Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ero sivun ”Porkkana” versioiden välillä

Share/Save/Bookmark
(Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |pointti=Porkkanan sisältämä beetakaroteeni on antioksidantti, joka mahdollisesti ehkäisee syöpää ja sydän- ja verisuonitauteja. |info1=Porkkana (Daucus ca...)
 
 
Rivi 1: Rivi 1:
 
{{Ainesosalomake
 
{{Ainesosalomake
 +
|kuva=Porkkananippu.jpg
 +
|kuvateksti=Porkkananippu
 +
 
|pointti=Porkkanan sisältämä beetakaroteeni on antioksidantti, joka mahdollisesti ehkäisee syöpää ja sydän- ja verisuonitauteja.
 
|pointti=Porkkanan sisältämä beetakaroteeni on antioksidantti, joka mahdollisesti ehkäisee syöpää ja sydän- ja verisuonitauteja.
 
|info1=Porkkana (Daucus carota), kasvaa luonnonvaraisena kasvaa suuressa osassa Eurooppaa, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa monenlaisina kaksi- ja useampivuotisina muotoina, joiden juuri on hoikka ja sitkeä. Porkkana on otettu viljelyyn Afganistanissa n 3000 vuotta sitten, 1100-luvulta viljelty Euroopassa. Oranssi porkkana kehitetty 1600 luvulla Hollannissa.
 
|info1=Porkkana (Daucus carota), kasvaa luonnonvaraisena kasvaa suuressa osassa Eurooppaa, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa monenlaisina kaksi- ja useampivuotisina muotoina, joiden juuri on hoikka ja sitkeä. Porkkana on otettu viljelyyn Afganistanissa n 3000 vuotta sitten, 1100-luvulta viljelty Euroopassa. Oranssi porkkana kehitetty 1600 luvulla Hollannissa.
|info2=Porkkana sisältää arvokasta beetakaroteenia, josta elimistö muodostaa A-vitamiinia. Porkkana sisältää kuivapainostaan yli 30% kuituja.  
+
|info2=Porkkana sisältää arvokasta beetakaroteenia, josta elimistö muodostaa A-vitamiinia. Porkkana sisältää kuivapainostaan yli 30% kuituja.
 
|info3=Porkkanan syönti on hyväksi hampaille, mutta se on tärkeää myös A-vitamiinin kannalta. Runsas syönti saattaa aiheuttaa ihon kellertymistä, mutta se on vaaraton ilmiö. Elimistö säätelee beetakaroteenin muuttumista A-vitamiiniksi, joten myrkytysvaaraa ei ole.  
 
|info3=Porkkanan syönti on hyväksi hampaille, mutta se on tärkeää myös A-vitamiinin kannalta. Runsas syönti saattaa aiheuttaa ihon kellertymistä, mutta se on vaaraton ilmiö. Elimistö säätelee beetakaroteenin muuttumista A-vitamiiniksi, joten myrkytysvaaraa ei ole.  
  
 
A-vitamiinin puutostiloista oireina ovat mm. ihon kuivuminen, limakalvo- ja sarveiskalvomuutoksia sekä hämäräsokeus. Hämäräsokeudesta kärsivän henkilön silmät eivät kykene sopeutumaan pimeyteen tai hämäryyteen. A-vitamiinin merkitys: se yhdistyy opsiini nimiseen proteiiniin verkkokalvon sauvasoluissa ja muodostaa rodopsiinia eli näköpurppuraa, ainetta, joka on välttämätöntä hämäränäölle. A-vitamiinin saantiin riittää yksi raaka porkkana päivässä.
 
A-vitamiinin puutostiloista oireina ovat mm. ihon kuivuminen, limakalvo- ja sarveiskalvomuutoksia sekä hämäräsokeus. Hämäräsokeudesta kärsivän henkilön silmät eivät kykene sopeutumaan pimeyteen tai hämäryyteen. A-vitamiinin merkitys: se yhdistyy opsiini nimiseen proteiiniin verkkokalvon sauvasoluissa ja muodostaa rodopsiinia eli näköpurppuraa, ainetta, joka on välttämätöntä hämäränäölle. A-vitamiinin saantiin riittää yksi raaka porkkana päivässä.
 
 
|info5=Lajituntemuksen oppimisympäristö: http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=5513&haku=&page=1&global=&bundle=5336&pcat=4  
 
|info5=Lajituntemuksen oppimisympäristö: http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=5513&haku=&page=1&global=&bundle=5336&pcat=4  
  
Luontoportti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/porkkana  
+
Luontoportti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/porkkana
 
|info6=1. McWhirter A., Clasen L., Bordett G., Mims S., Sanders T., Foods that harm, foods that heal, England, 1996
 
|info6=1. McWhirter A., Clasen L., Bordett G., Mims S., Sanders T., Foods that harm, foods that heal, England, 1996
 
}}
 
}}

Nykyinen versio 7. elokuuta 2014 kello 16.50

Yleistä tietoa

Porkkana (Daucus carota), kasvaa luonnonvaraisena kasvaa suuressa osassa Eurooppaa, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa monenlaisina kaksi- ja useampivuotisina muotoina, joiden juuri on hoikka ja sitkeä. Porkkana on otettu viljelyyn Afganistanissa n 3000 vuotta sitten, 1100-luvulta viljelty Euroopassa. Oranssi porkkana kehitetty 1600 luvulla Hollannissa.
Porkkananippu

Porkkananippu

Pointti

Porkkanan sisältämä beetakaroteeni on antioksidantti, joka mahdollisesti ehkäisee syöpää ja sydän- ja verisuonitauteja.

Vaikuttavat aineet

Porkkana sisältää arvokasta beetakaroteenia, josta elimistö muodostaa A-vitamiinia. Porkkana sisältää kuivapainostaan yli 30% kuituja.

Vaikutus ja käyttö

Porkkanan syönti on hyväksi hampaille, mutta se on tärkeää myös A-vitamiinin kannalta. Runsas syönti saattaa aiheuttaa ihon kellertymistä, mutta se on vaaraton ilmiö. Elimistö säätelee beetakaroteenin muuttumista A-vitamiiniksi, joten myrkytysvaaraa ei ole.

A-vitamiinin puutostiloista oireina ovat mm. ihon kuivuminen, limakalvo- ja sarveiskalvomuutoksia sekä hämäräsokeus. Hämäräsokeudesta kärsivän henkilön silmät eivät kykene sopeutumaan pimeyteen tai hämäryyteen. A-vitamiinin merkitys: se yhdistyy opsiini nimiseen proteiiniin verkkokalvon sauvasoluissa ja muodostaa rodopsiinia eli näköpurppuraa, ainetta, joka on välttämätöntä hämäränäölle. A-vitamiinin saantiin riittää yksi raaka porkkana päivässä.

Käytössä huomioitavaa

Lisätietoa

Lajituntemuksen oppimisympäristö: http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=5513&haku=&page=1&global=&bundle=5336&pcat=4

Luontoportti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/porkkana

Lähteet

1. McWhirter A., Clasen L., Bordett G., Mims S., Sanders T., Foods that harm, foods that heal, England, 1996