukea PubMed:ssa http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed

Lähteet

  1. Altman D, Carroli G, Duley L, et al. Do women with pre-eclampsia, and their babies, benefit from magnesium sulphate? The Magpie Trial: a randomised placebo-controlled trial. Lancet 2002;359:1877-90.
  2. Bendich A. The potential for dietary supplements to reduce premenstrual syndrome (PMS) symptoms. J Am Coll Nutrition 2000;19:3-12.
  3. Broeren MA, Geerdink EA, Vader HL, van den Wall Bake AW. Hypomagnesemia induced by several proton-pump inhibitors. Ann Intern Med 2009;151:755-6.
  4. Chiuve SE, Korngold EC, Januzzi JL Jr, et al. Plasma and dietary magnesium and risk of sudden cardiac death in women. Am J Clin Nutr 2011;93(2):253-60.
  5. Cohen JS. High-dose oral magnesium treatment of chronic, intractable erythromelalgia. Ann Pharmacother 2002;36:255-60.
  6. Crowther CA, Hiller JE, Doyle LW. Magnesium sulphate for preventing preterm birth in threatened preterm labour. Cochrane Database Syst Rev 2002;4:CD001060.
  7. Cundy T, Mackay J. Proton pump inhibitors and severe hypomagnesaemia. Curr Opin Gastroenterol 2011;27:180-5.
  8. Deulofeu R, Gascon J, Gimenez N, Corachan M. Magnesium and chronic fatigue syndrome. Lancet 1991;338:641.
  9. Dickinson HO, Nicolson DJ, Campbell F, et al. Magnesium supplementation for the management of essential hypertension in adults. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD004640.
  10. Fine KD, Santa Ana CA, Porter JL, et al. Intestinal absorption of magnesium from food and supplements. J Clin Invest 1991;88:396-402.
  11. Galland L. Magnesium and inflammatory bowel disease. Magnesium 1988;7:78-83.
  12. Golf SW, Bender S, Gruttner J. On the significance of magnesium in extreme physical stress. Cardiovasc Drugs Ther 1998;12:197-202.
  13. Hardwick LL, Jones MR, Brautbar N, Lee DB. Magnesium absorption: mechanisms and the influence of vitamin D, calcium and phosphate. J Nutr 1991;121:13-23.
  14. He K, Liu K, Daviglus ML, et al. Magnesium intake and incidence of metabolic syndrome among young adults. Circulation 2006;113:1675-82.
  15. Johnson S. The multifaceted and widespread pathology of magnesium deficiency. Med Hypotheses 2001;56:163-70.
  16. Kass L, Weekes J, Carpenter L. Effect of magnesium supplementation on blood pressure: a meta-analysis. 2012. Eur J Clin Nutr 2012;66:411-8.
  17. Kozielec T, Starobrat-Hermelin B. Assessment of magnesium levels in children with attention deficit hyperactivity disorder (ADHD). Magnes Res 1997;10:143-8.
  18. L'Hommedieu CS, Nicholas D, Armes DA, et al. Potentiation of magnesium sulfate--induced neuromuscular weakness by gentamicin, tobramycin, and amikacin. J Pediatr 1983;102:629-31.
  19. Larsson SC, Wolk A. Magnesium intake and risk of type-2 diabetes: a meta-analysis. J Intern Med 2007:262:208-14.
  20. Li MK, Blacklock NJ, Garside J. Effects of magnesium on calcium oxalate crystallization. J Urol 1985;133:23.
  21. Maizels M, Blumenfeld A, Burchette R. A combination of riboflavin, magnesium, and feverfew for migraine prophylaxis: a randomized trial. Headache 2004;44:885-90.
  22. Mooren FC, Krüger K, Völker K, et al. Oral magnesium supplementation reduces insulin resistance in non-diabetic subjects - a double-blind, placebo-controlled, randomized trial. Diabetes Obes Metab 2011;13:281-4.
  23. Nielsen FH, Milne DB. A moderately high intake compared to a low intake of zinc depresses magnesium balance and alters indices of bone turnover in postmenopausal women. Eur J Clin Nutr 2004;58:703-10.
  24. Nygaard IH, Valbø A, Pethick SV, Bøhmer T. Does oral magnesium substitution relieve pregnancy-induced leg cramps? Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2008;141:23-6.
  25. Paolisso G, Sgambato S, Gambardella A, et al. Daily magnesium supplements improve glucose handling in elderly subjects. Am J Clin Nutr 1992;55:1161-7.
  26. Rude RK. Magnesium deficiency: a cause of heterogeneous disease in humans. J Bone Miner Res 1998;13:749-58.
  27. Spencer H, Fuller H, Norris C, Williams D. Effect of magnesium on the intestinal absorption of calcium in man. J Am Coll Nutr 1994;15:485-92.
  28. Spencer H, Norris C, Williams D. Inhibitory effects of zinc on magnesium balance and magnesium absorption in man. J Am Coll Nutr 1994;13:479-84.
  29. Teragawa H, Kato M, Yamagata T, et al. The preventive effect of magnesium on coronary spasm in patients with vasospastic angina. Chest 2000;118:1690-5.
  30. Tramer MR, Schneider J, Marti RA, Rifat K. Role of magnesium sulfate in postoperative analgesia. Anesthesiology 1996;84:340-7.
  31. Tucker KL, Hannan MT, Chen H, et al. Potassium, magnesium, and fruit and vegetable intakes are associated with greater bone mineral density in elderly men and women. Am J Clin Nutr 1999;69:727-36.
  32. Vetter T, Lohse MJ. Magnesium and the parathyroid. Curr Opin Nephrol Hypertens 2002;11:403-10.
  33. Weller E, Bachert P, Meinck HM, et al. Lack of effect of oral Mg-supplementation on Mg in serum, blood cells, and calf muscle. Med Sci Sports Exerc 1998;30:1584-91.
  34. Whitney E, Cataldo CB, Rolfes SR, eds. Understanding Normal and Clinical Nutrition. Belmont, CA: Wadsworth, 1998.
  35. Witlin AG, Sibai BM. Magnesium sulfate therapy in preeclampsia and eclampsia. Obstet Gynecol 1998;92:883-9.
  36. Young GL, Jewell D. Interventions for leg cramps in pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2002;(1):CD000121.
  37. Young IS, Trimble ER. Magnesium and chronic fatigue syndrome. Lancet 1991;337;1094-5.