Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ero sivun ”Sinimailanen” versioiden välillä

Share/Save/Bookmark
(Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |pointti=Yleensä sinimailanen siemeniä idätetään ravintolisäksi, mutta myös lehtiä voidaan syödä ja koko kukkiva verso voidaan hauduttaa teeksi. Sinimail...)
 
Rivi 1: Rivi 1:
 
{{Ainesosalomake
 
{{Ainesosalomake
 
|pointti=Yleensä sinimailanen siemeniä idätetään ravintolisäksi, mutta myös lehtiä voidaan syödä ja koko kukkiva verso voidaan hauduttaa teeksi. Sinimailanen sopii toipilaille, se on parhaita lehtivihreän lähteitä.
 
|pointti=Yleensä sinimailanen siemeniä idätetään ravintolisäksi, mutta myös lehtiä voidaan syödä ja koko kukkiva verso voidaan hauduttaa teeksi. Sinimailanen sopii toipilaille, se on parhaita lehtivihreän lähteitä.
|info1=Sinimailanen (Medicago sativa) eli alfalfa on yksivuotinen ruoho jonka lehdet ovat kolmilehdykkäisiä. Kasvin varren pituus on 30–90 cm ja se on pystyhkö ja runsashaarainen.. Sinimailaselle kasvaa heinä-elokuussa pallomaiset siniset tai sinivioletit, joskus myös keltaiset kukat. Sinimailasen alalaji on sirppimailanen (Medicago sativa ssp. falcata), joka voi risteytyä sinimailasen kanssa.
+
|info1=Sinimailanen (Medicago sativa) eli alfalfa on yksivuotinen ruoho, jonka lehdet ovat kolmilehdykkäisiä. Kasvin varren pituus on 30–90 cm ja se on pystyhkö ja runsashaarainen. Sinimailaselle kasvaa heinä-elokuussa pallomaiset siniset tai sinivioletit, joskus myös keltaiset kukat. Sinimailasen alalaji on sirppimailanen (Medicago sativa ssp. falcata), joka voi risteytyä sinimailasen kanssa.
  
Kasvin ajatellaan olevan kotoisin Medean kaupungista, josta suvulle nimi Medicago. Al-fal-fa arabian kielellä tarkoitta kaikkien ruokien isää, jolla beduiinit ovat ruokkineet hevosiaan vuosisatojen ajan. Intiaanit kutsuivat sinimailasta puhveliruohoksi, koska se sai puhvelit lihaviksi. Kasvia on pidetty elinvoimaa, ruokahalua ja ruumiinpainoa lisäävänä.
+
Kasvin ajatellaan olevan kotoisin Medean kaupungista, josta suvulle nimi Medicago. Al-fal-fa arabian kielellä tarkoittaa kaikkien ruokien isää, jolla beduiinit ovat ruokkineet hevosiaan vuosisatojen ajan. Intiaanit kutsuivat sinimailasta puhveliruohoksi, koska se sai puhvelit lihaviksi. Kasvia on pidetty elinvoimaa, ruokahalua ja ruumiinpainoa lisäävänä.
 
+
|info2=Sinimailanen sisältää runsaasti valkuaisaineita, kalsiumia ja A-, C-, E- ja K-vitamiineja. Siinä on myös saponiineja, isoflavoneja, kumariineja, fenoleja, tanniineja ja tyydyttämättömiä rasvahappoja.
|info2=Sinimailanen sisältää runsaasti valkuaisaineita, kalsiumia ja mm. A-, C-, E- ja K-vitamiineja. Siinä on myös saponiineja, isoflavoneja, kumariineja, fenoleja, tanniineja ja tyydyttämättömiä rasvahappoja.  
+
 
|info3=Käytettävät osat ovat idut ja siemenet sekä rohdoskäytössä versot ja lehdet, joita voi kerätä monta kertaa kasvukautena ennen kukintaa. Lehdistä valmistetaan yrttiteetä, tabletteja ja nesteuutteita.
 
|info3=Käytettävät osat ovat idut ja siemenet sekä rohdoskäytössä versot ja lehdet, joita voi kerätä monta kertaa kasvukautena ennen kukintaa. Lehdistä valmistetaan yrttiteetä, tabletteja ja nesteuutteita.
  
Rivi 11: Rivi 10:
 
Lehtiä on käytetty lisäämään virtsaneritystä hoidettaessa virtsarakkoa, munuaisia ja eturauhasvaivoja.
 
Lehtiä on käytetty lisäämään virtsaneritystä hoidettaessa virtsarakkoa, munuaisia ja eturauhasvaivoja.
  
 +
Kasvin sisältämällä mangaanilla on verensokeria alentavaa vaikutusta, eli se saattaa auttaa diabetekseen, jos sairaus johtuu kyvyttömyydestä käyttää kehon mangaania. Estrogeenisten vaikutustensa vuoksi sinimailasen ajatellaan säännöllistävän kuukautiskiertoa ja lisäävän maidon eritystä. Isoflavonit ja kumariinit ovat kasviestrogeeneja, joiden vaikutus on sama, mutta lievempi kuin estrogeenin.
  
Kasvin sisältämällä mangaanilla on verensokeria alentavaa vaikutusta, eli se saattaa auttaa diabetekseen, jos sairaus johtuu kyvyttömyydestä käyttää kehon mangaania. Estrogeenisten vaikutustensa vuoksi sinimailasen ajatellaan säännöllistävän kuukautiskiertoa ja lisäävän maidon eritystä. Isoflavonit ja kumariinit ovat kasviestrogeeneja, joiden vaikutus on sama, mutta lievempi kuin estrogeenin.
 
 
Sinimailasta voidaan käyttää puhdistuskuurien ja amalgaamipaikkojen poiston yhteydessä.
 
Sinimailasta voidaan käyttää puhdistuskuurien ja amalgaamipaikkojen poiston yhteydessä.
  
 
Annostus 5-10 grammaa kuivattua kasvia kolmesti päivässä tai 5-10 ml kolmesti päivässä
 
Annostus 5-10 grammaa kuivattua kasvia kolmesti päivässä tai 5-10 ml kolmesti päivässä
 +
|info4=Pieninä määrinä sinimailanen on hyvä ravintolisä, mutta suurien määrien nauttimista tulee välttää. Idätettäessä purkkiin jääviä siemenkuoria ei saa syödä keskenmenovaaran vuoksi. Ilmeisesti L-kanavaniini, siementen sisältämä aminohappo saattaa aiheuttaa puhahukka-ihotautia tai edistää sen puhkeamista.
  
|info4=Pieninä määrinä sinimailanen on hyvä ravintolisä, mutta suurien määrien nauttimista tulee välttää. Idätettäessä purkkiin jääviä siemenkuoria ei saa syödä keskenmenovaaran vuoksi. Ilmeisesti L-kanavaniini, siementen sisältämä aminohappo saattaa aiheuttaa puhahukka-ihotautia tai edistää sen puhkeamista. Aneemisten tulisi välttää sinimailasen syömistä, koska suuret määrät saponiineja voivat aiheuttaa veren yleistä solukatoa ja laskea veren ainesosien määrää epänormaalin paljon.
+
Aneemisten tulisi välttää sinimailasen syömistä, koska suuret määrät saponiineja voivat aiheuttaa veren yleistä solukatoa ja laskea veren ainesosien määrää epänormaalin paljon.
  
 
Kasvi saattaa pahentaa allergikkojen siitepölyoireita. Sinimailasen syönti saattaa aiheuttaa solumuutoksia suolistossa ja lisätä peräsuolisyövän mahdollisuutta. Kasvia ei suositella niveltulehdukseen. Suuret määrät voivat häiritä verenhyytymislääkintää ja hormonaalista ehkäisyä ja hormonikorvaushoitoja. Diabeetikoilla sinimailanen voi vaikuttaa veren sokeritasapainoon.
 
Kasvi saattaa pahentaa allergikkojen siitepölyoireita. Sinimailasen syönti saattaa aiheuttaa solumuutoksia suolistossa ja lisätä peräsuolisyövän mahdollisuutta. Kasvia ei suositella niveltulehdukseen. Suuret määrät voivat häiritä verenhyytymislääkintää ja hormonaalista ehkäisyä ja hormonikorvaushoitoja. Diabeetikoilla sinimailanen voi vaikuttaa veren sokeritasapainoon.
 
 
|info5=Luontoportti, sirppimailanen, sinimailanen ja rehumailanen: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/sirppimailanen  
 
|info5=Luontoportti, sirppimailanen, sinimailanen ja rehumailanen: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/sirppimailanen  
  
Lajituntemuksen oppimisympäristö, sinimailanen: http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=25086&haku=&page=3&global=&bundle=24344&pcat=4  
+
Lajituntemuksen oppimisympäristö, sinimailanen: http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=25086&haku=&page=3&global=&bundle=24344&pcat=4
 
+
 
|info6=1. Holm Y., Hiltunen R. Lääkkeitä luonnosta, Palmenia kustannus,2003 Tammer-Paino Oy
 
|info6=1. Holm Y., Hiltunen R. Lääkkeitä luonnosta, Palmenia kustannus,2003 Tammer-Paino Oy
  
Rivi 32: Rivi 30:
  
 
4. Piippo S. Luonnon lääkeyrtit 1, Tammi 2004
 
4. Piippo S. Luonnon lääkeyrtit 1, Tammi 2004
 
 
}}
 
}}

Versio 24. heinäkuuta 2014 kello 17.46

Yleistä tietoa

Sinimailanen (Medicago sativa) eli alfalfa on yksivuotinen ruoho, jonka lehdet ovat kolmilehdykkäisiä. Kasvin varren pituus on 30–90 cm ja se on pystyhkö ja runsashaarainen. Sinimailaselle kasvaa heinä-elokuussa pallomaiset siniset tai sinivioletit, joskus myös keltaiset kukat. Sinimailasen alalaji on sirppimailanen (Medicago sativa ssp. falcata), joka voi risteytyä sinimailasen kanssa.

Kasvin ajatellaan olevan kotoisin Medean kaupungista, josta suvulle nimi Medicago. Al-fal-fa arabian kielellä tarkoittaa kaikkien ruokien isää, jolla beduiinit ovat ruokkineet hevosiaan vuosisatojen ajan. Intiaanit kutsuivat sinimailasta puhveliruohoksi, koska se sai puhvelit lihaviksi. Kasvia on pidetty elinvoimaa, ruokahalua ja ruumiinpainoa lisäävänä.

Pointti

Yleensä sinimailanen siemeniä idätetään ravintolisäksi, mutta myös lehtiä voidaan syödä ja koko kukkiva verso voidaan hauduttaa teeksi. Sinimailanen sopii toipilaille, se on parhaita lehtivihreän lähteitä.

Vaikuttavat aineet

Sinimailanen sisältää runsaasti valkuaisaineita, kalsiumia ja A-, C-, E- ja K-vitamiineja. Siinä on myös saponiineja, isoflavoneja, kumariineja, fenoleja, tanniineja ja tyydyttämättömiä rasvahappoja.

Vaikutus ja käyttö

Käytettävät osat ovat idut ja siemenet sekä rohdoskäytössä versot ja lehdet, joita voi kerätä monta kertaa kasvukautena ennen kukintaa. Lehdistä valmistetaan yrttiteetä, tabletteja ja nesteuutteita.

Sinimailanen vähentää kolesterolin imeytymistä suolistoon, sillä kolesteroli sitoutuu sen saponiineihin ja kuituihin. Kuitujensa vuoksi se estää kasvainten muodostumista ja saattaa neutraloida syöpää synnyttäviä aineita suolistossa. Se estää verenvuotoja, edistää kaliumin imeytymistä sekä parantaa ruokahalua. Lehtiä on käytetty lisäämään virtsaneritystä hoidettaessa virtsarakkoa, munuaisia ja eturauhasvaivoja.

Kasvin sisältämällä mangaanilla on verensokeria alentavaa vaikutusta, eli se saattaa auttaa diabetekseen, jos sairaus johtuu kyvyttömyydestä käyttää kehon mangaania. Estrogeenisten vaikutustensa vuoksi sinimailasen ajatellaan säännöllistävän kuukautiskiertoa ja lisäävän maidon eritystä. Isoflavonit ja kumariinit ovat kasviestrogeeneja, joiden vaikutus on sama, mutta lievempi kuin estrogeenin.

Sinimailasta voidaan käyttää puhdistuskuurien ja amalgaamipaikkojen poiston yhteydessä.

Annostus 5-10 grammaa kuivattua kasvia kolmesti päivässä tai 5-10 ml kolmesti päivässä

Käytössä huomioitavaa

Pieninä määrinä sinimailanen on hyvä ravintolisä, mutta suurien määrien nauttimista tulee välttää. Idätettäessä purkkiin jääviä siemenkuoria ei saa syödä keskenmenovaaran vuoksi. Ilmeisesti L-kanavaniini, siementen sisältämä aminohappo saattaa aiheuttaa puhahukka-ihotautia tai edistää sen puhkeamista.

Aneemisten tulisi välttää sinimailasen syömistä, koska suuret määrät saponiineja voivat aiheuttaa veren yleistä solukatoa ja laskea veren ainesosien määrää epänormaalin paljon.

Kasvi saattaa pahentaa allergikkojen siitepölyoireita. Sinimailasen syönti saattaa aiheuttaa solumuutoksia suolistossa ja lisätä peräsuolisyövän mahdollisuutta. Kasvia ei suositella niveltulehdukseen. Suuret määrät voivat häiritä verenhyytymislääkintää ja hormonaalista ehkäisyä ja hormonikorvaushoitoja. Diabeetikoilla sinimailanen voi vaikuttaa veren sokeritasapainoon.

Lisätietoa

Luontoportti, sirppimailanen, sinimailanen ja rehumailanen: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/sirppimailanen

Lajituntemuksen oppimisympäristö, sinimailanen: http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=25086&haku=&page=3&global=&bundle=24344&pcat=4

Lähteet

1. Holm Y., Hiltunen R. Lääkkeitä luonnosta, Palmenia kustannus,2003 Tammer-Paino Oy

2. Hiltunen R., Holm Y., Huovinen K., Kari O., Lahdelma L., Vitamiinien, kivennäisaineiden, luonnonlääkkeiden parantavat voimat, Valitut Palat 2001

3. Raipala-Cormier V. Luontoäidin kotiapteekki, WSOY Juva 1997

4. Piippo S. Luonnon lääkeyrtit 1, Tammi 2004