https://www.ravintolisawiki.fi/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=MRonkko 2026-05-16T18:20:32Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.26.2 https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tyrni%C3%B6ljy&diff=1714 2026-03-09T16:53:15Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |info1=Tyrniöljy valmistetaan tyrnin (Hippophae rhamnoides) marjoista. Öljyä voidaan valmistaa joko marjan siemenistä tai hedelmälihasta, ja näiden öljyjen koostumus poikkeaa hieman toisistaan. Tyrni kuuluu tyrnikasvien (Elaeagnaceae) heimoon ja kasvaa luonnonvaraisena laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa tyrni on tunnettu luonnonmarja ja sitä myös viljellään.<br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät runsaasti rasvahappoja, vitamiineja ja muita bioaktiivisia yhdisteitä. Tyrniöljyä käytetään ravintolisissä, elintarvikkeissa sekä kosmetiikassa. Ravintolisissä tyrniöljy esiintyy tavallisesti kapseleina tai nestemäisenä öljynä.<br /> |info2=Tyrniöljy sisältää useita biologisesti aktiivisia yhdisteitä. Koostumus vaihtelee hieman sen mukaan, onko öljy valmistettu siemenistä vai hedelmälihasta.<br /> <br /> Keskeisiä yhdisteitä ovat:<br /> <br /> Rasvahapot:<br /> <br /> -omega-3-rasvahappo (alfalinoleenihappo)<br /> <br /> -omega-6-rasvahappo (linolihappo)<br /> <br /> -omega-7-rasvahappo (palmitoleiinihappo)<br /> <br /> -omega-9-rasvahappo (oleiinihappo)<br /> <br /> Vitamiinit ja antioksidantit:<br /> <br /> -E-vitamiini (tokoferolit ja tokotrienolit)<br /> <br /> -karotenoidit (mm. beetakaroteeni)<br /> <br /> <br /> Muut yhdisteet<br /> -fytosterolit<br /> <br /> -fenoliset yhdisteet<br /> <br /> Tyrnin hedelmälihaöljy sisältää usein erityisen runsaasti palmitoleiinihappoa (omega-7).<br /> |info3=Tyrniöljyä käytetään ravintolisänä erityisesti rasvahappojen ja muiden bioaktiivisten yhdisteiden lähteenä. <br /> Sen käyttö liittyy tutkimuskirjallisuudessa esimerkiksi seuraaviin ominaisuuksiin:<br /> <br /> -rasvahappojen lähde ravitsemuksessa<br /> <br /> -antioksidanttisia yhdisteitä sisältävä kasviöljy<br /> <br /> -ihon ja limakalvojen hyvinvointiin liittyvä tutkimus<br /> <br /> -ravitsemuksellinen lisä erityisesti omega-7-rasvahappojen saantiin<br /> <br /> <br /> Ravintolisissä tyrniöljyä käytetään tyypillisesti:<br /> <br /> -kapseleina<br /> -nestemäisenä öljynä<br /> <br /> -osana moniraaka-aineisia ravintolisävalmisteita<br /> |info6=Keskeiset katsausartikkelit (review-tutkimukset)<br /> <br /> Solà Marsiñach, M., Cuenca, A. (2019).<br /> The impact of sea buckthorn oil fatty acids on human health.<br /> Lipids in Health and Disease.<br /> https://lipidworld.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12944-019-1065-9<br /> <br /> Katsaus tyrniöljyn rasvahappokoostumukseen ja mahdollisiin vaikutuksiin ihmisen terveydessä.<br /> <br /> Wang, Z. et al. (2022).<br /> Phytochemistry, health benefits, and food applications of sea buckthorn (Hippophae rhamnoides).<br /> Frontiers in Nutrition.<br /> https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fnut.2022.1036295/full<br /> <br /> Laaja katsaus tyrnin bioaktiivisiin yhdisteisiin ja elintarvikekäyttöön.<br /> <br /> Vilas-Franquesa, A. et al. (2020).<br /> Potential of sea buckthorn-based ingredients for the food and feed industry.<br /> Food Production, Processing and Nutrition.<br /> https://fppn.biomedcentral.com/articles/10.1186/s43014-020-00032-y<br /> <br /> <br /> Rasvahappokoostumusta käsittelevät tutkimukset<br /> <br /> Yang, B., Kallio, H. (2001).<br /> Fatty acid composition of lipids in sea buckthorn berries.<br /> Journal of Agricultural and Food Chemistry.<br /> https://pubs.acs.org/doi/10.1021/jf001059s<br /> <br /> <br /> Siemenöljyssä runsaasti omega-3 ja omega-6 -rasvahappoja, hedelmälihassa paljon omega-7-rasvahappoa.<br /> <br /> Dąbrowski, G. et al. (2022).<br /> Composition of sea buckthorn fruit flesh lipids.<br /> Food Chemistry.<br /> https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0308814621019270<br /> <br /> Palmitoleiinihappo voi muodostaa merkittävän osan hedelmälihaöljystä.<br /> <br /> Bioaktiiviset yhdisteet ja ravitsemuksellinen koostumus<br /> <br /> Zielińska, A., Nowak, I. (2017).<br /> Abundance of active ingredients in sea-buckthorn oil.<br /> Lipids in Health and Disease.<br /> https://lipidworld.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12944-017-0469-7<br /> <br /> <br /> Tyrniöljy sisältää noin 190 bioaktiivista yhdistettä, kuten rasvahappoja, steroleja ja tokoferoleja.<br /> <br /> Chauhan, U. et al.<br /> Review on nutritional composition and bioactive compounds of sea buckthorn.<br /> https://media.neliti.com/media/publications/573621-review-on-nutritional-composition-bioact-e3915b38.pdf<br /> <br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät polyfenoleja, karotenoideja, vitamiineja ja rasvahappoja.<br /> <br /> Sea Buckthorn Fruit Utilization – Encyclopedia of Food Chemistry<br /> https://encyclopedia.pub/entry/9102<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tyrni%C3%B6ljy&diff=1713 2026-03-09T13:44:08Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |info1=Tyrniöljy valmistetaan tyrnin (Hippophae rhamnoides) marjoista. Öljyä voidaan valmistaa joko marjan siemenistä tai hedelmälihasta, ja näiden öljyjen koostumus poikkeaa hieman toisistaan. Tyrni kuuluu tyrnikasvien (Elaeagnaceae) heimoon ja kasvaa luonnonvaraisena laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa tyrni on tunnettu luonnonmarja ja sitä myös viljellään.<br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät runsaasti rasvahappoja, vitamiineja ja muita bioaktiivisia yhdisteitä. Tyrniöljyä käytetään ravintolisissä, elintarvikkeissa sekä kosmetiikassa. Ravintolisissä tyrniöljy esiintyy tavallisesti kapseleina tai nestemäisenä öljynä.<br /> |info2=Tyrniöljy sisältää useita biologisesti aktiivisia yhdisteitä. Koostumus vaihtelee hieman sen mukaan, onko öljy valmistettu siemenistä vai hedelmälihasta.<br /> <br /> Keskeisiä yhdisteitä ovat:<br /> <br /> Rasvahapot:<br /> <br /> -omega-3-rasvahappo (alfalinoleenihappo)<br /> <br /> -omega-6-rasvahappo (linolihappo)<br /> <br /> -omega-7-rasvahappo (palmitoleiinihappo)<br /> <br /> -omega-9-rasvahappo (oleiinihappo)<br /> <br /> Vitamiinit ja antioksidantit:<br /> <br /> -E-vitamiini (tokoferolit ja tokotrienolit)<br /> <br /> -karotenoidit (mm. beetakaroteeni)<br /> <br /> <br /> Muut yhdisteet<br /> -fytosterolit<br /> <br /> -fenoliset yhdisteet<br /> <br /> Tyrnin hedelmälihaöljy sisältää usein erityisen runsaasti palmitoleiinihappoa (omega-7).<br /> |info3=Tyrniöljyä käytetään ravintolisänä erityisesti rasvahappojen ja muiden bioaktiivisten yhdisteiden lähteenä. <br /> Sen käyttö liittyy tutkimuskirjallisuudessa esimerkiksi seuraaviin ominaisuuksiin:<br /> <br /> -rasvahappojen lähde ravitsemuksessa<br /> <br /> -antioksidanttisia yhdisteitä sisältävä kasviöljy<br /> <br /> -ihon ja limakalvojen hyvinvointiin liittyvä tutkimus<br /> <br /> -ravitsemuksellinen lisä erityisesti omega-7-rasvahappojen saantiin<br /> <br /> <br /> Ravintolisissä tyrniöljyä käytetään tyypillisesti:<br /> <br /> -kapseleina<br /> -nestemäisenä öljynä<br /> <br /> -osana moniraaka-aineisia ravintolisävalmisteita<br /> |info6=Lähteet<br /> Keskeiset katsausartikkelit (review-tutkimukset)<br /> <br /> Solà Marsiñach, M., Cuenca, A. (2019).<br /> The impact of sea buckthorn oil fatty acids on human health.<br /> Lipids in Health and Disease.<br /> https://lipidworld.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12944-019-1065-9<br /> <br /> Katsaus tyrniöljyn rasvahappokoostumukseen ja mahdollisiin vaikutuksiin ihmisen terveydessä.<br /> <br /> Wang, Z. et al. (2022).<br /> Phytochemistry, health benefits, and food applications of sea buckthorn (Hippophae rhamnoides).<br /> Frontiers in Nutrition.<br /> https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fnut.2022.1036295/full<br /> <br /> Laaja katsaus tyrnin bioaktiivisiin yhdisteisiin ja elintarvikekäyttöön.<br /> <br /> Vilas-Franquesa, A. et al. (2020).<br /> Potential of sea buckthorn-based ingredients for the food and feed industry.<br /> Food Production, Processing and Nutrition.<br /> https://fppn.biomedcentral.com/articles/10.1186/s43014-020-00032-y<br /> <br /> <br /> Rasvahappokoostumusta käsittelevät tutkimukset<br /> <br /> Yang, B., Kallio, H. (2001).<br /> Fatty acid composition of lipids in sea buckthorn berries.<br /> Journal of Agricultural and Food Chemistry.<br /> https://pubs.acs.org/doi/10.1021/jf001059s<br /> <br /> <br /> Siemenöljyssä runsaasti omega-3 ja omega-6 -rasvahappoja, hedelmälihassa paljon omega-7-rasvahappoa.<br /> <br /> Dąbrowski, G. et al. (2022).<br /> Composition of sea buckthorn fruit flesh lipids.<br /> Food Chemistry.<br /> https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0308814621019270<br /> <br /> Palmitoleiinihappo voi muodostaa merkittävän osan hedelmälihaöljystä.<br /> <br /> Bioaktiiviset yhdisteet ja ravitsemuksellinen koostumus<br /> <br /> Zielińska, A., Nowak, I. (2017).<br /> Abundance of active ingredients in sea-buckthorn oil.<br /> Lipids in Health and Disease.<br /> https://lipidworld.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12944-017-0469-7<br /> <br /> <br /> Tyrniöljy sisältää noin 190 bioaktiivista yhdistettä, kuten rasvahappoja, steroleja ja tokoferoleja.<br /> <br /> Chauhan, U. et al.<br /> Review on nutritional composition and bioactive compounds of sea buckthorn.<br /> https://media.neliti.com/media/publications/573621-review-on-nutritional-composition-bioact-e3915b38.pdf<br /> <br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät polyfenoleja, karotenoideja, vitamiineja ja rasvahappoja.<br /> <br /> Sea Buckthorn Fruit Utilization – Encyclopedia of Food Chemistry<br /> https://encyclopedia.pub/entry/9102<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tyrni%C3%B6ljy&diff=1712 2026-03-09T13:43:24Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |info1=Tyrniöljy valmistetaan tyrnin (Hippophae rhamnoides) marjoista. Öljyä voidaan valmistaa joko marjan siemenistä tai hedelmälihasta, ja näiden öljyjen koostumus poikkeaa hieman toisistaan. Tyrni kuuluu tyrnikasvien (Elaeagnaceae) heimoon ja kasvaa luonnonvaraisena laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa tyrni on tunnettu luonnonmarja ja sitä myös viljellään.<br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät runsaasti rasvahappoja, vitamiineja ja muita bioaktiivisia yhdisteitä. Tyrniöljyä käytetään ravintolisissä, elintarvikkeissa sekä kosmetiikassa. Ravintolisissä tyrniöljy esiintyy tavallisesti kapseleina tai nestemäisenä öljynä.<br /> |info2=Tyrniöljy sisältää useita biologisesti aktiivisia yhdisteitä. Koostumus vaihtelee hieman sen mukaan, onko öljy valmistettu siemenistä vai hedelmälihasta.<br /> <br /> Keskeisiä yhdisteitä ovat:<br /> <br /> Rasvahapot:<br /> <br /> -omega-3-rasvahappo (alfalinoleenihappo)<br /> <br /> -omega-6-rasvahappo (linolihappo)<br /> <br /> -omega-7-rasvahappo (palmitoleiinihappo)<br /> <br /> -omega-9-rasvahappo (oleiinihappo)<br /> <br /> Vitamiinit ja antioksidantit:<br /> <br /> -E-vitamiini (tokoferolit ja tokotrienolit)<br /> <br /> -karotenoidit (mm. beetakaroteeni)<br /> <br /> <br /> Muut yhdisteet<br /> -fytosterolit<br /> <br /> -fenoliset yhdisteet<br /> <br /> Tyrnin hedelmälihaöljy sisältää usein erityisen runsaasti palmitoleiinihappoa (omega-7).<br /> |info3=Tyrniöljyä käytetään ravintolisänä erityisesti rasvahappojen ja muiden bioaktiivisten yhdisteiden lähteenä. <br /> Sen käyttö liittyy tutkimuskirjallisuudessa esimerkiksi seuraaviin ominaisuuksiin:<br /> <br /> -rasvahappojen lähde ravitsemuksessa<br /> <br /> -antioksidanttisia yhdisteitä sisältävä kasviöljy<br /> <br /> -ihon ja limakalvojen hyvinvointiin liittyvä tutkimus<br /> <br /> -ravitsemuksellinen lisä erityisesti omega-7-rasvahappojen saantiin<br /> <br /> <br /> Ravintolisissä tyrniöljyä käytetään tyypillisesti:<br /> <br /> -kapseleina<br /> -nestemäisenä öljynä<br /> <br /> -osana moniraaka-aineisia ravintolisävalmisteita<br /> |info6=Lähteet<br /> Keskeiset katsausartikkelit (review-tutkimukset)<br /> <br /> Solà Marsiñach, M., Cuenca, A. (2019).<br /> The impact of sea buckthorn oil fatty acids on human health.<br /> Lipids in Health and Disease.<br /> https://lipidworld.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12944-019-1065-9<br /> <br /> Katsaus tyrniöljyn rasvahappokoostumukseen ja mahdollisiin vaikutuksiin ihmisen terveydessä.<br /> <br /> Wang, Z. et al. (2022).<br /> Phytochemistry, health benefits, and food applications of sea buckthorn (Hippophae rhamnoides).<br /> Frontiers in Nutrition.<br /> https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fnut.2022.1036295/full<br /> <br /> Laaja katsaus tyrnin bioaktiivisiin yhdisteisiin ja elintarvikekäyttöön.<br /> <br /> Vilas-Franquesa, A. et al. (2020).<br /> Potential of sea buckthorn-based ingredients for the food and feed industry.<br /> Food Production, Processing and Nutrition.<br /> https://fppn.biomedcentral.com/articles/10.1186/s43014-020-00032-y<br /> <br /> <br /> Rasvahappokoostumusta käsittelevät tutkimukset<br /> <br /> Yang, B., Kallio, H. (2001).<br /> Fatty acid composition of lipids in sea buckthorn berries.<br /> Journal of Agricultural and Food Chemistry.<br /> https://pubs.acs.org/doi/10.1021/jf001059s<br /> <br /> <br /> Siemenöljyssä runsaasti omega-3 ja omega-6 -rasvahappoja, hedelmälihassa paljon omega-7-rasvahappoa.<br /> <br /> Dąbrowski, G. et al. (2022).<br /> Composition of sea buckthorn fruit flesh lipids.<br /> Food Chemistry.<br /> https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0308814621019270<br /> <br /> Palmitoleiinihappo voi muodostaa merkittävän osan hedelmälihaöljystä.<br /> <br /> Bioaktiiviset yhdisteet ja ravitsemuksellinen koostumus<br /> <br /> Zielińska, A., Nowak, I. (2017).<br /> Abundance of active ingredients in sea-buckthorn oil.<br /> Lipids in Health and Disease.<br /> https://lipidworld.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12944-017-0469-7<br /> <br /> <br /> Tyrniöljy sisältää noin 190 bioaktiivista yhdistettä, kuten rasvahappoja, steroleja ja tokoferoleja.<br /> <br /> Chauhan, U. et al.<br /> Review on nutritional composition and bioactive compounds of sea buckthorn.<br /> https://media.neliti.com/media/publications/573621-review-on-nutritional-composition-bioact-e3915b38.pdf<br /> <br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät polyfenoleja, karotenoideja, vitamiineja ja rasvahappoja.<br /> <br /> Sea Buckthorn Fruit Utilization – Encyclopedia of Food Chemistry<br /> https://encyclopedia.pub/entry/9102<br /> <br /> Tyrni on monien ravintoaineiden ja bioaktiivisten yhdisteiden lähde.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tyrni%C3%B6ljy&diff=1711 2026-03-09T13:42:32Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |info1=Tyrniöljy valmistetaan tyrnin (Hippophae rhamnoides) marjoista. Öljyä voidaan valmistaa joko marjan siemenistä tai hedelmälihasta, ja näiden öljyjen koostumus poikkeaa hieman toisistaan. Tyrni kuuluu tyrnikasvien (Elaeagnaceae) heimoon ja kasvaa luonnonvaraisena laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa tyrni on tunnettu luonnonmarja ja sitä myös viljellään.<br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät runsaasti rasvahappoja, vitamiineja ja muita bioaktiivisia yhdisteitä. Tyrniöljyä käytetään ravintolisissä, elintarvikkeissa sekä kosmetiikassa. Ravintolisissä tyrniöljy esiintyy tavallisesti kapseleina tai nestemäisenä öljynä.<br /> |info2=Tyrniöljy sisältää useita biologisesti aktiivisia yhdisteitä. Koostumus vaihtelee hieman sen mukaan, onko öljy valmistettu siemenistä vai hedelmälihasta.<br /> <br /> Keskeisiä yhdisteitä ovat:<br /> <br /> Rasvahapot:<br /> <br /> -omega-3-rasvahappo (alfalinoleenihappo)<br /> <br /> -omega-6-rasvahappo (linolihappo)<br /> <br /> -omega-7-rasvahappo (palmitoleiinihappo)<br /> <br /> -omega-9-rasvahappo (oleiinihappo)<br /> <br /> Vitamiinit ja antioksidantit:<br /> <br /> -E-vitamiini (tokoferolit ja tokotrienolit)<br /> <br /> -karotenoidit (mm. beetakaroteeni)<br /> <br /> <br /> Muut yhdisteet<br /> -fytosterolit<br /> <br /> -fenoliset yhdisteet<br /> <br /> Tyrnin hedelmälihaöljy sisältää usein erityisen runsaasti palmitoleiinihappoa (omega-7).<br /> |info3=Tyrniöljyä käytetään ravintolisänä erityisesti rasvahappojen ja muiden bioaktiivisten yhdisteiden lähteenä. <br /> Sen käyttö liittyy tutkimuskirjallisuudessa esimerkiksi seuraaviin ominaisuuksiin:<br /> <br /> -rasvahappojen lähde ravitsemuksessa<br /> <br /> -antioksidanttisia yhdisteitä sisältävä kasviöljy<br /> <br /> -ihon ja limakalvojen hyvinvointiin liittyvä tutkimus<br /> <br /> -ravitsemuksellinen lisä erityisesti omega-7-rasvahappojen saantiin<br /> <br /> <br /> Ravintolisissä tyrniöljyä käytetään tyypillisesti:<br /> <br /> -kapseleina<br /> -nestemäisenä öljynä<br /> <br /> -osana moniraaka-aineisia ravintolisävalmisteita<br /> |info6=Lähteet<br /> Keskeiset katsausartikkelit (review-tutkimukset)<br /> <br /> Solà Marsiñach, M., Cuenca, A. (2019).<br /> The impact of sea buckthorn oil fatty acids on human health.<br /> Lipids in Health and Disease.<br /> https://lipidworld.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12944-019-1065-9<br /> <br /> Katsaus tyrniöljyn rasvahappokoostumukseen ja mahdollisiin vaikutuksiin ihmisen terveydessä.<br /> <br /> Wang, Z. et al. (2022).<br /> Phytochemistry, health benefits, and food applications of sea buckthorn (Hippophae rhamnoides).<br /> Frontiers in Nutrition.<br /> https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fnut.2022.1036295/full<br /> <br /> Laaja katsaus tyrnin bioaktiivisiin yhdisteisiin ja elintarvikekäyttöön.<br /> <br /> Vilas-Franquesa, A. et al. (2020).<br /> Potential of sea buckthorn-based ingredients for the food and feed industry.<br /> Food Production, Processing and Nutrition.<br /> https://fppn.biomedcentral.com/articles/10.1186/s43014-020-00032-y<br /> <br /> <br /> Rasvahappokoostumusta käsittelevät tutkimukset<br /> <br /> Yang, B., Kallio, H. (2001).<br /> Fatty acid composition of lipids in sea buckthorn berries.<br /> Journal of Agricultural and Food Chemistry.<br /> https://pubs.acs.org/doi/10.1021/jf001059s<br /> <br /> <br /> Tyrnimarjan siemen- ja hedelmälihaöljyn rasvahappoprofiili.<br /> <br /> Fatima, T. et al. (2012).<br /> Fatty acid composition of developing sea buckthorn seeds.<br /> Plant Physiology and Biochemistry.<br /> https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0981942812000218<br /> <br /> <br /> Siemenöljyssä runsaasti omega-3 ja omega-6 -rasvahappoja, hedelmälihassa paljon omega-7-rasvahappoa.<br /> <br /> Dąbrowski, G. et al. (2022).<br /> Composition of sea buckthorn fruit flesh lipids.<br /> Food Chemistry.<br /> https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0308814621019270<br /> <br /> Palmitoleiinihappo voi muodostaa merkittävän osan hedelmälihaöljystä.<br /> <br /> Bioaktiiviset yhdisteet ja ravitsemuksellinen koostumus<br /> <br /> Zielińska, A., Nowak, I. (2017).<br /> Abundance of active ingredients in sea-buckthorn oil.<br /> Lipids in Health and Disease.<br /> https://lipidworld.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12944-017-0469-7<br /> <br /> <br /> Tyrniöljy sisältää noin 190 bioaktiivista yhdistettä, kuten rasvahappoja, steroleja ja tokoferoleja.<br /> <br /> Chauhan, U. et al.<br /> Review on nutritional composition and bioactive compounds of sea buckthorn.<br /> https://media.neliti.com/media/publications/573621-review-on-nutritional-composition-bioact-e3915b38.pdf<br /> <br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät polyfenoleja, karotenoideja, vitamiineja ja rasvahappoja.<br /> <br /> Sea Buckthorn Fruit Utilization – Encyclopedia of Food Chemistry<br /> https://encyclopedia.pub/entry/9102<br /> <br /> Tyrni on monien ravintoaineiden ja bioaktiivisten yhdisteiden lähde.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tyrni%C3%B6ljy&diff=1710 2026-03-09T13:38:54Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |info1=Tyrniöljy valmistetaan tyrnin (Hippophae rhamnoides) marjoista. Öljyä voidaan valmistaa joko marjan siemenistä tai hedelmälihasta, ja näiden öljyjen koostumus poikkeaa hieman toisistaan. Tyrni kuuluu tyrnikasvien (Elaeagnaceae) heimoon ja kasvaa luonnonvaraisena laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa tyrni on tunnettu luonnonmarja ja sitä myös viljellään.<br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät runsaasti rasvahappoja, vitamiineja ja muita bioaktiivisia yhdisteitä. Tyrniöljyä käytetään ravintolisissä, elintarvikkeissa sekä kosmetiikassa. Ravintolisissä tyrniöljy esiintyy tavallisesti kapseleina tai nestemäisenä öljynä.<br /> |info2=Tyrniöljy sisältää useita biologisesti aktiivisia yhdisteitä. Koostumus vaihtelee hieman sen mukaan, onko öljy valmistettu siemenistä vai hedelmälihasta.<br /> <br /> Keskeisiä yhdisteitä ovat:<br /> <br /> Rasvahapot:<br /> <br /> -omega-3-rasvahappo (alfalinoleenihappo)<br /> <br /> -omega-6-rasvahappo (linolihappo)<br /> <br /> -omega-7-rasvahappo (palmitoleiinihappo)<br /> <br /> -omega-9-rasvahappo (oleiinihappo)<br /> <br /> Vitamiinit ja antioksidantit:<br /> <br /> -E-vitamiini (tokoferolit ja tokotrienolit)<br /> <br /> -karotenoidit (mm. beetakaroteeni)<br /> <br /> <br /> Muut yhdisteet<br /> -fytosterolit<br /> <br /> -fenoliset yhdisteet<br /> <br /> Tyrnin hedelmälihaöljy sisältää usein erityisen runsaasti palmitoleiinihappoa (omega-7).<br /> |info3=Tyrniöljyä käytetään ravintolisänä erityisesti rasvahappojen ja muiden bioaktiivisten yhdisteiden lähteenä. <br /> Sen käyttö liittyy tutkimuskirjallisuudessa esimerkiksi seuraaviin ominaisuuksiin:<br /> <br /> -rasvahappojen lähde ravitsemuksessa<br /> <br /> -antioksidanttisia yhdisteitä sisältävä kasviöljy<br /> <br /> -ihon ja limakalvojen hyvinvointiin liittyvä tutkimus<br /> <br /> -ravitsemuksellinen lisä erityisesti omega-7-rasvahappojen saantiin<br /> <br /> <br /> Ravintolisissä tyrniöljyä käytetään tyypillisesti:<br /> <br /> -kapseleina<br /> -nestemäisenä öljynä<br /> <br /> -osana moniraaka-aineisia ravintolisävalmisteita<br /> |info6=Lähteet<br /> Keskeiset katsausartikkelit (review-tutkimukset)<br /> <br /> Solà Marsiñach, M., Cuenca, A. (2019).<br /> The impact of sea buckthorn oil fatty acids on human health.<br /> Lipids in Health and Disease.<br /> https://lipidworld.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12944-019-1065-9<br /> <br /> Katsaus tyrniöljyn rasvahappokoostumukseen ja mahdollisiin vaikutuksiin ihmisen terveydessä.<br /> <br /> Wang, Z. et al. (2022).<br /> Phytochemistry, health benefits, and food applications of sea buckthorn (Hippophae rhamnoides).<br /> Frontiers in Nutrition.<br /> https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fnut.2022.1036295/full<br /> <br /> Laaja katsaus tyrnin bioaktiivisiin yhdisteisiin ja elintarvikekäyttöön.<br /> <br /> Vilas-Franquesa, A. et al. (2020).<br /> Potential of sea buckthorn-based ingredients for the food and feed industry.<br /> Food Production, Processing and Nutrition.<br /> https://fppn.biomedcentral.com/articles/10.1186/s43014-020-00032-y<br /> <br /> Tyrnin käyttö elintarvikkeissa, ravintolisissä ja funktionaalisissa tuotteissa.<br /> <br /> Ciesarová, Z. et al. (2020).<br /> Sea buckthorn (Hippophae rhamnoides) – nutritional composition and health effects.<br /> Comprehensive Reviews in Food Science and Food Safety.<br /> https://ift.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/1541-4337.12575<br /> <br /> Laaja katsaus tyrnin ravitsemuksellisiin yhdisteisiin ja biologisiin vaikutuksiin.<br /> <br /> Rasvahappokoostumusta käsittelevät tutkimukset<br /> <br /> Yang, B., Kallio, H. (2001).<br /> Fatty acid composition of lipids in sea buckthorn berries.<br /> Journal of Agricultural and Food Chemistry.<br /> https://pubs.acs.org/doi/10.1021/jf001059s<br /> <br /> <br /> Tyrnimarjan siemen- ja hedelmälihaöljyn rasvahappoprofiili.<br /> <br /> Fatima, T. et al. (2012).<br /> Fatty acid composition of developing sea buckthorn seeds.<br /> Plant Physiology and Biochemistry.<br /> https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0981942812000218<br /> <br /> Siemenöljyn korkea omega-3 ja omega-6 -rasvahappopitoisuus.<br /> <br /> Melnikova, N. et al. (2025).<br /> Gene expression and fatty acid composition in sea buckthorn.<br /> International Journal of Molecular Sciences.<br /> https://www.mdpi.com/1422-0067/26/21/10396<br /> <br /> <br /> Siemenöljyssä runsaasti omega-3 ja omega-6 -rasvahappoja, hedelmälihassa paljon omega-7-rasvahappoa.<br /> <br /> Dąbrowski, G. et al. (2022).<br /> Composition of sea buckthorn fruit flesh lipids.<br /> Food Chemistry.<br /> https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0308814621019270<br /> <br /> Palmitoleiinihappo voi muodostaa merkittävän osan hedelmälihaöljystä.<br /> <br /> Bioaktiiviset yhdisteet ja ravitsemuksellinen koostumus<br /> <br /> Zielińska, A., Nowak, I. (2017).<br /> Abundance of active ingredients in sea-buckthorn oil.<br /> Lipids in Health and Disease.<br /> https://lipidworld.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12944-017-0469-7<br /> <br /> <br /> Tyrniöljy sisältää noin 190 bioaktiivista yhdistettä, kuten rasvahappoja, steroleja ja tokoferoleja.<br /> <br /> Chauhan, U. et al.<br /> Review on nutritional composition and bioactive compounds of sea buckthorn.<br /> https://media.neliti.com/media/publications/573621-review-on-nutritional-composition-bioact-e3915b38.pdf<br /> <br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät polyfenoleja, karotenoideja, vitamiineja ja rasvahappoja.<br /> <br /> Sea Buckthorn Fruit Utilization – Encyclopedia of Food Chemistry<br /> https://encyclopedia.pub/entry/9102<br /> <br /> Tyrni on monien ravintoaineiden ja bioaktiivisten yhdisteiden lähde.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tyrni%C3%B6ljy&diff=1709 2026-03-09T13:34:45Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |info1=Tyrniöljy valmistetaan tyrnin (Hippophae rhamnoides) marjoista. Öljyä voidaan valmistaa joko marjan siemenistä tai hedelmälihasta, ja näiden öljyjen koostumus poikkeaa hieman toisistaan. Tyrni kuuluu tyrnikasvien (Elaeagnaceae) heimoon ja kasvaa luonnonvaraisena laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa tyrni on tunnettu luonnonmarja ja sitä myös viljellään.<br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät runsaasti rasvahappoja, vitamiineja ja muita bioaktiivisia yhdisteitä. Tyrniöljyä käytetään ravintolisissä, elintarvikkeissa sekä kosmetiikassa. Ravintolisissä tyrniöljy esiintyy tavallisesti kapseleina tai nestemäisenä öljynä.<br /> |info2=Tyrniöljy sisältää useita biologisesti aktiivisia yhdisteitä. Koostumus vaihtelee hieman sen mukaan, onko öljy valmistettu siemenistä vai hedelmälihasta.<br /> <br /> Keskeisiä yhdisteitä ovat:<br /> <br /> Rasvahapot:<br /> <br /> -omega-3-rasvahappo (alfalinoleenihappo)<br /> <br /> -omega-6-rasvahappo (linolihappo)<br /> <br /> -omega-7-rasvahappo (palmitoleiinihappo)<br /> <br /> -omega-9-rasvahappo (oleiinihappo)<br /> <br /> Vitamiinit ja antioksidantit:<br /> <br /> -E-vitamiini (tokoferolit ja tokotrienolit)<br /> <br /> -karotenoidit (mm. beetakaroteeni)<br /> <br /> <br /> Muut yhdisteet<br /> -fytosterolit<br /> <br /> -fenoliset yhdisteet<br /> <br /> Tyrnin hedelmälihaöljy sisältää usein erityisen runsaasti palmitoleiinihappoa (omega-7).<br /> |info3=Tyrniöljyä käytetään ravintolisänä erityisesti rasvahappojen ja muiden bioaktiivisten yhdisteiden lähteenä. <br /> Sen käyttö liittyy tutkimuskirjallisuudessa esimerkiksi seuraaviin ominaisuuksiin:<br /> <br /> -rasvahappojen lähde ravitsemuksessa<br /> <br /> -antioksidanttisia yhdisteitä sisältävä kasviöljy<br /> <br /> -ihon ja limakalvojen hyvinvointiin liittyvä tutkimus<br /> <br /> -ravitsemuksellinen lisä erityisesti omega-7-rasvahappojen saantiin<br /> <br /> <br /> Ravintolisissä tyrniöljyä käytetään tyypillisesti:<br /> <br /> -kapseleina<br /> -nestemäisenä öljynä<br /> <br /> -osana moniraaka-aineisia ravintolisävalmisteita<br /> |info6=Lähteet<br /> Keskeiset katsausartikkelit (review-tutkimukset)<br /> <br /> Solà Marsiñach, M., Cuenca, A. (2019).<br /> The impact of sea buckthorn oil fatty acids on human health.<br /> Lipids in Health and Disease.<br /> https://lipidworld.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12944-019-1065-9<br /> <br /> Katsaus tyrniöljyn rasvahappokoostumukseen ja mahdollisiin vaikutuksiin ihmisen terveydessä.<br /> <br /> Wang, Z. et al. (2022).<br /> Phytochemistry, health benefits, and food applications of sea buckthorn (Hippophae rhamnoides).<br /> Frontiers in Nutrition.<br /> https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fnut.2022.1036295/full<br /> <br /> Laaja katsaus tyrnin bioaktiivisiin yhdisteisiin ja elintarvikekäyttöön.<br /> <br /> Vilas-Franquesa, A. et al. (2020).<br /> Potential of sea buckthorn-based ingredients for the food and feed industry.<br /> Food Production, Processing and Nutrition.<br /> https://fppn.biomedcentral.com/articles/10.1186/s43014-020-00032-y<br /> <br /> Tyrnin käyttö elintarvikkeissa, ravintolisissä ja funktionaalisissa tuotteissa.<br /> <br /> Ciesarová, Z. et al. (2020).<br /> Sea buckthorn (Hippophae rhamnoides) – nutritional composition and health effects.<br /> Comprehensive Reviews in Food Science and Food Safety.<br /> https://ift.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/1541-4337.12575<br /> <br /> Laaja katsaus tyrnin ravitsemuksellisiin yhdisteisiin ja biologisiin vaikutuksiin.<br /> <br /> Rasvahappokoostumusta käsittelevät tutkimukset<br /> <br /> Yang, B., Kallio, H. (2001).<br /> Fatty acid composition of lipids in sea buckthorn berries.<br /> Journal of Agricultural and Food Chemistry.<br /> https://pubs.acs.org/doi/10.1021/jf001059s<br /> <br /> Tyrnimarjan siemen- ja hedelmälihaöljyn rasvahappoprofiili.<br /> <br /> Fatima, T. et al. (2012).<br /> Fatty acid composition of developing sea buckthorn seeds.<br /> Plant Physiology and Biochemistry.<br /> https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0981942812000218<br /> <br /> Siemenöljyn korkea omega-3 ja omega-6 -rasvahappopitoisuus.<br /> <br /> Melnikova, N. et al. (2025).<br /> Gene expression and fatty acid composition in sea buckthorn.<br /> International Journal of Molecular Sciences.<br /> https://www.mdpi.com/1422-0067/26/21/10396<br /> <br /> Siemenöljyssä runsaasti omega-3 ja omega-6 -rasvahappoja, hedelmälihassa paljon omega-7-rasvahappoa.<br /> <br /> Dąbrowski, G. et al. (2022).<br /> Composition of sea buckthorn fruit flesh lipids.<br /> Food Chemistry.<br /> https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0308814621019270<br /> <br /> Palmitoleiinihappo voi muodostaa merkittävän osan hedelmälihaöljystä.<br /> <br /> Bioaktiiviset yhdisteet ja ravitsemuksellinen koostumus<br /> <br /> Zielińska, A., Nowak, I. (2017).<br /> Abundance of active ingredients in sea-buckthorn oil.<br /> Lipids in Health and Disease.<br /> https://lipidworld.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12944-017-0469-7<br /> <br /> Tyrniöljy sisältää noin 190 bioaktiivista yhdistettä, kuten rasvahappoja, steroleja ja tokoferoleja.<br /> <br /> Chauhan, U. et al.<br /> Review on nutritional composition and bioactive compounds of sea buckthorn.<br /> https://media.neliti.com/media/publications/573621-review-on-nutritional-composition-bioact-e3915b38.pdf<br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät polyfenoleja, karotenoideja, vitamiineja ja rasvahappoja.<br /> <br /> Sea Buckthorn Fruit Utilization – Encyclopedia of Food Chemistry<br /> https://encyclopedia.pub/entry/9102<br /> <br /> Tyrni on monien ravintoaineiden ja bioaktiivisten yhdisteiden lähde.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tyrni%C3%B6ljy&diff=1708 2026-03-09T13:32:16Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |info1=Tyrniöljy valmistetaan tyrnin (Hippophae rhamnoides) marjoista. Öljyä voidaan valmistaa joko marjan siemenistä tai hedelmälihasta, ja näiden öljyjen koostumus poikkeaa hieman toisistaan. Tyrni kuuluu tyrnikasvien (Elaeagnaceae) heimoon ja kasvaa luonnonvaraisena laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa tyrni on tunnettu luonnonmarja ja sitä myös viljellään.<br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät runsaasti rasvahappoja, vitamiineja ja muita bioaktiivisia yhdisteitä. Tyrniöljyä käytetään ravintolisissä, elintarvikkeissa sekä kosmetiikassa. Ravintolisissä tyrniöljy esiintyy tavallisesti kapseleina tai nestemäisenä öljynä.<br /> |info2=Tyrniöljy sisältää useita biologisesti aktiivisia yhdisteitä. Koostumus vaihtelee hieman sen mukaan, onko öljy valmistettu siemenistä vai hedelmälihasta.<br /> <br /> Keskeisiä yhdisteitä ovat:<br /> <br /> Rasvahapot:<br /> <br /> -omega-3-rasvahappo (alfalinoleenihappo)<br /> <br /> -omega-6-rasvahappo (linolihappo)<br /> <br /> -omega-7-rasvahappo (palmitoleiinihappo)<br /> <br /> -omega-9-rasvahappo (oleiinihappo)<br /> <br /> Vitamiinit ja antioksidantit:<br /> <br /> -E-vitamiini (tokoferolit ja tokotrienolit)<br /> <br /> -karotenoidit (mm. beetakaroteeni)<br /> <br /> <br /> Muut yhdisteet<br /> -fytosterolit<br /> <br /> -fenoliset yhdisteet<br /> <br /> Tyrnin hedelmälihaöljy sisältää usein erityisen runsaasti palmitoleiinihappoa (omega-7).<br /> |info3=Tyrniöljyä käytetään ravintolisänä erityisesti rasvahappojen ja muiden bioaktiivisten yhdisteiden lähteenä. <br /> Sen käyttö liittyy tutkimuskirjallisuudessa esimerkiksi seuraaviin ominaisuuksiin:<br /> <br /> -rasvahappojen lähde ravitsemuksessa<br /> <br /> -antioksidanttisia yhdisteitä sisältävä kasviöljy<br /> <br /> -ihon ja limakalvojen hyvinvointiin liittyvä tutkimus<br /> <br /> -ravitsemuksellinen lisä erityisesti omega-7-rasvahappojen saantiin<br /> <br /> <br /> Ravintolisissä tyrniöljyä käytetään tyypillisesti:<br /> <br /> -kapseleina<br /> -nestemäisenä öljynä<br /> <br /> -osana moniraaka-aineisia ravintolisävalmisteita<br /> |info6=Keskeiset katsausartikkelit (review-tutkimukset)<br /> <br /> Solà Marsiñach, M., Cuenca, A. (2019).<br /> The impact of sea buckthorn oil fatty acids on human health.<br /> Lipids in Health and Disease.<br /> https://doi.org/10.1186/s12944-019-1065-9<br /> <br /> Katsaus tyrniöljyn rasvahappokoostumukseen ja mahdollisiin vaikutuksiin ihmisen terveydessä.<br /> <br /> Wang, Z. et al. (2022).<br /> Phytochemistry, health benefits, and food applications of sea buckthorn (Hippophae rhamnoides).<br /> Frontiers in Nutrition.<br /> <br /> Laaja katsaus tyrnin bioaktiivisiin yhdisteisiin ja elintarvikekäyttöön.<br /> <br /> Vilas-Franquesa, A. et al. (2020).<br /> Potential of sea buckthorn-based ingredients for the food and feed industry.<br /> Food Production, Processing and Nutrition.<br /> <br /> Tyrnin käyttö elintarvikkeissa, ravintolisissä ja funktionaalisissa tuotteissa.<br /> <br /> Ciesarová, Z. et al. (2020).<br /> Sea buckthorn (Hippophae rhamnoides) – nutritional composition and health effects.<br /> Comprehensive Reviews in Food Science and Food Safety.<br /> <br /> Laaja katsaus tyrnin ravitsemuksellisiin yhdisteisiin ja biologisiin vaikutuksiin.<br /> <br /> Rasvahappokoostumusta käsittelevät tutkimukset<br /> <br /> Yang, B., Kallio, H. (2001).<br /> Fatty acid composition of lipids in sea buckthorn berries.<br /> Journal of Agricultural and Food Chemistry.<br /> <br /> Tyrnimarjan siemen- ja hedelmälihaöljyn rasvahappoprofiili.<br /> <br /> Fatima, T. et al. (2012).<br /> Fatty acid composition of developing sea buckthorn seeds.<br /> Plant Physiology and Biochemistry.<br /> <br /> Siemenöljyn korkea omega-3 ja omega-6 -rasvahappopitoisuus.<br /> <br /> Melnikova, N. et al. (2025).<br /> Gene expression and fatty acid composition in sea buckthorn.<br /> International Journal of Molecular Sciences.<br /> <br /> Siemenöljyssä runsaasti omega-3 ja omega-6 -rasvahappoja, hedelmälihassa paljon omega-7-rasvahappoa.<br /> <br /> Dąbrowski, G. et al. (2022).<br /> Composition of sea buckthorn fruit flesh lipids.<br /> Food Chemistry.<br /> <br /> Palmitoleiinihappo voi muodostaa jopa merkittävän osan hedelmälihaöljystä.<br /> <br /> Bioaktiiviset yhdisteet ja ravitsemuksellinen koostumus<br /> <br /> Zielińska, A., Nowak, I. (2017).<br /> Abundance of active ingredients in sea-buckthorn oil.<br /> Lipids in Health and Disease.<br /> <br /> Tyrniöljy sisältää noin 190 bioaktiivista yhdistettä, kuten rasvahappoja, steroleja ja tokoferoleja.<br /> <br /> Chauhan, U. et al.<br /> Review on nutritional composition and bioactive compounds of sea buckthorn.<br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät polyfenoleja, karotenoideja, vitamiineja ja rasvahappoja.<br /> <br /> Sea Buckthorn Fruit Utilization – Encyclopedia of Food Chemistry<br /> <br /> Tyrni on monien ravintoaineiden ja bioaktiivisten yhdisteiden lähde.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tyrni%C3%B6ljy&diff=1707 2026-03-09T13:30:58Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |info1=Tyrniöljy valmistetaan tyrnin (Hippophae rhamnoides) marjoista. Öljyä voidaan valmistaa joko marjan siemenistä tai hedelmälihasta, ja näiden öljyjen koostumus poikkeaa hieman toisistaan. Tyrni kuuluu tyrnikasvien (Elaeagnaceae) heimoon ja kasvaa luonnonvaraisena laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa tyrni on tunnettu luonnonmarja ja sitä myös viljellään.<br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät runsaasti rasvahappoja, vitamiineja ja muita bioaktiivisia yhdisteitä. Tyrniöljyä käytetään ravintolisissä, elintarvikkeissa sekä kosmetiikassa. Ravintolisissä tyrniöljy esiintyy tavallisesti kapseleina tai nestemäisenä öljynä.<br /> |info2=Tyrniöljy sisältää useita biologisesti aktiivisia yhdisteitä. Koostumus vaihtelee hieman sen mukaan, onko öljy valmistettu siemenistä vai hedelmälihasta.<br /> <br /> Keskeisiä yhdisteitä ovat:<br /> <br /> Rasvahapot:<br /> <br /> -omega-3-rasvahappo (alfalinoleenihappo)<br /> <br /> -omega-6-rasvahappo (linolihappo)<br /> <br /> -omega-7-rasvahappo (palmitoleiinihappo)<br /> <br /> -omega-9-rasvahappo (oleiinihappo)<br /> <br /> Vitamiinit ja antioksidantit:<br /> <br /> -E-vitamiini (tokoferolit ja tokotrienolit)<br /> <br /> -karotenoidit (mm. beetakaroteeni)<br /> <br /> <br /> Muut yhdisteet<br /> -fytosterolit<br /> <br /> -fenoliset yhdisteet<br /> <br /> Tyrnin hedelmälihaöljy sisältää usein erityisen runsaasti palmitoleiinihappoa (omega-7).<br /> |info3=Tyrniöljyä käytetään ravintolisänä erityisesti rasvahappojen ja muiden bioaktiivisten yhdisteiden lähteenä. <br /> Sen käyttö liittyy tutkimuskirjallisuudessa esimerkiksi seuraaviin ominaisuuksiin:<br /> <br /> -rasvahappojen lähde ravitsemuksessa<br /> <br /> -antioksidanttisia yhdisteitä sisältävä kasviöljy<br /> <br /> -ihon ja limakalvojen hyvinvointiin liittyvä tutkimus<br /> <br /> -ravitsemuksellinen lisä erityisesti omega-7-rasvahappojen saantiin<br /> <br /> <br /> Ravintolisissä tyrniöljyä käytetään tyypillisesti:<br /> <br /> -kapseleina<br /> -nestemäisenä öljynä<br /> <br /> -osana moniraaka-aineisia ravintolisävalmisteita<br /> |info4=Tyrniöljyä pidetään yleisesti turvallisena elintarvikkeena normaalissa käytössä. Ravintolisien käytössä tulee kuitenkin huomioida muutamia seikkoja:<br /> -ravintolisä ei korvaa monipuolista ruokavaliota<br /> -suositeltua vuorokausiannosta ei tule ylittää<br /> -mahdolliset allergiat tyrnille tulee huomioida<br /> -raskauden tai imetyksen aikana sekä lääkityksen yhteydessä käytöstä on suositeltavaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa<br /> <br /> Kuten kaikkien ravintolisien kohdalla, valmisteiden koostumus ja vahvuus voivat vaihdella valmistajittain.<br /> |info6=Yang, B., Kallio, H. (2002).<br /> Composition and physiological effects of sea buckthorn (Hippophae rhamnoides) lipids.<br /> Trends in Food Science &amp; Technology.<br /> https://doi.org/10.1016/S0924-2244(02)00136-0<br /> <br /> Yang, B., Kallio, H. (2001).<br /> Fatty acid composition of lipids in sea buckthorn berries of different origins.<br /> Journal of Agricultural and Food Chemistry.<br /> https://doi.org/10.1021/jf001059s<br /> <br /> Suryakumar, G., Gupta, A. (2011).<br /> Medicinal and therapeutic potential of sea buckthorn.<br /> Journal of Ethnopharmacology.<br /> https://doi.org/10.1016/j.jep.2010.10.037<br /> <br /> European Commission.<br /> Novel Food Catalogue – Hippophae rhamnoides.<br /> https://food.ec.europa.eu/safety/novel-food/novel-food-catalogue_en<br /> <br /> USDA FoodData Central.<br /> Sea buckthorn oil composition.<br /> https://fdc.nal.usda.gov<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tyrni%C3%B6ljy&diff=1706 2026-03-09T13:30:04Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |info1=Tyrniöljy valmistetaan tyrnin (Hippophae rhamnoides) marjoista. Öljyä voidaan valmistaa joko marjan siemenistä tai hedelmälihasta, ja näiden öljyjen koostumus poikkeaa hieman toisistaan. Tyrni kuuluu tyrnikasvien (Elaeagnaceae) heimoon ja kasvaa luonnonvaraisena laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa tyrni on tunnettu luonnonmarja ja sitä myös viljellään.<br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät runsaasti rasvahappoja, vitamiineja ja muita bioaktiivisia yhdisteitä. Tyrniöljyä käytetään ravintolisissä, elintarvikkeissa sekä kosmetiikassa. Ravintolisissä tyrniöljy esiintyy tavallisesti kapseleina tai nestemäisenä öljynä.<br /> |info2=Tyrniöljy sisältää useita biologisesti aktiivisia yhdisteitä. Koostumus vaihtelee hieman sen mukaan, onko öljy valmistettu siemenistä vai hedelmälihasta.<br /> <br /> Keskeisiä yhdisteitä ovat:<br /> <br /> -Rasvahapot<br /> <br /> -omega-3-rasvahappo (alfalinoleenihappo)<br /> <br /> -omega-6-rasvahappo (linolihappo)<br /> <br /> -omega-7-rasvahappo (palmitoleiinihappo)<br /> <br /> -omega-9-rasvahappo (oleiinihappo)<br /> <br /> -Vitamiinit ja antioksidantit<br /> <br /> -E-vitamiini (tokoferolit ja tokotrienolit)<br /> <br /> -karotenoidit (mm. beetakaroteeni)<br /> <br /> <br /> Muut yhdisteet<br /> -fytosterolit<br /> <br /> -fenoliset yhdisteet<br /> <br /> Tyrnin hedelmälihaöljy sisältää usein erityisen runsaasti palmitoleiinihappoa (omega-7).<br /> |info3=Tyrniöljyä käytetään ravintolisänä erityisesti rasvahappojen ja muiden bioaktiivisten yhdisteiden lähteenä. Sen käyttö liittyy tutkimuskirjallisuudessa esimerkiksi seuraaviin ominaisuuksiin:<br /> -rasvahappojen lähde ravitsemuksessa<br /> -antioksidanttisia yhdisteitä sisältävä kasviöljy<br /> -ihon ja limakalvojen hyvinvointiin liittyvä tutkimus<br /> -ravitsemuksellinen lisä erityisesti omega-7-rasvahappojen saantiin<br /> <br /> Ravintolisissä tyrniöljyä käytetään tyypillisesti:<br /> -kapseleina<br /> -nestemäisenä öljynä<br /> -osana moniraaka-aineisia ravintolisävalmisteita<br /> |info4=Tyrniöljyä pidetään yleisesti turvallisena elintarvikkeena normaalissa käytössä. Ravintolisien käytössä tulee kuitenkin huomioida muutamia seikkoja:<br /> -ravintolisä ei korvaa monipuolista ruokavaliota<br /> -suositeltua vuorokausiannosta ei tule ylittää<br /> -mahdolliset allergiat tyrnille tulee huomioida<br /> -raskauden tai imetyksen aikana sekä lääkityksen yhteydessä käytöstä on suositeltavaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa<br /> <br /> Kuten kaikkien ravintolisien kohdalla, valmisteiden koostumus ja vahvuus voivat vaihdella valmistajittain.<br /> |info6=Yang, B., Kallio, H. (2002).<br /> Composition and physiological effects of sea buckthorn (Hippophae rhamnoides) lipids.<br /> Trends in Food Science &amp; Technology.<br /> https://doi.org/10.1016/S0924-2244(02)00136-0<br /> <br /> Yang, B., Kallio, H. (2001).<br /> Fatty acid composition of lipids in sea buckthorn berries of different origins.<br /> Journal of Agricultural and Food Chemistry.<br /> https://doi.org/10.1021/jf001059s<br /> <br /> Suryakumar, G., Gupta, A. (2011).<br /> Medicinal and therapeutic potential of sea buckthorn.<br /> Journal of Ethnopharmacology.<br /> https://doi.org/10.1016/j.jep.2010.10.037<br /> <br /> European Commission.<br /> Novel Food Catalogue – Hippophae rhamnoides.<br /> https://food.ec.europa.eu/safety/novel-food/novel-food-catalogue_en<br /> <br /> USDA FoodData Central.<br /> Sea buckthorn oil composition.<br /> https://fdc.nal.usda.gov<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tyrni%C3%B6ljy&diff=1705 2026-03-09T13:27:54Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |info1=Tyrniöljy valmistetaan tyrnin (Hippophae rhamnoides) marjoista. Öljyä voidaan valmistaa joko marjan siemenistä tai hedelmälihasta, ja näiden öljyjen koostumus poikkeaa hieman toisistaan. Tyrni kuuluu tyrnikasvien (Elaeagnaceae) heimoon ja kasvaa luonnonvaraisena laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa tyrni on tunnettu luonnonmarja ja sitä myös viljellään.<br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät runsaasti rasvahappoja, vitamiineja ja muita bioaktiivisia yhdisteitä. Tyrniöljyä käytetään ravintolisissä, elintarvikkeissa sekä kosmetiikassa. Ravintolisissä tyrniöljy esiintyy tavallisesti kapseleina tai nestemäisenä öljynä.<br /> |info2=Tyrniöljy sisältää useita biologisesti aktiivisia yhdisteitä. Koostumus vaihtelee hieman sen mukaan, onko öljy valmistettu siemenistä vai hedelmälihasta.<br /> <br /> Keskeisiä yhdisteitä ovat:<br /> -Rasvahapot<br /> -omega-3-rasvahappo (alfalinoleenihappo)<br /> -omega-6-rasvahappo (linolihappo)<br /> -omega-7-rasvahappo (palmitoleiinihappo)<br /> -omega-9-rasvahappo (oleiinihappo)<br /> -Vitamiinit ja antioksidantit<br /> -E-vitamiini (tokoferolit ja tokotrienolit)<br /> -karotenoidit (mm. beetakaroteeni)<br /> <br /> Muut yhdisteet<br /> -fytosterolit<br /> -fenoliset yhdisteet<br /> <br /> Tyrnin hedelmälihaöljy sisältää usein erityisen runsaasti palmitoleiinihappoa (omega-7).<br /> |info3=Tyrniöljyä käytetään ravintolisänä erityisesti rasvahappojen ja muiden bioaktiivisten yhdisteiden lähteenä. Sen käyttö liittyy tutkimuskirjallisuudessa esimerkiksi seuraaviin ominaisuuksiin:<br /> -rasvahappojen lähde ravitsemuksessa<br /> -antioksidanttisia yhdisteitä sisältävä kasviöljy<br /> -ihon ja limakalvojen hyvinvointiin liittyvä tutkimus<br /> -ravitsemuksellinen lisä erityisesti omega-7-rasvahappojen saantiin<br /> <br /> Ravintolisissä tyrniöljyä käytetään tyypillisesti:<br /> -kapseleina<br /> -nestemäisenä öljynä<br /> -osana moniraaka-aineisia ravintolisävalmisteita<br /> |info4=Tyrniöljyä pidetään yleisesti turvallisena elintarvikkeena normaalissa käytössä. Ravintolisien käytössä tulee kuitenkin huomioida muutamia seikkoja:<br /> -ravintolisä ei korvaa monipuolista ruokavaliota<br /> -suositeltua vuorokausiannosta ei tule ylittää<br /> -mahdolliset allergiat tyrnille tulee huomioida<br /> -raskauden tai imetyksen aikana sekä lääkityksen yhteydessä käytöstä on suositeltavaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa<br /> <br /> Kuten kaikkien ravintolisien kohdalla, valmisteiden koostumus ja vahvuus voivat vaihdella valmistajittain.<br /> |info6=Yang, B., Kallio, H. (2002).<br /> Composition and physiological effects of sea buckthorn (Hippophae rhamnoides) lipids.<br /> Trends in Food Science &amp; Technology.<br /> https://doi.org/10.1016/S0924-2244(02)00136-0<br /> <br /> Yang, B., Kallio, H. (2001).<br /> Fatty acid composition of lipids in sea buckthorn berries of different origins.<br /> Journal of Agricultural and Food Chemistry.<br /> https://doi.org/10.1021/jf001059s<br /> <br /> Suryakumar, G., Gupta, A. (2011).<br /> Medicinal and therapeutic potential of sea buckthorn.<br /> Journal of Ethnopharmacology.<br /> https://doi.org/10.1016/j.jep.2010.10.037<br /> <br /> European Commission.<br /> Novel Food Catalogue – Hippophae rhamnoides.<br /> https://food.ec.europa.eu/safety/novel-food/novel-food-catalogue_en<br /> <br /> USDA FoodData Central.<br /> Sea buckthorn oil composition.<br /> https://fdc.nal.usda.gov<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=M%C3%A4kikuisma&diff=1704 2025-10-30T18:43:21Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=Hypericum.jpg<br /> |kuvateksti=Mäkikuisma<br /> |pointti=Mäkikuisma on vanha lääkeyrtti, joka on perinteisesti ollut verenkierron elvyttäjä, närästyksen helpottaja, virtsanerityksen lisääjä ja kihdin sekä reuman hoitoaine. <br /> <br /> Sillä on myös kohotettu mielialaa syksyisin valon vähetessä kuin myös vaihdevuosioireissa.<br /> |info1=Mäkikuisma, Hypericum perforatum on luonnonvarainen ja tehokkaasti levittäytyvä monivuotinen ruoho tai ainavihantia puolipensaita tai pensaita. Suomessa esiintyvät kuismat ovat monivuotisia 30-80cm korkeita pysty- ja jäykkävartisia.<br /> <br /> Mäkikuisman kukista eristyy murskattaessa punaista hajutonta väriainetta (hyperisiini), joka maistuu hieman kitkerältä. <br /> <br /> Antiikin aikana jo Hippokrates ja Theofrastot tunsivat kasvin. Gaius Plinius suositteli sitä käärmeenpuremiin, Dioskoriden ulkoisesti palovammoihin ja sisäisesti iskiakseen ja malariaan.<br /> |info2=Hyperisiini eli punainen väriaine, flavonoidit, hyperforiini, katekiinityyppiset parkkiaineet, fytosterolit, fenolikarbonihapot ja eteerinen öljy<br /> |info3=Rohdokseksi kerätään kukkimisen aikaan maanpäällinen verso.<br /> <br /> Kuisma vaikuttaa ahdistusta ja masennusta lievittävästi. Sillä on tavallisiin masennuslääkkeisiin verrattuna etuna se, että sillä on vähemmän sivuvaikutuksia. Viite: Linde K et al. Cochrane Database Syst Rev 2008: (4):CD000448.<br /> <br /> Vuodesta 1995 se on ollut Saksassa eniten määrätty masennuslääke. <br /> <br /> Kuisma saattaa vaikuttaa fibromyalgiaan eli pehmytkudoskipuihin pitämällä serotoniinitasot korkealla ja vähentämällä kipuja. Se lisää myös sapeneritystä, estää tulehduksia, edistää hermosäikeiden uusiutumista.<br /> <br /> Mäkikuismaöljy (johannisöljy) ulkoisesti käytettynä hoitaa hermovaurioita, iskiaskipuja, auringon polttamaa ihoa, suu- ja nielutulehduksia, hyönteisten pistoja, nopeuttaa haavojen paranemista ja lievittää kutinaa.<br /> <br /> Mäkikuismakylvyllä hoidetaan jännityksiä ja hermostuneisuutta, sekä edistetään arpikudosten ja hermotuksen paranemista.<br /> <br /> Murskattuja lehtiä ja kukkia voidaan laittaa hyvin puhdistettuun vammakohtaan hoitamaan haavoja ja kipuja.<br /> <br /> Peräpukamista johtuviin kipuihin voi saada helpotusta mäkikuismaa sisältävällä voiteella.<br /> <br /> Annostus: <br /> Vatsaa rauhoittava tee, nautitaan silloin tällöin aterian jälkeen kupillinen<br /> teetä<br /> 1 tl alla olevasta seoksesta kupilliseen ja haudutetaan 10 min<br /> <br /> 25g mäkikuismaa<br /> <br /> 25g sitruunamelissan lehtiä<br /> <br /> 25g siankärsämöä<br /> |info4=Mäkikuismaa ja sitä sisältäviä valmisteita ei tule käyttää samanaikaisesti muiden masennuslääkkeiden (MAO:n estäjät, serotoniinin takaisinoton estäjät), sillä se voimistaa niiden vaikutusta. Sitä ei pidä käyttää astma- sydän-, epilepsia-, diabetes-, tai HIV-lääkkeiden kanssa. Ei myöskään verenohennuslääkkeiden (eli varfariinin), laihdutuspillereiden, nuhasumutteiden, tetrasykliinin tai teofylliinin kanssa. <br /> <br /> Kuisma voi vaikuttaa sekä miesten että naisten lisääntymiskykyyn. Se voi heikentää ehkäisytablettien tehoa ja aiheuttaa läpivuotoja. Kuismaa ei pidä käyttää raskauden eikä imetyksen aikana.<br /> <br /> Kesällä mäkikuismaöljyn ulkoinen käyttö päiväsaikaan saattaa altistaa aurinkoihottumalle. Se kannattaakin sivellä iholle yön ajaksi.<br /> |info5=Luontoportti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/makikuisma<br /> |info6=1. Tri Brewer S., Vitamiinit, kivennäisaineet ja yrttivalmisteet, Kariston kirjapaino Oy, Hämeenlinna 2011<br /> <br /> 2. Castleman M, Terveyskasivit, Otava Keuruu 2000<br /> <br /> 3. Holm Y., Hiltunen R. Lääkkeitä luonnosta, Palmenia kustannus,2003 Tammer-Paino Oy<br /> 4. Hiltunen R., Holm Y., Huovinen K., Kari O., Lahdelma L., Vitamiinien, kivennäisaineiden, luonnonlääkkeiden parantavat voimat, Valitut Palat 2001<br /> <br /> 5. Piippo S. Luonnon lääkeyrtit 2 Tammi 2004<br /> <br /> 6. Raipala-Cormier V. Luontoäidin kotiapteekki, WSOY Juva 1997<br /> <br /> 7. Vogel A., Yrttikirja, Ykkös-Offset Oy, Vaasa 1998<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Siiliorakas_(Lion%27s_mane)&diff=1703 2025-07-03T07:25:52Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=siiliorakas.jpg<br /> |kuvateksti=Siiliorakas (Hericium erinaceus), vuoden 2025 rohdoskasvi<br /> |pointti=Siiliorakas tukee muistia ja aivoterveyttä – luonnollinen tuki hermostolle.<br /> |info1=Siiliorakas (Hericium erinaceus), tunnettu myös nimellä Lion’s Mane, on valkoinen, hapsureunainen sieni, joka muistuttaa ulkonäöltään leijonan harjaa. Se kuuluu Hericiaceae-heimoon ja on arvostettu sekä ruokasienenä että rohdoskäytössä erityisesti sen hermostoa ja aivotoimintaa tukevien vaikutusten vuoksi.<br /> <br /> Siiliorakas esiintyy luonnonvaraisena myös Suomessa, mutta harvinaisena. Se kasvaa lehtipuilla, erityisesti kuolleilla tai vaurioituneilla koivuilla, ja sitä tavataan lähinnä vanhoissa lehtimetsissä. <br /> <br /> Viime vuosina siiliorakkaan viljely on yleistynyt Suomessa, ja sitä tuotetaan sekä ravintolisäkäyttöön että ruokasienenä. Sientä hyödynnetään yleisesti uutemuodossa (kuten kapseleina tai nesteuutteena), ja sen suosio perustuu erityisesti tutkimuksiin, jotka viittaavat muistin, kognition ja hermoston uusiutumisen tukemiseen.<br /> |info2=Siiliorakas (Hericium erinaceus) sisältää useita tutkittuja yhdisteitä, jotka tukevat aivoterveyttä ja hermoston toimintaa. Sen tärkeimpiä vaikuttavia aineita ovat herisenonit ja erinasiinit, jotka stimuloivat NGF- ja BDNF-hermokasvutekijöiden tuotantoa. Nämä yhdisteet tukevat hermosolujen kasvua, uusiutumista ja muistitoimintojen vahvistumista.<br /> <br /> Lisäksi siiliorakas sisältää beetaglukaania ja muita polysakkarideja, jotka vahvistavat immuunipuolustusta ja suojaavat soluja hapetusstressiltä. Muita merkittäviä yhdisteitä ovat ergothioneiini (antioksidantti), DLPE-lipidi (hermosolujen suojamekanismeihin osallistuva yhdiste) sekä sterolit ja fenoliyhdisteet, joilla on tulehdusta hillitseviä vaikutuksia.<br /> <br /> Näiden yhdisteiden yhteisvaikutus tekee siiliorakkaasta monipuolisen luonnonaineen erityisesti muistia, kognitiota ja hermoston hyvinvointia tukevissa valmisteissa.<br /> |info3=-Tukee muistia, oppimista ja keskittymiskykyä<br /> <br /> -Edistää aivoterveyttä ja hermoston toimintaa<br /> <br /> -Voi ehkäistä ja lievittää neurodegeneratiivisten sairauksien oireita (esim. Alzheimer, Parkinson)<br /> <br /> -Voi lievittää lieviä mielialaoireita kuten ahdistusta ja masennusta<br /> <br /> -Tukee ruoansulatuskanavan ja immuunijärjestelmän toimintaa<br /> <br /> -Vähentää matala-asteista tulehdusta ja oksidatiivista stressiä<br /> <br /> Siiliorakasta käytetään ravintolisissä uutteina (esim. kapselit, nesteuutteet). Tyypillinen päiväannos on 500–1500 mg uutetta.<br /> <br /> Vuonna 2024 julkaistu satunnaistettu kaksoissokkotutkimus (La Monica et al., 2023/2024) selvitti akuutteja kognitiivisia vaikutuksia terveillä aikuisilla, jotka saivat yhden annoksen 1 g pohjoismaista Lion’s Mane -uutetta. Lion’s Mane-uute auttoi parantamaan työmuistia, monimutkaista tarkkaavaisuutta ja reaktioaikaa 2 tuntia nauttimisen jälkeen ja onnellisuuden käsityksiä 2 tunnin aikana.<br /> |info4=Siiliorakas on yleisesti hyvin siedetty. Joillakin henkilöillä voi esiintyä lieviä ruoansulatuskanavan oireita.<br /> Raskauden ja imetyksen aikana sekä lääkitysten yhteydessä käytöstä on hyvä keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Pitkäaikaisesta käytöstä ihmisillä tarvitaan vielä lisää kliinistä tutkimusnäyttöä.<br /> |info6=La Monica MB, Raub B, Ziegenfuss EJ, Hartshorn S, Grdic J, Gustat A, Sandrock J, et al. (2023). Acute effects of nordic Lion’s Mane extract on cognitive performance in healthy adults: a randomized, double‑blind, placebo‑controlled crossover trial. *Nutrients, 15*(24), 5018. DOI: 10.3390/nu15245018 <br /> <br /> Li, I.-C., et al. (2020). Prevention of early Alzheimer’s disease by erinacine A-enriched Hericium erinaceus mycelia: a pilot double-blind placebo-controlled study. Frontiers in Aging Neuroscience, 12, 155.<br /> <br /> Bizjak, M. Č., et al. (2024). Effect of erinacine A-enriched Hericium erinaceus supplementation on cognition: a randomized, double-blind, placebo-controlled pilot study. Journal of Functional Foods, 109, 105001.<br /> <br /> Mori, K., Inatomi, S., Ouchi, K., Azumi, Y., &amp; Tuchida, T. (2009). Improving effects of the mushroom Hericium erinaceus on mild cognitive impairment: a double-blind placebo-controlled clinical trial. Phytotherapy Research, 23(3), 367–372.<br /> <br /> AFS/MycoThrive™ Lion’s Mane extract enhances working memory, attention, reaction time, and mood: results from an acute trial in healthy adults. (2023). Journal of Dietary Supplements, 20(1), 115–129.<br /> <br /> Acute cognitive effects of Hericium erinaceus fruiting body extract in healthy young adults: a randomized, placebo-controlled crossover study. (2024). Nutritional Neuroscience. [painossa]<br /> <br /> Sabaratnam, V., Kah-Hui Wong, &amp; Naidu, M. (2013). Neuroregenerative potential of Lion’s Mane mushroom: a review. Journal of Ethnopharmacology.<br /> <br /> Unveiling the role of erinacines in the neuroprotective effects of Hericium erinaceus: early clinical trials on nootropic effects. Frontiers in Pharmacology (2025). [hyväksytty julkaisu]<br /> <br /> Zhang, Z., Lv, G., Pan, H., Pandey, A., &amp; He, W. (2020). Anti-inflammatory and antioxidant activities of Hericium erinaceus mycelium and its potential use in neurodegenerative disorders. International Journal of Medicinal Mushrooms, 22(9), 857–869.<br /> <br /> Higher mushroom intake is associated with better cognitive performance in aging adults: an epidemiological study. (2020). Journal of Alzheimer’s Disease, 73(1), 203–210.<br /> <br /> Stamets, P. (2005). Mycelium Running: How Mushrooms Can Help Save the World. Ten Speed Press.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Siiliorakas_(Lion%27s_mane)&diff=1702 2025-06-26T06:40:17Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=siiliorakas.jpg<br /> |kuvateksti=Siiliorakas (Hericium erinaceus), vuoden 2025 rohdoskasvi<br /> |pointti=Siiliorakas tukee muistia ja aivoterveyttä – luonnollinen tuki hermostolle.<br /> |info1=Siiliorakas (Hericium erinaceus), tunnettu myös nimellä Lion’s Mane, on valkoinen, hapsureunainen sieni, joka muistuttaa ulkonäöltään leijonan harjaa. Se kuuluu Hericiaceae-heimoon ja on arvostettu sekä ruokasienenä että rohdoskäytössä erityisesti sen hermostoa ja aivotoimintaa tukevien vaikutusten vuoksi.<br /> <br /> Siiliorakas esiintyy luonnonvaraisena myös Suomessa, mutta harvinaisena. Se kasvaa lehtipuilla, erityisesti kuolleilla tai vaurioituneilla koivuilla, ja sitä tavataan lähinnä vanhoissa lehtimetsissä. <br /> <br /> Viime vuosina siiliorakkaan viljely on yleistynyt Suomessa, ja sitä tuotetaan sekä ravintolisäkäyttöön että ruokasienenä. Sientä hyödynnetään yleisesti uutemuodossa (kuten kapseleina tai nesteuutteena), ja sen suosio perustuu erityisesti tutkimuksiin, jotka viittaavat muistin, kognition ja hermoston uusiutumisen tukemiseen.<br /> |info2=Siiliorakas (Hericium erinaceus) sisältää useita tutkittuja yhdisteitä, jotka tukevat aivoterveyttä ja hermoston toimintaa. Sen tärkeimpiä vaikuttavia aineita ovat herisenonit ja erinasiinit, jotka stimuloivat NGF- ja BDNF-hermokasvutekijöiden tuotantoa. Nämä yhdisteet tukevat hermosolujen kasvua, uusiutumista ja muistitoimintojen vahvistumista.<br /> <br /> Lisäksi siiliorakas sisältää beetaglukaania ja muita polysakkarideja, jotka vahvistavat immuunipuolustusta ja suojaavat soluja hapetusstressiltä. Muita merkittäviä yhdisteitä ovat ergothioneiini (antioksidantti), DLPE-lipidi (hermosolujen suojamekanismeihin osallistuva yhdiste) sekä sterolit ja fenoliyhdisteet, joilla on tulehdusta hillitseviä vaikutuksia.<br /> <br /> Näiden yhdisteiden yhteisvaikutus tekee siiliorakkaasta monipuolisen luonnonaineen erityisesti muistia, kognitiota ja hermoston hyvinvointia tukevissa valmisteissa.<br /> |info3=-Tukee muistia, oppimista ja keskittymiskykyä<br /> <br /> -Edistää aivoterveyttä ja hermoston toimintaa<br /> <br /> -Voi ehkäistä ja lievittää neurodegeneratiivisten sairauksien oireita (esim. Alzheimer, Parkinson)<br /> <br /> -Voi lievittää lieviä mielialaoireita kuten ahdistusta ja masennusta<br /> <br /> -Tukee ruoansulatuskanavan ja immuunijärjestelmän toimintaa<br /> <br /> -Vähentää matala-asteista tulehdusta ja oksidatiivista stressiä<br /> <br /> Siiliorakasta käytetään ravintolisissä uutteina (esim. kapselit, nesteuutteet). Tyypillinen päiväannos on 500–1500 mg uutetta.<br /> |info4=Siiliorakas on yleisesti hyvin siedetty. Joillakin henkilöillä voi esiintyä lieviä ruoansulatuskanavan oireita.<br /> Raskauden ja imetyksen aikana sekä lääkitysten yhteydessä käytöstä on hyvä keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Pitkäaikaisesta käytöstä ihmisillä tarvitaan vielä lisää kliinistä tutkimusnäyttöä.<br /> |info6=Li, I.-C., et al. (2020). Prevention of early Alzheimer’s disease by erinacine A-enriched Hericium erinaceus mycelia: a pilot double-blind placebo-controlled study. Frontiers in Aging Neuroscience, 12, 155.<br /> <br /> Bizjak, M. Č., et al. (2024). Effect of erinacine A-enriched Hericium erinaceus supplementation on cognition: a randomized, double-blind, placebo-controlled pilot study. Journal of Functional Foods, 109, 105001.<br /> <br /> Mori, K., Inatomi, S., Ouchi, K., Azumi, Y., &amp; Tuchida, T. (2009). Improving effects of the mushroom Hericium erinaceus on mild cognitive impairment: a double-blind placebo-controlled clinical trial. Phytotherapy Research, 23(3), 367–372.<br /> <br /> AFS/MycoThrive™ Lion’s Mane extract enhances working memory, attention, reaction time, and mood: results from an acute trial in healthy adults. (2023). Journal of Dietary Supplements, 20(1), 115–129.<br /> <br /> Acute cognitive effects of Hericium erinaceus fruiting body extract in healthy young adults: a randomized, placebo-controlled crossover study. (2024). Nutritional Neuroscience. [painossa]<br /> <br /> Sabaratnam, V., Kah-Hui Wong, &amp; Naidu, M. (2013). Neuroregenerative potential of Lion’s Mane mushroom: a review. Journal of Ethnopharmacology.<br /> <br /> Unveiling the role of erinacines in the neuroprotective effects of Hericium erinaceus: early clinical trials on nootropic effects. Frontiers in Pharmacology (2025). [hyväksytty julkaisu]<br /> <br /> Zhang, Z., Lv, G., Pan, H., Pandey, A., &amp; He, W. (2020). Anti-inflammatory and antioxidant activities of Hericium erinaceus mycelium and its potential use in neurodegenerative disorders. International Journal of Medicinal Mushrooms, 22(9), 857–869.<br /> <br /> Higher mushroom intake is associated with better cognitive performance in aging adults: an epidemiological study. (2020). Journal of Alzheimer’s Disease, 73(1), 203–210.<br /> <br /> Stamets, P. (2005). Mycelium Running: How Mushrooms Can Help Save the World. Ten Speed Press.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Siiliorakas_(Lion%27s_mane)&diff=1701 2025-06-25T10:56:40Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=siiliorakas.jpg<br /> |kuvateksti=Siiliorakas (Hericium erinaceus), vuoden 2025 rohdoskasvi<br /> |pointti=Siiliorakas tukee muistia ja aivoterveyttä – luonnollinen tuki hermostolle.<br /> |info1=Siiliorakas (Hericium erinaceus), tunnettu myös nimellä Lion’s Mane, on valkoinen, hapsureunainen sieni, joka muistuttaa ulkonäöltään leijonan harjaa. Se kuuluu Hericiaceae-heimoon ja on arvostettu sekä ruokasienenä että rohdoskäytössä erityisesti sen hermostoa ja aivotoimintaa tukevien vaikutusten vuoksi.<br /> <br /> Siiliorakas esiintyy luonnonvaraisena myös Suomessa, mutta harvinaisena. Se kasvaa lehtipuilla, erityisesti kuolleilla tai vaurioituneilla koivuilla, ja sitä tavataan lähinnä vanhoissa lehtimetsissä. <br /> <br /> Viime vuosina siiliorakkaan viljely on yleistynyt Suomessa, ja sitä tuotetaan sekä ravintolisäkäyttöön että ruokasienenä. Sientä hyödynnetään yleisesti uutemuodossa (kuten kapseleina tai nesteuutteena), ja sen suosio perustuu erityisesti tutkimuksiin, jotka viittaavat muistin, kognition ja hermoston uusiutumisen tukemiseen.<br /> |info2=Siiliorakas (Hericium erinaceus) sisältää useita tutkittuja yhdisteitä, jotka tukevat aivoterveyttä ja hermoston toimintaa. Sen tärkeimpiä vaikuttavia aineita ovat hericenonit ja erinasiinit, jotka stimuloivat NGF- ja BDNF-hermokasvutekijöiden tuotantoa. Nämä yhdisteet tukevat hermosolujen kasvua, uusiutumista ja muistitoimintojen vahvistumista.<br /> <br /> Lisäksi siiliorakas sisältää beetaglukaania ja muita polysakkarideja, jotka vahvistavat immuunipuolustusta ja suojaavat soluja hapetusstressiltä. Muita merkittäviä yhdisteitä ovat ergothioneiini (antioksidantti), DLPE-lipidi (hermosolujen suojamekanismeihin osallistuva yhdiste) sekä sterolit ja fenoliyhdisteet, joilla on tulehdusta hillitseviä vaikutuksia.<br /> <br /> Näiden yhdisteiden yhteisvaikutus tekee siiliorakkaasta monipuolisen luonnonaineen erityisesti muistia, kognitiota ja hermoston hyvinvointia tukevissa valmisteissa.<br /> |info3=-Tukee muistia, oppimista ja keskittymiskykyä<br /> <br /> -Edistää aivoterveyttä ja hermoston toimintaa<br /> <br /> -Voi ehkäistä ja lievittää neurodegeneratiivisten sairauksien oireita (esim. Alzheimer, Parkinson)<br /> <br /> -Voi lievittää lieviä mielialaoireita kuten ahdistusta ja masennusta<br /> <br /> -Tukee ruoansulatuskanavan ja immuunijärjestelmän toimintaa<br /> <br /> -Vähentää matala-asteista tulehdusta ja oksidatiivista stressiä<br /> <br /> Siiliorakasta käytetään ravintolisissä uutteina (esim. kapselit, nesteuutteet). Tyypillinen päiväannos on 500–1500 mg uutetta.<br /> |info4=Siiliorakas on yleisesti hyvin siedetty. Joillakin henkilöillä voi esiintyä lieviä ruoansulatuskanavan oireita.<br /> Raskauden ja imetyksen aikana sekä lääkitysten yhteydessä käytöstä on hyvä keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Pitkäaikaisesta käytöstä ihmisillä tarvitaan vielä lisää kliinistä tutkimusnäyttöä.<br /> |info6=Li, I.-C., et al. (2020). Prevention of early Alzheimer’s disease by erinacine A-enriched Hericium erinaceus mycelia: a pilot double-blind placebo-controlled study. Frontiers in Aging Neuroscience, 12, 155.<br /> <br /> Bizjak, M. Č., et al. (2024). Effect of erinacine A-enriched Hericium erinaceus supplementation on cognition: a randomized, double-blind, placebo-controlled pilot study. Journal of Functional Foods, 109, 105001.<br /> <br /> Mori, K., Inatomi, S., Ouchi, K., Azumi, Y., &amp; Tuchida, T. (2009). Improving effects of the mushroom Hericium erinaceus on mild cognitive impairment: a double-blind placebo-controlled clinical trial. Phytotherapy Research, 23(3), 367–372.<br /> <br /> AFS/MycoThrive™ Lion’s Mane extract enhances working memory, attention, reaction time, and mood: results from an acute trial in healthy adults. (2023). Journal of Dietary Supplements, 20(1), 115–129.<br /> <br /> Acute cognitive effects of Hericium erinaceus fruiting body extract in healthy young adults: a randomized, placebo-controlled crossover study. (2024). Nutritional Neuroscience. [painossa]<br /> <br /> Sabaratnam, V., Kah-Hui Wong, &amp; Naidu, M. (2013). Neuroregenerative potential of Lion’s Mane mushroom: a review. Journal of Ethnopharmacology.<br /> <br /> Unveiling the role of erinacines in the neuroprotective effects of Hericium erinaceus: early clinical trials on nootropic effects. Frontiers in Pharmacology (2025). [hyväksytty julkaisu]<br /> <br /> Zhang, Z., Lv, G., Pan, H., Pandey, A., &amp; He, W. (2020). Anti-inflammatory and antioxidant activities of Hericium erinaceus mycelium and its potential use in neurodegenerative disorders. International Journal of Medicinal Mushrooms, 22(9), 857–869.<br /> <br /> Higher mushroom intake is associated with better cognitive performance in aging adults: an epidemiological study. (2020). Journal of Alzheimer’s Disease, 73(1), 203–210.<br /> <br /> Stamets, P. (2005). Mycelium Running: How Mushrooms Can Help Save the World. Ten Speed Press.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Siiliorakas_(Lion%27s_mane)&diff=1700 2025-06-25T10:53:45Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=siiliorakas.jpg<br /> |kuvateksti=Siiliorakas (Hericium erinaceus), vuoden 2025 rohdoskasvi<br /> |pointti=Siiliorakas tukee muistia ja aivoterveyttä – luonnollinen tuki hermostolle.<br /> |info1=Siiliorakas (Hericium erinaceus), tunnettu myös nimellä Lion’s Mane, on valkoinen, hapsureunainen sieni, joka muistuttaa ulkonäöltään leijonan harjaa. Se kuuluu Hericiaceae-heimoon ja on arvostettu sekä ruokasienenä että rohdoskäytössä erityisesti sen hermostoa ja aivotoimintaa tukevien vaikutusten vuoksi.<br /> <br /> Siiliorakas esiintyy luonnonvaraisena myös Suomessa, mutta harvinaisena. Se kasvaa lehtipuilla, erityisesti kuolleilla tai vaurioituneilla koivuilla, ja sitä tavataan lähinnä vanhoissa lehtimetsissä. <br /> <br /> Viime vuosina siiliorakkaan viljely on yleistynyt Suomessa, ja sitä tuotetaan sekä ravintolisäkäyttöön että ruokasienenä. Sientä hyödynnetään yleisesti uutemuodossa (kuten kapseleina tai nesteuutteena), ja sen suosio perustuu erityisesti tutkimuksiin, jotka viittaavat muistin, kognition ja hermoston uusiutumisen tukemiseen.<br /> |info2=Siiliorakas (Hericium erinaceus) sisältää useita bioaktiivisia yhdisteitä, jotka tukevat hermoston toimintaa, hermosolujen kasvua sekä solujen suojaa:<br /> <br /> Hericenonit (A–K) – Fenolisia yhdisteitä hedelmäkappaleissa, joista C, D ja E stimuloivat hermokasvutekijää (NGF) in vitro <br /> en.wikipedia.org<br /> +11<br /> mdpi.com<br /> +11<br /> pdfs.semanticscholar.org<br /> +11<br /> .<br /> <br /> Erinasiinit (A–I, P–U) – Myseelissä esiintyviä cyathane-diterpeenejä. Erinasiini A (ja muut erinasiinit) läpäisevät veri–aivoesteen ja lisäävät NGF- ja BDNF-tasoja <br /> en.wikipedia.org<br /> +1<br /> alzdiscovery.org<br /> +1<br /> .<br /> <br /> Polysakkaridit – Beetaglukaanit ja muut monimutkaiset sokerit tukevat immuunijärjestelmää ja toimivat antioksidantteina .<br /> <br /> Ergothioneiini – Luonnollinen antioksidantti, joka suojaa hermosoluja oksidatiiviselta stressiltä <br /> mdpi.com<br /> +1<br /> mdpi.com<br /> +1<br /> .<br /> <br /> Dilinoleylifosfatidyletanoliamiini (DLPE) – Lipaisti, joka suojaa hermosoluja amyloidivauriolta .<br /> <br /> Sterolit ja muut lipofiiliset yhdisteet – Sisältävät esimerkiksi ergostanoleja ja alkaloideja, joilla on tulehdusta ehkäiseviä vaikutuksia .<br /> |info3=-Tukee muistia, oppimista ja keskittymiskykyä<br /> <br /> -Edistää aivoterveyttä ja hermoston toimintaa<br /> <br /> -Voi ehkäistä ja lievittää neurodegeneratiivisten sairauksien oireita (esim. Alzheimer, Parkinson)<br /> <br /> -Voi lievittää lieviä mielialaoireita kuten ahdistusta ja masennusta<br /> <br /> -Tukee ruoansulatuskanavan ja immuunijärjestelmän toimintaa<br /> <br /> -Vähentää matala-asteista tulehdusta ja oksidatiivista stressiä<br /> <br /> Siiliorakasta käytetään ravintolisissä uutteina (esim. kapselit, nesteuutteet). Tyypillinen päiväannos on 500–1500 mg uutetta.<br /> |info4=Siiliorakas on yleisesti hyvin siedetty. Joillakin henkilöillä voi esiintyä lieviä ruoansulatuskanavan oireita.<br /> Raskauden ja imetyksen aikana sekä lääkitysten yhteydessä käytöstä on hyvä keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Pitkäaikaisesta käytöstä ihmisillä tarvitaan vielä lisää kliinistä tutkimusnäyttöä.<br /> |info6=Li, I.-C., et al. (2020). Prevention of early Alzheimer’s disease by erinacine A-enriched Hericium erinaceus mycelia: a pilot double-blind placebo-controlled study. Frontiers in Aging Neuroscience, 12, 155.<br /> <br /> Bizjak, M. Č., et al. (2024). Effect of erinacine A-enriched Hericium erinaceus supplementation on cognition: a randomized, double-blind, placebo-controlled pilot study. Journal of Functional Foods, 109, 105001.<br /> <br /> Mori, K., Inatomi, S., Ouchi, K., Azumi, Y., &amp; Tuchida, T. (2009). Improving effects of the mushroom Hericium erinaceus on mild cognitive impairment: a double-blind placebo-controlled clinical trial. Phytotherapy Research, 23(3), 367–372.<br /> <br /> AFS/MycoThrive™ Lion’s Mane extract enhances working memory, attention, reaction time, and mood: results from an acute trial in healthy adults. (2023). Journal of Dietary Supplements, 20(1), 115–129.<br /> <br /> Acute cognitive effects of Hericium erinaceus fruiting body extract in healthy young adults: a randomized, placebo-controlled crossover study. (2024). Nutritional Neuroscience. [painossa]<br /> <br /> Sabaratnam, V., Kah-Hui Wong, &amp; Naidu, M. (2013). Neuroregenerative potential of Lion’s Mane mushroom: a review. Journal of Ethnopharmacology.<br /> <br /> Unveiling the role of erinacines in the neuroprotective effects of Hericium erinaceus: early clinical trials on nootropic effects. Frontiers in Pharmacology (2025). [hyväksytty julkaisu]<br /> <br /> Zhang, Z., Lv, G., Pan, H., Pandey, A., &amp; He, W. (2020). Anti-inflammatory and antioxidant activities of Hericium erinaceus mycelium and its potential use in neurodegenerative disorders. International Journal of Medicinal Mushrooms, 22(9), 857–869.<br /> <br /> Higher mushroom intake is associated with better cognitive performance in aging adults: an epidemiological study. (2020). Journal of Alzheimer’s Disease, 73(1), 203–210.<br /> <br /> Stamets, P. (2005). Mycelium Running: How Mushrooms Can Help Save the World. Ten Speed Press.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Siiliorakas_(Lion%27s_mane)&diff=1699 2025-06-25T10:51:43Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=siiliorakas.jpg<br /> |kuvateksti=Siiliorakas (Hericium erinaceus), vuoden 2025 rohdoskasvi<br /> |pointti=Siiliorakas tukee muistia ja aivoterveyttä – luonnollinen tuki hermostolle.<br /> |info1=Siiliorakas (Hericium erinaceus), tunnettu myös nimellä Lion’s Mane, on valkoinen, hapsureunainen sieni, joka muistuttaa ulkonäöltään leijonan harjaa. Se kuuluu Hericiaceae-heimoon ja on arvostettu sekä ruokasienenä että rohdoskäytössä erityisesti sen hermostoa ja aivotoimintaa tukevien vaikutusten vuoksi.<br /> <br /> Siiliorakas esiintyy luonnonvaraisena myös Suomessa, mutta harvinaisena. Se kasvaa lehtipuilla, erityisesti kuolleilla tai vaurioituneilla koivuilla, ja sitä tavataan lähinnä vanhoissa lehtimetsissä. <br /> <br /> Viime vuosina siiliorakkaan viljely on yleistynyt Suomessa, ja sitä tuotetaan sekä ravintolisäkäyttöön että ruokasienenä. Sientä hyödynnetään yleisesti uutemuodossa (kuten kapseleina tai nesteuutteena), ja sen suosio perustuu erityisesti tutkimuksiin, jotka viittaavat muistin, kognition ja hermoston uusiutumisen tukemiseen.<br /> |info2=Siiliorakas sisältää useita biologisesti aktiivisia yhdisteitä, erityisesti:<br /> -Herisenonit<br /> -Erinasiinit<br /> <br /> Nämä yhdisteet stimuloivat aivoperäisen hermokasvutekijän (BDNF) ja hermokasvutekijän (NGF) tuotantoa, jotka tukevat hermosolujen kasvua ja uusiutumista.<br /> |info3=-Tukee muistia, oppimista ja keskittymiskykyä<br /> <br /> -Edistää aivoterveyttä ja hermoston toimintaa<br /> <br /> -Voi ehkäistä ja lievittää neurodegeneratiivisten sairauksien oireita (esim. Alzheimer, Parkinson)<br /> <br /> -Voi lievittää lieviä mielialaoireita kuten ahdistusta ja masennusta<br /> <br /> -Tukee ruoansulatuskanavan ja immuunijärjestelmän toimintaa<br /> <br /> -Vähentää matala-asteista tulehdusta ja oksidatiivista stressiä<br /> <br /> Siiliorakasta käytetään ravintolisissä uutteina (esim. kapselit, nesteuutteet). Tyypillinen päiväannos on 500–1500 mg uutetta.<br /> |info4=Siiliorakas on yleisesti hyvin siedetty. Joillakin henkilöillä voi esiintyä lieviä ruoansulatuskanavan oireita.<br /> Raskauden ja imetyksen aikana sekä lääkitysten yhteydessä käytöstä on hyvä keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Pitkäaikaisesta käytöstä ihmisillä tarvitaan vielä lisää kliinistä tutkimusnäyttöä.<br /> |info6=Li, I.-C., et al. (2020). Prevention of early Alzheimer’s disease by erinacine A-enriched Hericium erinaceus mycelia: a pilot double-blind placebo-controlled study. Frontiers in Aging Neuroscience, 12, 155.<br /> <br /> Bizjak, M. Č., et al. (2024). Effect of erinacine A-enriched Hericium erinaceus supplementation on cognition: a randomized, double-blind, placebo-controlled pilot study. Journal of Functional Foods, 109, 105001.<br /> <br /> Mori, K., Inatomi, S., Ouchi, K., Azumi, Y., &amp; Tuchida, T. (2009). Improving effects of the mushroom Hericium erinaceus on mild cognitive impairment: a double-blind placebo-controlled clinical trial. Phytotherapy Research, 23(3), 367–372.<br /> <br /> AFS/MycoThrive™ Lion’s Mane extract enhances working memory, attention, reaction time, and mood: results from an acute trial in healthy adults. (2023). Journal of Dietary Supplements, 20(1), 115–129.<br /> <br /> Acute cognitive effects of Hericium erinaceus fruiting body extract in healthy young adults: a randomized, placebo-controlled crossover study. (2024). Nutritional Neuroscience. [painossa]<br /> <br /> Sabaratnam, V., Kah-Hui Wong, &amp; Naidu, M. (2013). Neuroregenerative potential of Lion’s Mane mushroom: a review. Journal of Ethnopharmacology.<br /> <br /> Unveiling the role of erinacines in the neuroprotective effects of Hericium erinaceus: early clinical trials on nootropic effects. Frontiers in Pharmacology (2025). [hyväksytty julkaisu]<br /> <br /> Zhang, Z., Lv, G., Pan, H., Pandey, A., &amp; He, W. (2020). Anti-inflammatory and antioxidant activities of Hericium erinaceus mycelium and its potential use in neurodegenerative disorders. International Journal of Medicinal Mushrooms, 22(9), 857–869.<br /> <br /> Higher mushroom intake is associated with better cognitive performance in aging adults: an epidemiological study. (2020). Journal of Alzheimer’s Disease, 73(1), 203–210.<br /> <br /> Stamets, P. (2005). Mycelium Running: How Mushrooms Can Help Save the World. Ten Speed Press.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Siiliorakas.jpg&diff=1698 2025-06-25T10:50:00Z

<p>MRonkko: MRonkko tallensi uuden version tiedostosta Tiedosto:Siiliorakas.jpg</p> <hr /> <div></div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Siiliorakas_(Lion%27s_mane)&diff=1697 2025-06-25T10:47:01Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuvateksti=Siiliorakas (Hericium erinaceus), vuoden 2025 rohdoskasvi<br /> |pointti=Siiliorakas tukee muistia ja aivoterveyttä – luonnollinen tuki hermostolle.<br /> |info1=Siiliorakas (Hericium erinaceus), tunnettu myös nimellä Lion’s Mane, on valkoinen, hapsureunainen sieni, joka muistuttaa ulkonäöltään leijonan harjaa. Se kuuluu Hericiaceae-heimoon ja on arvostettu sekä ruokasienenä että rohdoskäytössä erityisesti sen hermostoa ja aivotoimintaa tukevien vaikutusten vuoksi.<br /> <br /> Siiliorakas esiintyy luonnonvaraisena myös Suomessa, mutta harvinaisena. Se kasvaa lehtipuilla, erityisesti kuolleilla tai vaurioituneilla koivuilla, ja sitä tavataan lähinnä vanhoissa lehtimetsissä. <br /> <br /> Viime vuosina siiliorakkaan viljely on yleistynyt Suomessa, ja sitä tuotetaan sekä ravintolisäkäyttöön että ruokasienenä. Sientä hyödynnetään yleisesti uutemuodossa (kuten kapseleina tai nesteuutteena), ja sen suosio perustuu erityisesti tutkimuksiin, jotka viittaavat muistin, kognition ja hermoston uusiutumisen tukemiseen.<br /> |info2=Siiliorakas sisältää useita biologisesti aktiivisia yhdisteitä, erityisesti:<br /> -Herisenonit<br /> -Erinasiinit<br /> <br /> Nämä yhdisteet stimuloivat aivoperäisen hermokasvutekijän (BDNF) ja hermokasvutekijän (NGF) tuotantoa, jotka tukevat hermosolujen kasvua ja uusiutumista.<br /> |info3=-Tukee muistia, oppimista ja keskittymiskykyä<br /> <br /> -Edistää aivoterveyttä ja hermoston toimintaa<br /> <br /> -Voi ehkäistä ja lievittää neurodegeneratiivisten sairauksien oireita (esim. Alzheimer, Parkinson)<br /> <br /> -Voi lievittää lieviä mielialaoireita kuten ahdistusta ja masennusta<br /> <br /> -Tukee ruoansulatuskanavan ja immuunijärjestelmän toimintaa<br /> <br /> -Vähentää matala-asteista tulehdusta ja oksidatiivista stressiä<br /> <br /> Siiliorakasta käytetään ravintolisissä uutteina (esim. kapselit, nesteuutteet). Tyypillinen päiväannos on 500–1500 mg uutetta.<br /> |info4=Siiliorakas on yleisesti hyvin siedetty. Joillakin henkilöillä voi esiintyä lieviä ruoansulatuskanavan oireita.<br /> Raskauden ja imetyksen aikana sekä lääkitysten yhteydessä käytöstä on hyvä keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Pitkäaikaisesta käytöstä ihmisillä tarvitaan vielä lisää kliinistä tutkimusnäyttöä.<br /> |info6=Li, I.-C., et al. (2020). Prevention of early Alzheimer’s disease by erinacine A-enriched Hericium erinaceus mycelia: a pilot double-blind placebo-controlled study. Frontiers in Aging Neuroscience, 12, 155.<br /> <br /> Bizjak, M. Č., et al. (2024). Effect of erinacine A-enriched Hericium erinaceus supplementation on cognition: a randomized, double-blind, placebo-controlled pilot study. Journal of Functional Foods, 109, 105001.<br /> <br /> Mori, K., Inatomi, S., Ouchi, K., Azumi, Y., &amp; Tuchida, T. (2009). Improving effects of the mushroom Hericium erinaceus on mild cognitive impairment: a double-blind placebo-controlled clinical trial. Phytotherapy Research, 23(3), 367–372.<br /> <br /> AFS/MycoThrive™ Lion’s Mane extract enhances working memory, attention, reaction time, and mood: results from an acute trial in healthy adults. (2023). Journal of Dietary Supplements, 20(1), 115–129.<br /> <br /> Acute cognitive effects of Hericium erinaceus fruiting body extract in healthy young adults: a randomized, placebo-controlled crossover study. (2024). Nutritional Neuroscience. [painossa]<br /> <br /> Sabaratnam, V., Kah-Hui Wong, &amp; Naidu, M. (2013). Neuroregenerative potential of Lion’s Mane mushroom: a review. Journal of Ethnopharmacology.<br /> <br /> Unveiling the role of erinacines in the neuroprotective effects of Hericium erinaceus: early clinical trials on nootropic effects. Frontiers in Pharmacology (2025). [hyväksytty julkaisu]<br /> <br /> Zhang, Z., Lv, G., Pan, H., Pandey, A., &amp; He, W. (2020). Anti-inflammatory and antioxidant activities of Hericium erinaceus mycelium and its potential use in neurodegenerative disorders. International Journal of Medicinal Mushrooms, 22(9), 857–869.<br /> <br /> Higher mushroom intake is associated with better cognitive performance in aging adults: an epidemiological study. (2020). Journal of Alzheimer’s Disease, 73(1), 203–210.<br /> <br /> Stamets, P. (2005). Mycelium Running: How Mushrooms Can Help Save the World. Ten Speed Press.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Siiliorakas.jpg&diff=1696 2025-06-25T10:15:19Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div></div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Siiliorakas_(Lion%27s_mane)&diff=1695 2025-06-25T10:14:17Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuvateksti=Siiliorakas (Hericium erinaceus), vuoden 2025 rohdoskasvi<br /> |pointti=Siiliorakas tukee muistia ja aivoterveyttä – luonnollinen tuki hermostolle.<br /> |info1=Siiliorakas (Hericium erinaceus), kansainvälisesti tunnettu nimellä Lion’s Mane, on valkoinen, pitkähapsinen sieni, joka muistuttaa leijonan harjaa. Se kuuluu orakkaisiin (Hericiaceae) ja on sekä kulinaarinen herkku että laajasti tutkittu lääkinnällinen sieni, erityisesti aivoterveyden ja hermoston toiminnan tukijana.<br /> <br /> Luonnonvaraisena siiliorakas kasvaa vanhoissa lehtimetsissä lahoavien jalopuiden – kuten pyökin, tammen ja koivun – rungoilla. Suomessa siiliorakas on harvinainen ja rauhoitettu laji, jota tavataan vain satunnaisesti, erityisesti luonnonsuojelualueilla ja luonnontilaisissa lehtipuustoissa Etelä-Suomessa. Sen ekologinen rooli on saprotrofinen eli se hajottaa kuollutta lehtipuumateriaalia.<br /> <br /> Viime vuosina siiliorakkaan viljely on yleistynyt myös Suomessa, ja sitä on saatavilla mm. kotimaisina uutemuotoisina ravintolisinä sekä kasvatusalustoina kotikäyttöön. Suosion taustalla on sen aivoterveyttä, muistia ja hermoston uusiutumista tukevat vaikutukset, joista on kertynyt kasvava määrä tutkimusnäyttöä.<br /> |info2=Siiliorakas sisältää useita biologisesti aktiivisia yhdisteitä, erityisesti:<br /> -Herisenonit<br /> -Erinasiinit<br /> <br /> Nämä yhdisteet stimuloivat aivoperäisen hermokasvutekijän (BDNF) ja hermokasvutekijän (NGF) tuotantoa, jotka tukevat hermosolujen kasvua ja uusiutumista.<br /> |info3=-Tukee muistia, oppimista ja keskittymiskykyä<br /> <br /> -Edistää aivoterveyttä ja hermoston toimintaa<br /> <br /> -Voi ehkäistä ja lievittää neurodegeneratiivisten sairauksien oireita (esim. Alzheimer, Parkinson)<br /> <br /> -Voi lievittää lieviä mielialaoireita kuten ahdistusta ja masennusta<br /> <br /> -Tukee ruoansulatuskanavan ja immuunijärjestelmän toimintaa<br /> <br /> -Vähentää matala-asteista tulehdusta ja oksidatiivista stressiä<br /> <br /> Siiliorakasta käytetään ravintolisissä uutteina (esim. kapselit, nesteuutteet). Tyypillinen päiväannos on 500–1500 mg uutetta.<br /> |info4=Siiliorakas on yleisesti hyvin siedetty. Joillakin henkilöillä voi esiintyä lieviä ruoansulatuskanavan oireita.<br /> Raskauden ja imetyksen aikana sekä lääkitysten yhteydessä käytöstä on hyvä keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Pitkäaikaisesta käytöstä ihmisillä tarvitaan vielä lisää kliinistä tutkimusnäyttöä.<br /> |info6=Li, I.-C., et al. (2020). Prevention of early Alzheimer’s disease by erinacine A-enriched Hericium erinaceus mycelia: a pilot double-blind placebo-controlled study. Frontiers in Aging Neuroscience, 12, 155.<br /> <br /> Bizjak, M. Č., et al. (2024). Effect of erinacine A-enriched Hericium erinaceus supplementation on cognition: a randomized, double-blind, placebo-controlled pilot study. Journal of Functional Foods, 109, 105001.<br /> <br /> Mori, K., Inatomi, S., Ouchi, K., Azumi, Y., &amp; Tuchida, T. (2009). Improving effects of the mushroom Hericium erinaceus on mild cognitive impairment: a double-blind placebo-controlled clinical trial. Phytotherapy Research, 23(3), 367–372.<br /> <br /> AFS/MycoThrive™ Lion’s Mane extract enhances working memory, attention, reaction time, and mood: results from an acute trial in healthy adults. (2023). Journal of Dietary Supplements, 20(1), 115–129.<br /> <br /> Acute cognitive effects of Hericium erinaceus fruiting body extract in healthy young adults: a randomized, placebo-controlled crossover study. (2024). Nutritional Neuroscience. [painossa]<br /> <br /> Sabaratnam, V., Kah-Hui Wong, &amp; Naidu, M. (2013). Neuroregenerative potential of Lion’s Mane mushroom: a review. Journal of Ethnopharmacology.<br /> <br /> Unveiling the role of erinacines in the neuroprotective effects of Hericium erinaceus: early clinical trials on nootropic effects. Frontiers in Pharmacology (2025). [hyväksytty julkaisu]<br /> <br /> Zhang, Z., Lv, G., Pan, H., Pandey, A., &amp; He, W. (2020). Anti-inflammatory and antioxidant activities of Hericium erinaceus mycelium and its potential use in neurodegenerative disorders. International Journal of Medicinal Mushrooms, 22(9), 857–869.<br /> <br /> Higher mushroom intake is associated with better cognitive performance in aging adults: an epidemiological study. (2020). Journal of Alzheimer’s Disease, 73(1), 203–210.<br /> <br /> Stamets, P. (2005). Mycelium Running: How Mushrooms Can Help Save the World. Ten Speed Press.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Siiliorakas_(Lion%27s_mane)&diff=1694 2025-06-25T10:02:55Z

<p>MRonkko: Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |kuvateksti=Siiliorakas (Hericium erinaceus), vuoden 2025 rohdoskasvi |pointti=Siiliorakas tukee muistia ja aivoterveyttä – luonnollinen tuki hermostolle. |info...</p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuvateksti=Siiliorakas (Hericium erinaceus), vuoden 2025 rohdoskasvi<br /> |pointti=Siiliorakas tukee muistia ja aivoterveyttä – luonnollinen tuki hermostolle.<br /> |info1=Siiliorakas (Hericium erinaceus), englanniksi Lion’s Mane, on valkoinen, pörröinen sieni, joka muistuttaa ulkonäöltään leijonan harjaa. Se kasvaa luonnonvaraisesti Aasiassa ja Keski-Euroopassa, mutta sitä viljellään nykyään myös Suomessa. Siiliorakas on arvostettu sekä kulinaarisena herkullisena ruokasienenä että lääkinnällisenä sienenä erityisesti sen aivoterveyttä tukevien vaikutusten ansiosta.<br /> |info2=Siiliorakas sisältää useita biologisesti aktiivisia yhdisteitä, erityisesti:<br /> -Herisenonit<br /> -Erinasiinit<br /> <br /> Nämä yhdisteet stimuloivat aivoperäisen hermokasvutekijän (BDNF) ja hermokasvutekijän (NGF) tuotantoa, jotka tukevat hermosolujen kasvua ja uusiutumista.<br /> |info3=-Tukee muistia, oppimista ja keskittymiskykyä<br /> <br /> -Edistää aivoterveyttä ja hermoston toimintaa<br /> <br /> -Voi ehkäistä ja lievittää neurodegeneratiivisten sairauksien oireita (esim. Alzheimer, Parkinson)<br /> <br /> -Voi lievittää lieviä mielialaoireita kuten ahdistusta ja masennusta<br /> <br /> -Tukee ruoansulatuskanavan ja immuunijärjestelmän toimintaa<br /> <br /> -Vähentää matala-asteista tulehdusta ja oksidatiivista stressiä<br /> <br /> Siiliorakasta käytetään ravintolisissä uutteina (esim. kapselit, nesteuutteet). Tyypillinen päiväannos on 500–1500 mg uutetta.<br /> |info4=Siiliorakas on yleisesti hyvin siedetty. Joillakin henkilöillä voi esiintyä lieviä ruoansulatuskanavan oireita.<br /> Raskauden ja imetyksen aikana sekä lääkitysten yhteydessä käytöstä on hyvä keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Pitkäaikaisesta käytöstä ihmisillä tarvitaan vielä lisää kliinistä tutkimusnäyttöä.<br /> |info6=Mori, K., Inatomi, S., Ouchi, K., Azumi, Y., &amp; Tuchida, T. (2009). Improving effects of the mushroom Hericium erinaceus on mild cognitive impairment: a double-blind placebo-controlled clinical trial. Phytotherapy Research, 23(3), 367-372.<br /> <br /> Sabaratnam, V., Kah-Hui Wong, &amp; Naidu, M. (2013). Neuroregenerative potential of Lion’s Mane mushroom: a review. Journal of Ethnopharmacology.<br /> <br /> Zhang, Z., Lv, G., Pan, H., Pandey, A., &amp; He, W. (2020). Anti-inflammatory and antioxidant activities of Hericium erinaceus mycelium and its potential use in neurodegenerative disorders. International Journal of Medicinal Mushrooms, 22(9), 857–869.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Vuoden-2025-Rohdoskasvi-Lion%27s-mane.jpg&diff=1693 2025-06-25T09:58:15Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div></div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Sitruunamelissa&diff=1692 2025-01-16T05:57:14Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=Piclumen-1737006994852.png<br /> |kuvateksti=Sitruunamelissatee<br /> |pointti=Sitruunamelissaa voidaan käyttää myös mausteyrttinä esimerkiksi kalaruokiin, salaatteihin ja jälkiruokiin. Se on arvostettu niin kulinaristisessa kuin lääkinnällisessä käytössä.<br /> |info1=Sitruunamelissa (Melissa officinalis) kuuluu maailman vanhimpiin lääkeyrtteihin, ja sen käyttö on hyvin monipuolista. Kasvin tieteellinen nimi juontuu kreikan kielestä, jossa &quot;melissa&quot; viittaa mehiläisiin ja hunajaan. Sitruunamelissaa on pidetty erityisenä hunajakasvina ja hermostoa rauhoittavana yrttinä kansanlääketieteessä. Nykyisin se tunnetaan myös ruokien, juomien ja kosmetiikan raaka-aineena.<br /> <br /> Sitruunamelissa ei yleensä kuki ensimmäisenä kasvukesänä. Lehtiä kannattaa kerätä ennen kukintaa, sillä kukinnan jälkeen niiden laatu heikkenee.<br /> Kuivatuslämpötilaksi suositellaan alle 40 °C, jotta aktiiviset yhdisteet säilyvät mahdollisimman hyvin.<br /> <br /> Sitruunamelissa on kotoisin Etelä-Euroopasta ja Länsi-Aasiasta, mutta se on levinnyt viljeltynä laajalle alueelle, myös Suomeen. Se viihtyy aurinkoisilla ja suojaisilla kasvupaikoilla, ja sitä kasvatetaan yleisesti kotipuutarhoissa.<br /> |info2=Eteeriset öljyt: Sisältää erityisesti sitraalia ja geraniaalia, jotka antavat sitruunamelissalle sen tunnusomaisen sitruunaisen tuoksun.<br /> Flavonoidit: Kversetiini ja luteoliini ovat tunnettuja antioksidanttisista ja tulehdusta ehkäisevistä vaikutuksista.<br /> Fenoliyhdisteet: Sisältää runsaasti rosmariinihappoa, jolla on vahvoja rauhoittavia ja hermostoa suojaavia ominaisuuksia.<br /> |info3=Sitruunamelissan lehtiä (Melissae folium) käytetään laajalti monissa käyttötarkoituksissa. Ne voidaan käyttää tuoreena tai kuivattuna teessä, tinktuurassa ja kosmetiikassa.<br /> <br /> Nykyiset tutkimukset tukevat sitruunamelissan käyttöä lievän ahdistuksen ja stressin hoidossa sekä muistia ja kognitiivista toimintaa tukevana yrttinä.<br /> <br /> Rauhoittava vaikutus: Eteeriset öljyt lievittävät stressiä ja unettomuutta.<br /> Vatsavaivoihin: Käytetään kouristusten ja ruoansulatusvaivojen hoitoon.<br /> Hermoston tuki: Sopii hermostollisten vaivojen, kuten päänsäryn ja ahdistuksen hoitoon.<br /> Ihonhoito: Rauhoittaa ihoa ja soveltuu lievien haavojen hoitoon.<br /> Kylpylisä: Rentouttava vaikutus keholle ja mielelle.<br /> <br /> Tee: Hauduta 2–3 tl kuivattuja sitruunamelissan lehtiä 1,5 dl:ssa kuumaa vettä noin 10 minuuttia. Nauti 2–3 kertaa päivässä.<br /> <br /> Tinktuura: Sekoita 20 g kuivattuja lehtiä 100 ml:aan alkoholia (40 %) ja anna uuttua 10–14 päivää. Siivilöi ja käytä 0,5–1 ml tinktuuraa veden kanssa 2–3 kertaa päivässä.<br /> Kylpy: Hauduta 100 g sitruunamelissan lehtiä 1 litrassa kuumaa vettä ja lisää kylpyveteen.<br /> |info4=Saattaa voimistaa sedatiivisten lääkkeiden vaikutusta. Käyttöä ei suositella unilääkkeiden kanssa ilman lääkärin ohjeistusta.<br /> Ei suositella raskaana oleville tai imettäville ilman terveydenhuollon ammattilaisen neuvoa.<br /> |info6=# Kennedy, D. O., et al. (2002). The effect of lemon balm (Melissa officinalis) on mood and cognitive performance. Neuropsychopharmacology, 27(5), 708-719.<br /> # Akhondzadeh, S., et al. (2003). Melissa officinalis extract in the treatment of patients with mild to moderate Alzheimer’s disease: A double blind, randomised, placebo controlled trial. Journal of Neurology, Neurosurgery &amp; Psychiatry, 74(7), 863-866.<br /> # Kennedy, D. O., et al. (2004). Attenuation of laboratory-induced stress in humans after acute administration of Melissa officinalis (lemon balm). Psychosomatic Medicine, 66(4), 607-613.<br /> # Koytchev, R., et al. (1999). Melissa officinalis oil affects infectivity of enveloped herpesviruses. Phytomedicine, 6(4), 225-230.<br /> # Cases, J., et al. (2011). Pilot trial of Melissa officinalis L. leaf extract in the treatment of volunteers suffering from mild-to-moderate anxiety disorders and sleep disturbances. Mediterranean Journal of Nutrition and Metabolism, 4(3), 211-218.<br /> # Dastmalchi, K., et al. (2008). Chemical composition and in vitro antioxidative activity of a lemon balm (Melissa officinalis L.) extract. LWT-Food Science and Technology, 41(3), 391-400.<br /> # Sahraei, H., et al. (2012). Effects of Melissa officinalis extract on the central nervous system and gastrointestinal system. Iranian Journal of Pharmaceutical Research, 11(3), 865-873.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Piclumen-1737006994852.png&diff=1691 2025-01-16T05:57:00Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div></div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Sitruunamelissa&diff=1690 2025-01-16T05:51:57Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |pointti=Sitruunamelissaa voidaan käyttää myös mausteyrttinä esimerkiksi kalaruokiin, salaatteihin ja jälkiruokiin. Se on arvostettu niin kulinaristisessa kuin lääkinnällisessä käytössä.<br /> |info1=Sitruunamelissa (Melissa officinalis) kuuluu maailman vanhimpiin lääkeyrtteihin, ja sen käyttö on hyvin monipuolista. Kasvin tieteellinen nimi juontuu kreikan kielestä, jossa &quot;melissa&quot; viittaa mehiläisiin ja hunajaan. Sitruunamelissaa on pidetty erityisenä hunajakasvina ja hermostoa rauhoittavana yrttinä kansanlääketieteessä. Nykyisin se tunnetaan myös ruokien, juomien ja kosmetiikan raaka-aineena.<br /> <br /> Sitruunamelissa ei yleensä kuki ensimmäisenä kasvukesänä. Lehtiä kannattaa kerätä ennen kukintaa, sillä kukinnan jälkeen niiden laatu heikkenee.<br /> Kuivatuslämpötilaksi suositellaan alle 40 °C, jotta aktiiviset yhdisteet säilyvät mahdollisimman hyvin.<br /> <br /> Sitruunamelissa on kotoisin Etelä-Euroopasta ja Länsi-Aasiasta, mutta se on levinnyt viljeltynä laajalle alueelle, myös Suomeen. Se viihtyy aurinkoisilla ja suojaisilla kasvupaikoilla, ja sitä kasvatetaan yleisesti kotipuutarhoissa.<br /> |info2=Eteeriset öljyt: Sisältää erityisesti sitraalia ja geraniaalia, jotka antavat sitruunamelissalle sen tunnusomaisen sitruunaisen tuoksun.<br /> Flavonoidit: Kversetiini ja luteoliini ovat tunnettuja antioksidanttisista ja tulehdusta ehkäisevistä vaikutuksista.<br /> Fenoliyhdisteet: Sisältää runsaasti rosmariinihappoa, jolla on vahvoja rauhoittavia ja hermostoa suojaavia ominaisuuksia.<br /> |info3=Sitruunamelissan lehtiä (Melissae folium) käytetään laajalti monissa käyttötarkoituksissa. Ne voidaan käyttää tuoreena tai kuivattuna teessä, tinktuurassa ja kosmetiikassa.<br /> <br /> Nykyiset tutkimukset tukevat sitruunamelissan käyttöä lievän ahdistuksen ja stressin hoidossa sekä muistia ja kognitiivista toimintaa tukevana yrttinä.<br /> <br /> Rauhoittava vaikutus: Eteeriset öljyt lievittävät stressiä ja unettomuutta.<br /> Vatsavaivoihin: Käytetään kouristusten ja ruoansulatusvaivojen hoitoon.<br /> Hermoston tuki: Sopii hermostollisten vaivojen, kuten päänsäryn ja ahdistuksen hoitoon.<br /> Ihonhoito: Rauhoittaa ihoa ja soveltuu lievien haavojen hoitoon.<br /> Kylpylisä: Rentouttava vaikutus keholle ja mielelle.<br /> <br /> Tee: Hauduta 2–3 tl kuivattuja sitruunamelissan lehtiä 1,5 dl:ssa kuumaa vettä noin 10 minuuttia. Nauti 2–3 kertaa päivässä.<br /> <br /> Tinktuura: Sekoita 20 g kuivattuja lehtiä 100 ml:aan alkoholia (40 %) ja anna uuttua 10–14 päivää. Siivilöi ja käytä 0,5–1 ml tinktuuraa veden kanssa 2–3 kertaa päivässä.<br /> Kylpy: Hauduta 100 g sitruunamelissan lehtiä 1 litrassa kuumaa vettä ja lisää kylpyveteen.<br /> |info4=Saattaa voimistaa sedatiivisten lääkkeiden vaikutusta. Käyttöä ei suositella unilääkkeiden kanssa ilman lääkärin ohjeistusta.<br /> Ei suositella raskaana oleville tai imettäville ilman terveydenhuollon ammattilaisen neuvoa.<br /> |info6=# Kennedy, D. O., et al. (2002). The effect of lemon balm (Melissa officinalis) on mood and cognitive performance. Neuropsychopharmacology, 27(5), 708-719.<br /> # Akhondzadeh, S., et al. (2003). Melissa officinalis extract in the treatment of patients with mild to moderate Alzheimer’s disease: A double blind, randomised, placebo controlled trial. Journal of Neurology, Neurosurgery &amp; Psychiatry, 74(7), 863-866.<br /> # Kennedy, D. O., et al. (2004). Attenuation of laboratory-induced stress in humans after acute administration of Melissa officinalis (lemon balm). Psychosomatic Medicine, 66(4), 607-613.<br /> # Koytchev, R., et al. (1999). Melissa officinalis oil affects infectivity of enveloped herpesviruses. Phytomedicine, 6(4), 225-230.<br /> # Cases, J., et al. (2011). Pilot trial of Melissa officinalis L. leaf extract in the treatment of volunteers suffering from mild-to-moderate anxiety disorders and sleep disturbances. Mediterranean Journal of Nutrition and Metabolism, 4(3), 211-218.<br /> # Dastmalchi, K., et al. (2008). Chemical composition and in vitro antioxidative activity of a lemon balm (Melissa officinalis L.) extract. LWT-Food Science and Technology, 41(3), 391-400.<br /> # Sahraei, H., et al. (2012). Effects of Melissa officinalis extract on the central nervous system and gastrointestinal system. Iranian Journal of Pharmaceutical Research, 11(3), 865-873.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Sitruunamelissa&diff=1689 2025-01-16T05:51:28Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |pointti=Sitruunamelissaa voidaan käyttää myös mausteyrttinä esimerkiksi kalaruokiin, salaatteihin ja jälkiruokiin. Se on arvostettu niin kulinaristisessa kuin lääkinnällisessä käytössä.<br /> |info1=Sitruunamelissa (Melissa officinalis) kuuluu maailman vanhimpiin lääkeyrtteihin, ja sen käyttö on hyvin monipuolista. Kasvin tieteellinen nimi juontuu kreikan kielestä, jossa &quot;melissa&quot; viittaa mehiläisiin ja hunajaan. Sitruunamelissaa on pidetty erityisenä hunajakasvina ja hermostoa rauhoittavana yrttinä kansanlääketieteessä. Nykyisin se tunnetaan myös ruokien, juomien ja kosmetiikan raaka-aineena.<br /> <br /> Sitruunamelissa ei yleensä kuki ensimmäisenä kasvukesänä. Lehtiä kannattaa kerätä ennen kukintaa, sillä kukinnan jälkeen niiden laatu heikkenee.<br /> Kuivatuslämpötilaksi suositellaan alle 40 °C, jotta aktiiviset yhdisteet säilyvät mahdollisimman hyvin.<br /> <br /> Sitruunamelissa on kotoisin Etelä-Euroopasta ja Länsi-Aasiasta, mutta se on levinnyt viljeltynä laajalle alueelle, myös Suomeen. Se viihtyy aurinkoisilla ja suojaisilla kasvupaikoilla, ja sitä kasvatetaan yleisesti kotipuutarhoissa.<br /> |info2=Eteeriset öljyt: Sisältää erityisesti sitraalia ja geraniaalia, jotka antavat sitruunamelissalle sen tunnusomaisen sitruunaisen tuoksun.<br /> Flavonoidit: Kversetiini ja luteoliini ovat tunnettuja antioksidanttisista ja tulehdusta ehkäisevistä vaikutuksista.<br /> Fenoliyhdisteet: Sisältää runsaasti rosmariinihappoa, jolla on vahvoja rauhoittavia ja hermostoa suojaavia ominaisuuksia.<br /> |info3=Sitruunamelissan lehtiä (Melissae folium) käytetään laajalti monissa käyttötarkoituksissa. Ne voidaan käyttää tuoreena tai kuivattuna teessä, tinktuurassa ja kosmetiikassa.<br /> <br /> Nykyiset tutkimukset tukevat sitruunamelissan käyttöä lievän ahdistuksen ja stressin hoidossa sekä muistia ja kognitiivista toimintaa tukevana yrttinä.<br /> <br /> Rauhoittava vaikutus: Eteeriset öljyt lievittävät stressiä ja unettomuutta.<br /> Vatsavaivoihin: Käytetään kouristusten ja ruoansulatusvaivojen hoitoon.<br /> Hermoston tuki: Sopii hermostollisten vaivojen, kuten päänsäryn ja ahdistuksen hoitoon.<br /> Ihonhoito: Rauhoittaa ihoa ja soveltuu lievien haavojen hoitoon.<br /> Kylpylisä: Rentouttava vaikutus keholle ja mielelle.<br /> <br /> Tee: Hauduta 2–3 tl kuivattuja sitruunamelissan lehtiä 1,5 dl:ssa kuumaa vettä noin 10 minuuttia. Nauti 2–3 kertaa päivässä.<br /> <br /> Tinktuura: Sekoita 20 g kuivattuja lehtiä 100 ml:aan alkoholia (40 %) ja anna uuttua 10–14 päivää. Siivilöi ja käytä 0,5–1 ml tinktuuraa veden kanssa 2–3 kertaa päivässä.<br /> Kylpy: Hauduta 100 g sitruunamelissan lehtiä 1 litrassa kuumaa vettä ja lisää kylpyveteen.<br /> |info4=Saattaa voimistaa sedatiivisten lääkkeiden vaikutusta. Käyttöä ei suositella unilääkkeiden kanssa ilman lääkärin ohjeistusta.<br /> Ei suositella raskaana oleville tai imettäville ilman terveydenhuollon ammattilaisen neuvoa.<br /> |info6=# Kennedy, D. O., et al. (2002). The effect of lemon balm (Melissa officinalis) on mood and cognitive performance. Neuropsychopharmacology, 27(5), 708-719.<br /> <br /> # Akhondzadeh, S., et al. (2003). Melissa officinalis extract in the treatment of patients with mild to moderate Alzheimer’s disease: A double blind, randomised, placebo controlled trial. Journal of Neurology, Neurosurgery &amp; Psychiatry, 74(7), 863-866.<br /> <br /> # Kennedy, D. O., et al. (2004). Attenuation of laboratory-induced stress in humans after acute administration of Melissa officinalis (lemon balm). Psychosomatic Medicine, 66(4), 607-613.<br /> <br /> # Koytchev, R., et al. (1999). Melissa officinalis oil affects infectivity of enveloped herpesviruses. Phytomedicine, 6(4), 225-230.<br /> <br /> # Cases, J., et al. (2011). Pilot trial of Melissa officinalis L. leaf extract in the treatment of volunteers suffering from mild-to-moderate anxiety disorders and sleep disturbances. Mediterranean Journal of Nutrition and Metabolism, 4(3), 211-218.<br /> <br /> # Dastmalchi, K., et al. (2008). Chemical composition and in vitro antioxidative activity of a lemon balm (Melissa officinalis L.) extract. LWT-Food Science and Technology, 41(3), 391-400.<br /> <br /> # Sahraei, H., et al. (2012). Effects of Melissa officinalis extract on the central nervous system and gastrointestinal system. Iranian Journal of Pharmaceutical Research, 11(3), 865-873.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Sitruunamelissa&diff=1688 2025-01-16T05:50:17Z

<p>MRonkko: Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |pointti=Sitruunamelissaa voidaan käyttää myös mausteyrttinä esimerkiksi kalaruokiin, salaatteihin ja jälkiruokiin. Se on arvostettu niin kulinaristisessa ku...</p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |pointti=Sitruunamelissaa voidaan käyttää myös mausteyrttinä esimerkiksi kalaruokiin, salaatteihin ja jälkiruokiin. Se on arvostettu niin kulinaristisessa kuin lääkinnällisessä käytössä.<br /> |info1=Sitruunamelissa (Melissa officinalis) kuuluu maailman vanhimpiin lääkeyrtteihin, ja sen käyttö on hyvin monipuolista. Kasvin tieteellinen nimi juontuu kreikan kielestä, jossa &quot;melissa&quot; viittaa mehiläisiin ja hunajaan. Sitruunamelissaa on pidetty erityisenä hunajakasvina ja hermostoa rauhoittavana yrttinä kansanlääketieteessä. Nykyisin se tunnetaan myös ruokien, juomien ja kosmetiikan raaka-aineena.<br /> <br /> Sitruunamelissa ei yleensä kuki ensimmäisenä kasvukesänä. Lehtiä kannattaa kerätä ennen kukintaa, sillä kukinnan jälkeen niiden laatu heikkenee.<br /> Kuivatuslämpötilaksi suositellaan alle 40 °C, jotta aktiiviset yhdisteet säilyvät mahdollisimman hyvin.<br /> <br /> Sitruunamelissa on kotoisin Etelä-Euroopasta ja Länsi-Aasiasta, mutta se on levinnyt viljeltynä laajalle alueelle, myös Suomeen. Se viihtyy aurinkoisilla ja suojaisilla kasvupaikoilla, ja sitä kasvatetaan yleisesti kotipuutarhoissa.<br /> |info2=Eteeriset öljyt: Sisältää erityisesti sitraalia ja geraniaalia, jotka antavat sitruunamelissalle sen tunnusomaisen sitruunaisen tuoksun.<br /> Flavonoidit: Kversetiini ja luteoliini ovat tunnettuja antioksidanttisista ja tulehdusta ehkäisevistä vaikutuksista.<br /> Fenoliyhdisteet: Sisältää runsaasti rosmariinihappoa, jolla on vahvoja rauhoittavia ja hermostoa suojaavia ominaisuuksia.<br /> |info3=Sitruunamelissan lehtiä (Melissae folium) käytetään laajalti monissa käyttötarkoituksissa. Ne voidaan käyttää tuoreena tai kuivattuna teessä, tinktuurassa ja kosmetiikassa.<br /> <br /> Nykyiset tutkimukset tukevat sitruunamelissan käyttöä lievän ahdistuksen ja stressin hoidossa sekä muistia ja kognitiivista toimintaa tukevana yrttinä.<br /> <br /> Rauhoittava vaikutus: Eteeriset öljyt lievittävät stressiä ja unettomuutta.<br /> Vatsavaivoihin: Käytetään kouristusten ja ruoansulatusvaivojen hoitoon.<br /> Hermoston tuki: Sopii hermostollisten vaivojen, kuten päänsäryn ja ahdistuksen hoitoon.<br /> Ihonhoito: Rauhoittaa ihoa ja soveltuu lievien haavojen hoitoon.<br /> Kylpylisä: Rentouttava vaikutus keholle ja mielelle.<br /> <br /> Tee: Hauduta 2–3 tl kuivattuja sitruunamelissan lehtiä 1,5 dl:ssa kuumaa vettä noin 10 minuuttia. Nauti 2–3 kertaa päivässä.<br /> <br /> Tinktuura: Sekoita 20 g kuivattuja lehtiä 100 ml:aan alkoholia (40 %) ja anna uuttua 10–14 päivää. Siivilöi ja käytä 0,5–1 ml tinktuuraa veden kanssa 2–3 kertaa päivässä.<br /> Kylpy: Hauduta 100 g sitruunamelissan lehtiä 1 litrassa kuumaa vettä ja lisää kylpyveteen.<br /> |info4=Saattaa voimistaa sedatiivisten lääkkeiden vaikutusta. Käyttöä ei suositella unilääkkeiden kanssa ilman lääkärin ohjeistusta.<br /> Ei suositella raskaana oleville tai imettäville ilman terveydenhuollon ammattilaisen neuvoa.<br /> |info6=#Kennedy, D. O., et al. (2002). The effect of lemon balm (Melissa officinalis) on mood and cognitive performance. Neuropsychopharmacology, 27(5), 708-719.<br /> <br /> #Akhondzadeh, S., et al. (2003). Melissa officinalis extract in the treatment of patients with mild to moderate Alzheimer’s disease: A double blind, randomised, placebo controlled trial. Journal of Neurology, Neurosurgery &amp; Psychiatry, 74(7), 863-866.<br /> <br /> #Kennedy, D. O., et al. (2004). Attenuation of laboratory-induced stress in humans after acute administration of Melissa officinalis (lemon balm). Psychosomatic Medicine, 66(4), 607-613.<br /> <br /> #Koytchev, R., et al. (1999). Melissa officinalis oil affects infectivity of enveloped herpesviruses. Phytomedicine, 6(4), 225-230.<br /> <br /> #Cases, J., et al. (2011). Pilot trial of Melissa officinalis L. leaf extract in the treatment of volunteers suffering from mild-to-moderate anxiety disorders and sleep disturbances. Mediterranean Journal of Nutrition and Metabolism, 4(3), 211-218.<br /> <br /> #Dastmalchi, K., et al. (2008). Chemical composition and in vitro antioxidative activity of a lemon balm (Melissa officinalis L.) extract. LWT-Food Science and Technology, 41(3), 391-400.<br /> <br /> #Sahraei, H., et al. (2012). Effects of Melissa officinalis extract on the central nervous system and gastrointestinal system. Iranian Journal of Pharmaceutical Research, 11(3), 865-873.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Ampiaisyrtti&diff=1687 2025-01-02T13:17:52Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |pointti=Ampiaisyrtti houkuttelee mehiläisiä ja perhosia, mikä edistää biodiversiteettiä ja ekologista tasapainoa.<br /> |info1=Ampiaisyrtti eli tuoksuampiaisyrtti (Dracocephalum moldavica, Lamiaceae). Käytettävät kasvinosat: Kukat ja lehdet. Viljellään laajalti koriste- ja hyötykasvina. Kasvi houkuttelee pölyttäjiä, kuten mehiläisiä ja ampiaisia, ja on siksi suosittu myös ekologisissa puutarhoissa.<br /> |info2=Eteeriset öljyt, jotka sisältävät: Geranyyliasetaattia, geraniolia, geraniaalia ja neraalia. <br /> Flavonoidit ja fenoliyhdisteet.<br /> |info3=Tuoksuampiaisyrtin sisältämä haihtuva öljy on antiseptista. Kasvilla on ruoansulatusta edistävä sekä ilmavaivoja ja kouristuksia lievittävä vaikutus. Teeyrtti, vaikuttaa rauhoittavasti. Käytetään myös virvoitusjuomien ja ruokien maustamiseen. Aromiltaan kasvi muistuttaa sitruunamelissaa. Tuok-suampiaisyrttiä käytetään hajusteena hajuvesiteollisuudessa. Kuuluu nitraatteja kerääviin kasveihin. Perinteisessä kansanlääketieteessä käytetty päänsäryn, unettomuuden ja stressin lievittämiseen.<br /> |info4=Ei suositella raskauden tai imetyksen aikana ilman asiantuntijan ohjeita, sillä sen sisältämien eteeristen öljyjen vaikutuksia ei ole täysin tutkittu.<br /> Käyttö suurina annoksina voi aiheuttaa vatsavaivoja tai ärsytystä.<br /> Kasvatus maaperässä, jossa on alhainen nitraattipitoisuus, voi vähentää kasvin nitraattien kertymistä.<br /> |info6=# Erityisvalmisteet Suomessa - julkaisu 2001<br /> # Medicinal and Aromatic Plants of the World, julkaisu 2018<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Ampiaisyrtti_tehty_teko%C3%A4lyll%C3%A4.jpg&diff=1686 2025-01-02T13:16:34Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div></div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Ampiaisyrtti&diff=1685 2025-01-02T13:13:59Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |pointti=Ampiaisyrtti houkuttelee mehiläisiä ja perhosia, mikä edistää biodiversiteettiä ja ekologista tasapainoa.<br /> |info1=Ampiaisyrtti eli tuoksuampiaisyrtti (Dracocephalum moldavica, Lamiaceae). Käytettävät kasvinosat: Kukat ja lehdet. Viljellään laajalti koriste- ja hyötykasvina. Kasvi houkuttelee pölyttäjiä, kuten mehiläisiä ja ampiaisia, ja on siksi suosittu myös ekologisissa puutarhoissa.<br /> |info2=Eteeriset öljyt, jotka sisältävät: Geranyyliasetaattia, geraniolia, geraniaalia ja neraalia. <br /> Flavonoidit ja fenoliyhdisteet.<br /> |info3=Tuoksuampiaisyrtin sisältämä haihtuva öljy on antiseptista. Kasvilla on ruoansulatusta edistävä sekä ilmavaivoja ja kouristuksia lievittävä vaikutus. Teeyrtti, vaikuttaa rauhoittavasti. Käytetään myös virvoitusjuomien ja ruokien maustamiseen. Aromiltaan kasvi muistuttaa sitruunamelissaa. Tuok-suampiaisyrttiä käytetään hajusteena hajuvesiteollisuudessa. Kuuluu nitraatteja kerääviin kasveihin. Perinteisessä kansanlääketieteessä käytetty päänsäryn, unettomuuden ja stressin lievittämiseen.<br /> |info4=Ei suositella raskauden tai imetyksen aikana ilman asiantuntijan ohjeita, sillä sen sisältämien eteeristen öljyjen vaikutuksia ei ole täysin tutkittu.<br /> Käyttö suurina annoksina voi aiheuttaa vatsavaivoja tai ärsytystä.<br /> Kasvatus maaperässä, jossa on alhainen nitraattipitoisuus, voi vähentää kasvin nitraattien kertymistä.<br /> |info6=Erityisvalmisteet Suomessa - julkaisu 2001<br /> Medicinal and Aromatic Plants of the World, julkaisu 2018<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Ampiaisyrtti&diff=1684 2025-01-02T13:08:00Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |info1=Ampiaisyrtti eli tuoksuampiaisyrtti (Dracocephalum moldavica, Lamiaceae). Käytettävät kasvinosat: Kukat ja lehdet. Viljellään laajalti koriste- ja hyötykasvina. Kasvi houkuttelee pölyttäjiä, kuten mehiläisiä ja ampiaisia, ja on siksi suosittu myös ekologisissa puutarhoissa.<br /> |info2=Eteeriset öljyt, jotka sisältävät: Geranyyliasetaattia, geraniolia, geraniaalia ja neraalia. <br /> Flavonoidit ja fenoliyhdisteet.<br /> |info3=Tuoksuampiaisyrtin sisältämä haihtuva öljy on antiseptista. Kasvilla on ruoansulatusta edistävä sekä ilmavaivoja ja kouristuksia lievittävä vaikutus. Teeyrtti, vaikuttaa rauhoittavasti. Käytetään myös virvoitusjuomien ja ruokien maustamiseen. Aromiltaan kasvi muistuttaa sitruunamelissaa. Tuok-suampiaisyrttiä käytetään hajusteena hajuvesiteollisuudessa. Kuuluu nitraatteja kerääviin kasveihin. Perinteisessä kansanlääketieteessä käytetty päänsäryn, unettomuuden ja stressin lievittämiseen.<br /> |info4=Ei suositella raskauden tai imetyksen aikana ilman asiantuntijan ohjeita, sillä sen sisältämien eteeristen öljyjen vaikutuksia ei ole täysin tutkittu.<br /> Käyttö suurina annoksina voi aiheuttaa vatsavaivoja tai ärsytystä.<br /> Kasvatus maaperässä, jossa on alhainen nitraattipitoisuus, voi vähentää kasvin nitraattien kertymistä.<br /> |info6=Erityisvalmisteet Suomessa - julkaisu 2001<br /> Medicinal and Aromatic Plants of the World, julkaisu 2018<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Valeriaana&diff=1683 2024-09-12T13:27:23Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=Valeriana.jpg<br /> |kuvateksti=Valeriaana eli rohtovirmajuuri<br /> |pointti=Illalla otettu unilääke saattaa aiheuttaa aamutokkuraisuutta ja saattaa heikentää ajokykyä ja selviytymistä muista keskittymistä vaativista tehtävistä. Valeriaanalla ei Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan ole tällaisia vaikutuksia. Suorituskyky oli kuitenkin hieman tavallista heikompi 2-3 tuntia rohdosvalmisteen ottamisen jälkeen.<br /> |info1=Valeriaanaa (''Valeriana officinalis'') eli rohtovirmajuurta käytetään laajalti unettomuuteen, hermostolliseen jännittyneisyyteen ja rauhattomuuteen. Se on oletettavasti saanut nimensä latinan sanasta valere, joka tarkoittaa tervettä ja voimakasta. Tieto valeriaanan ominaisuudesta lievittää hermostollista jännittyneisyyttä ja toimia rauhoittavana ulottuu 2000 vuoden taakse. Eräs lääketieteen isistä Galen käytti 100-luvulla valeriaanaa univaikeuksien hoitamisessa. Valeriaana tuli suosituksi Euroopassa ja Amerikassa 1800-luvulla, lääkkeenä, kunnes barbituraatit syrjäyttivät sen.<br /> <br /> Alustava, ihmistutkimuksista saatu tieteellinen näyttö subjektiivisella tasolla osoittaa valeriaanan parantavan unen laatua. Zieglerin ryhmän huolellisesti suoritettu 6 viikon polikliininen tutkimus (plasebokontrolloimaton) 202 potilaalla, joilla oli ollut keskimäärin 3,5 kuukauden ajan univaikeuksia, osoitti valeriaanan (600 mg/pv standardoitua valeriaanauutetta LI 156) tehon 10 mg/pv bentsodaitsepiini oxazepamiin verrattuna toimivan yhtä tehokkaasti. Hoitotulokset luokiteltiin hyvin hyviksi, valeriaanapotilailla 83% ja oxazepamryhmällä 73%. Sivuvaikutuksia esiintyi 28%:lla valeriaanapotilaista ja 36%:lla oxazepam-potilaista, ne olivat lieviä tai kohtalaisia. <br /> Huonounisilla vaikutus on ollut parempi. Käytön säännöllisyys on aiemmissa tutkimuksissa havaittu antavan paremman tuloksen kuin tilapäinen käyttö. Pidempään käytettynä teho paranee.<br /> |info2=Valeriaanasta tunnetaan noin 150 yhdistettä, joita kaikkia ei ole tutkittu seikkaperäisesti.<br /> Valeriaana standardoidaan usein haihtuvan öljyn sisältämän valereenihapon mukaan 0,3 %:ksi tai 0,8 %:ksi. Kuivatussa rohdoksessa on 0,5-2 % valepotriaatteja (iridioideja): valtraattia, isovaltraattia, asevaltraattia ja ditrovaltraattia, lisäksi vähäinen määrä alkaloideja: valerianiini ja metylpyrrylketoni. Valepotriaatit hajoavat muiksi aktiiviksi yhdisteiksi, joita ovat mm. baldrinaali ja homobaldrinaali.<br /> Keskushermostovaikutusten takana näyttävät olevan flavonoidiglukosidi linariini, flavoni 6-metyyliapigeniini ja flavanoniglukosidi 2S(-) hesperidiini, jotka saavat aikaan jännittyneiden sileiden lihasten rentoutumista. Valeriaanan yhdisteiden yhteisvaikutus saattaa olla kliinisen aktiivisuuden taustalla.<br /> Eräissä tutkimuksissa on osoitettu, että eräillä valeriaanan aineosilla on vuorovaikutus gamma-aminovoihapon (GABA) metaboliaan aivoissa ja aineosien vuorovaikutuksen niiden reseptorien kanssa, jotka välittävät rauhoittavan vaikutuksen keskushermostoon.<br /> |info3=Valeriaanassa kuten muissakin kasvirohdoissa on lukuisia tunnettuja vaikuttavia yhdisteitä, joiden pitoisuudet vaihtelevat kasvupaikan ja –kausien mukaan. Ihmiset reagoivat eri tavoin eri yhdisteisiin, minkä vuoksi yhdellä kasvirohdoksella on havaittu hämmentävän monia vaikutuksia. Tieteellisesti kiinnostavaksi rohdoksen vaikutus muuttuu vasta silloin kun se voidaan havaita mahdollisimman monella eri henkilöllä samanlaisessa tutkimusasetelmassa. Tieteellisen näytön laadun ja määrän ja tulosten samankaltaisuuden mittaamisessa käytetään luokitusta seuraavalla tavalla:<br /> <br /> <br /> Valeriaanan tutkimusnäyttö: <br /> <br /> 1. Unettomuudessa<br /> <br /> 2. Levottomuudessa, pelokkuudessa<br /> <br /> 3. Rauhoittavana <br /> <br /> <br /> <br /> Unettomuus: annostetaan 400-900 mg (1,5-3 g juurta) vesi- tai vesi-alkoholiuutetta ½-1 tunti ennen nukkumaan menoa. Valeriana on hyvin siedetty 4-6 viikon käytössä.<br /> Jännitystä laukaisemaan: annostetaan 100 mg vesi- tai vesi-alkoholiuutetta ennen stressaavaa tilaisuutta. Teenä käytettynä: annostetaan 1,5-3 g juurta, lisätään kiehuvaa vettä ja annetaan hautua 5-10 minuuttia.<br /> |info4=Valeriaana on saanut USA:ssa elintarvike- ja lääkeviraston yleisesti turvalliseksi havaittu-luokituksen, kun annos on 400-600 mg vesi- tai vesi-alkoholiuutosta päivässä (vastaa 1,5-2,2 g kasvia). Ei tunnettuja allergisia reaktioita. Maltillisena annoksena käytettynä valeriaana ei aiheuta riippuvuutta, sillä se vaikuttaa uneen luonnollisella tavalla. <br /> <br /> Haittavaikutuksina saattaa joillakin esiintyä uneliaisuutta, väsymystä, rauhattomuutta, alilämpöisyyttä, pahoinvointia ja päänsärkyä. Valeriaana ei ole vaikutukseltaan rauhoittava, mutta sen on havaittu lievästi vaikuttavan reaktioaikaan, keskittymiseen tai koordinaatiokykyyn verrattuna bentsodiatsepiinilääkkeiden vaikutuksiin. Valeriaana saattaa hidastaa ajatustyöskentelyä muutaman tunnin ajan nauttimisen jälkeen. <br /> <br /> Käytettävä varoen maksan toimintaongelmien yhteydessä. Leikkausten jälkeen valeriaanan käyttöä ei suositella. Rauhoittavien lääkkeiden ja valeriaanan yhteiskäytön vaikutuksia tulee tarkkailla mahdollisten tehostuneiden vaikutusten takia. Ei ole suositeltavaa ajaa autoa (rekka-auton kuljettaja, linja-auton kuljettajat) tai käyttää raskaita koneita valeriaanan käytön aikana. <br /> <br /> Raskauden ja imeytyksen aikana ei ole suositeltavaan käyttää valeriaanavalmisteita.<br /> <br /> Valeriaana ei suositella käytettävän keskushermostolääkkeiden kanssa samanaikaisesti valeriaanan mahdollisesti lääkevaikutusta tehostavan ominaisuuden takia, vaikka tätä ei ole osoitettu tutkimuksin. <br /> Ei suositella beetasalpaajien kanssa käytettäväksi. Alkoholi saattaa tehostaa valeriaanan vaikutusta.<br /> |info6=Bent, S., Padula, A., Moore, D., Patterson, M., &amp; Mehling, W. (2006). Valerian for sleep: A systematic review and meta-analysis. American Journal of Medicine, 119(12), 1005-1012. https://doi.org/10.1016/j.amjmed.2006.02.026<br /> <br /> Fernandez-San-Martin, M. I., Masa-Font, R., Palacios-Soler, L., Sancho-Gómez, P., Calbó-Caldentey, C., &amp; Flores-Mateo, G. (2010). Effectiveness of Valerian on insomnia: A meta-analysis of randomized placebo-controlled trials. Sleep Medicine, 11(6), 505-511. https://doi.org/10.1016/j.sleep.2009.02.009<br /> <br /> Ziegler, G., Ploch, M., Miettinen-Baumann, A., &amp; Collet, W. (2002). Efficacy and tolerability of valerian extract LI 156 compared with oxazepam in the treatment of non-organic insomnia—a randomized, double-blind, comparative clinical study. Sleep Medicine, 3(1), 29-36. https://doi.org/10.1016/S1389-9457(99)00015-5<br /> <br /> Donath, F., Quispe, S., Diefenbach, K., Maurer, A., Fietze, I., &amp; Roots, I. (2000). Critical evaluation of the effect of valerian extract on sleep structure and sleep quality. Pharmacopsychiatry, 33(2), 47-53. https://doi.org/10.1055/s-2000-7972<br /> <br /> Morin, C. M., Koetter, U., Bastien, C., Ware, J. C., &amp; Wooten, V. (2005). Valerian-hops combination and diphenhydramine for treating insomnia: A randomized placebo-controlled clinical trial. Sleep, 28(11), 1465-1471. https://doi.org/10.1093/sleep/28.11.1465<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Valeriaana&diff=1682 2024-09-12T13:24:39Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=Valeriana.jpg<br /> |kuvateksti=Valeriaana eli rohtovirmajuuri<br /> |pointti=Illalla otettu unilääke saattaa aiheuttaa aamutokkuraisuutta ja saattaa heikentää ajokykyä ja selviytymistä muista keskittymistä vaativista tehtävistä. Valeriaanalla ei Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan ole tällaisia vaikutuksia. Suorituskyky oli kuitenkin hieman tavallista heikompi 2-3 tuntia rohdosvalmisteen ottamisen jälkeen.<br /> |info1=Valeriaanaa (''Valeriana officinalis'') eli rohtovirmajuurta käytetään laajalti unettomuuteen, hermostolliseen jännittyneisyyteen ja rauhattomuuteen. Se on oletettavasti saanut nimensä latinan sanasta valere, joka tarkoittaa tervettä ja voimakasta. Tieto valeriaanan ominaisuudesta lievittää hermostollista jännittyneisyyttä ja toimia rauhoittavana ulottuu 2000 vuoden taakse. Eräs lääketieteen isistä Galen käytti 100-luvulla valeriaanaa univaikeuksien hoitamisessa. Valeriaana tuli suosituksi Euroopassa ja Amerikassa 1800-luvulla, lääkkeenä, kunnes barbituraatit syrjäyttivät sen.<br /> <br /> Alustava, ihmistutkimuksista saatu tieteellinen näyttö subjektiivisella tasolla osoittaa valeriaanan parantavan unen laatua. Zieglerin ryhmän huolellisesti suoritettu 6 viikon polikliininen tutkimus (plasebokontrolloimaton) 202 potilaalla, joilla oli ollut keskimäärin 3,5 kuukauden ajan univaikeuksia, osoitti valeriaanan (600 mg/pv standardoitua valeriaanauutetta LI 156) tehon 10 mg/pv bentsodaitsepiini oxazepamiin verrattuna toimivan yhtä tehokkaasti. Hoitotulokset luokiteltiin hyvin hyviksi, valeriaanapotilailla 83% ja oxazepamryhmällä 73%. Sivuvaikutuksia esiintyi 28%:lla valeriaanapotilaista ja 36%:lla oxazepam-potilaista, ne olivat lieviä tai kohtalaisia. <br /> Huonounisilla vaikutus on ollut parempi. Käytön säännöllisyys on aiemmissa tutkimuksissa havaittu antavan paremman tuloksen kuin tilapäinen käyttö. Pidempään käytettynä teho paranee.<br /> |info2=Valeriaanasta tunnetaan noin 150 yhdistettä, joita kaikkia ei ole tutkittu seikkaperäisesti.<br /> Valeriaana standardoidaan usein haihtuvan öljyn sisältämän valereenihapon mukaan 0,3 %:ksi tai 0,8 %:ksi. Kuivatussa rohdoksessa on 0,5-2 % valepotriaatteja (iridioideja): valtraattia, isovaltraattia, asevaltraattia ja ditrovaltraattia, lisäksi vähäinen määrä alkaloideja: valerianiini ja metylpyrrylketoni. Valepotriaatit hajoavat muiksi aktiiviksi yhdisteiksi, joita ovat mm. baldrinaali ja homobaldrinaali.<br /> Keskushermostovaikutusten takana näyttävät olevan flavonoidiglukosidi linariini, flavoni 6-metyyliapigeniini ja flavanoniglukosidi 2S(-) hesperidiini, jotka saavat aikaan jännittyneiden sileiden lihasten rentoutumista. Valeriaanan yhdisteiden yhteisvaikutus saattaa olla kliinisen aktiivisuuden taustalla.<br /> Eräissä tutkimuksissa on osoitettu, että eräillä valeriaanan aineosilla on vuorovaikutus gamma-aminovoihapon (GABA) metaboliaan aivoissa ja aineosien vuorovaikutuksen niiden reseptorien kanssa, jotka välittävät rauhoittavan vaikutuksen keskushermostoon.<br /> |info3=Valeriaanassa kuten muissakin kasvirohdoissa on lukuisia tunnettuja vaikuttavia yhdisteitä, joiden pitoisuudet vaihtelevat kasvupaikan ja –kausien mukaan. Ihmiset reagoivat eri tavoin eri yhdisteisiin, minkä vuoksi yhdellä kasvirohdoksella on havaittu hämmentävän monia vaikutuksia. Tieteellisesti kiinnostavaksi rohdoksen vaikutus muuttuu vasta silloin kun se voidaan havaita mahdollisimman monella eri henkilöllä samanlaisessa tutkimusasetelmassa. Tieteellisen näytön laadun ja määrän ja tulosten samankaltaisuuden mittaamisessa käytetään luokitusta seuraavalla tavalla:<br /> <br /> <br /> Valeriaanan tutkimusnäyttö: <br /> <br /> 1. Unettomuudessa<br /> <br /> 2. Levottomuudessa, pelokkuudessa<br /> <br /> 3. Rauhoittavana <br /> <br /> <br /> <br /> Unettomuus: annostetaan 400-900 mg (1,5-3 g juurta) vesi- tai vesi-alkoholiuutetta ½-1 tunti ennen nukkumaan menoa. Valeriana on hyvin siedetty 4-6 viikon käytössä.<br /> Jännitystä laukaisemaan: annostetaan 100 mg vesi- tai vesi-alkoholiuutetta ennen stressaavaa tilaisuutta. Teenä käytettynä: annostetaan 1,5-3 g juurta, lisätään kiehuvaa vettä ja annetaan hautua 5-10 minuuttia.<br /> |info4=Valeriaana on saanut USA:ssa elintarvike- ja lääkeviraston yleisesti turvalliseksi havaittu-luokituksen, kun annos on 400-600 mg vesi- tai vesi-alkoholiuutosta päivässä (vastaa 1,5-2,2 g kasvia). Ei tunnettuja allergisia reaktioita<br /> <br /> Haittavaikutuksina saattaa joillakin esiintyä uneliaisuutta, väsymystä, rauhattomuutta, alilämpöisyyttä, pahoinvointia ja päänsärkyä. Valeriaana ei ole vaikutukseltaan rauhoittava, mutta sen on havaittu lievästi vaikuttavan reaktioaikaan, keskittymiseen tai koordinaatiokykyyn verrattuna bentsodiatsepiinilääkkeiden vaikutuksiin. Valeriaana saattaa hidastaa ajatustyöskentelyä muutaman tunnin ajan nauttimisen jälkeen. <br /> <br /> Käytettävä varoen maksan toimintaongelmien yhteydessä. Leikkausten jälkeen valeriaanan käyttöä ei suositella. Rauhoittavien lääkkeiden ja valeriaanan yhteiskäytön vaikutuksia tulee tarkkailla mahdollisten tehostuneiden vaikutusten takia. Ei ole suositeltavaa ajaa autoa (rekka-auton kuljettaja, linja-auton kuljettajat) tai käyttää raskaita koneita valeriaanan käytön aikana. <br /> <br /> Raskauden ja imeytyksen aikana ei ole suositeltavaan käyttää valeriaanavalmisteita.<br /> <br /> Valeriaana ei suositella käytettävän keskushermostolääkkeiden kanssa samanaikaisesti valeriaanan mahdollisesti lääkevaikutusta tehostavan ominaisuuden takia, vaikka tätä ei ole osoitettu tutkimuksin. <br /> Ei suositella beetasalpaajien kanssa käytettäväksi. Alkoholi saattaa tehostaa valeriaanan vaikutusta.<br /> |info6=Bent, S., Padula, A., Moore, D., Patterson, M., &amp; Mehling, W. (2006). Valerian for sleep: A systematic review and meta-analysis. American Journal of Medicine, 119(12), 1005-1012. https://doi.org/10.1016/j.amjmed.2006.02.026<br /> <br /> Fernandez-San-Martin, M. I., Masa-Font, R., Palacios-Soler, L., Sancho-Gómez, P., Calbó-Caldentey, C., &amp; Flores-Mateo, G. (2010). Effectiveness of Valerian on insomnia: A meta-analysis of randomized placebo-controlled trials. Sleep Medicine, 11(6), 505-511. https://doi.org/10.1016/j.sleep.2009.02.009<br /> <br /> Ziegler, G., Ploch, M., Miettinen-Baumann, A., &amp; Collet, W. (2002). Efficacy and tolerability of valerian extract LI 156 compared with oxazepam in the treatment of non-organic insomnia—a randomized, double-blind, comparative clinical study. Sleep Medicine, 3(1), 29-36. https://doi.org/10.1016/S1389-9457(99)00015-5<br /> <br /> Donath, F., Quispe, S., Diefenbach, K., Maurer, A., Fietze, I., &amp; Roots, I. (2000). Critical evaluation of the effect of valerian extract on sleep structure and sleep quality. Pharmacopsychiatry, 33(2), 47-53. https://doi.org/10.1055/s-2000-7972<br /> <br /> Morin, C. M., Koetter, U., Bastien, C., Ware, J. C., &amp; Wooten, V. (2005). Valerian-hops combination and diphenhydramine for treating insomnia: A randomized placebo-controlled clinical trial. Sleep, 28(11), 1465-1471. https://doi.org/10.1093/sleep/28.11.1465<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Valeriaana&diff=1681 2024-09-12T13:19:45Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=Valeriana.jpg<br /> |kuvateksti=Valeriaana eli rohtovirmajuuri<br /> |pointti=Illalla otettu unilääke saattaa aiheuttaa aamutokkuraisuutta ja saattaa heikentää ajokykyä ja selviytymistä muista keskittymistä vaativista tehtävistä. Valeriaanalla ei Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan ole tällaisia vaikutuksia. Suorituskyky oli kuitenkin hieman tavallista heikompi 2-3 tuntia rohdosvalmisteen ottamisen jälkeen.<br /> |info1=Valeriaanaa (''Valeriana officinalis'') eli rohtovirmajuurta käytetään laajalti unettomuuteen, hermostolliseen jännittyneisyyteen ja rauhattomuuteen. Se on oletettavasti saanut nimensä latinan sanasta valere, joka tarkoittaa tervettä ja voimakasta. Tieto valeriaanan ominaisuudesta lievittää hermostollista jännittyneisyyttä ja toimia rauhoittavana ulottuu 2000 vuoden taakse. Eräs lääketieteen isistä Galen käytti 100-luvulla valeriaanaa univaikeuksien hoitamisessa. Valeriaana tuli suosituksi Euroopassa ja Amerikassa 1800-luvulla, lääkkeenä, kunnes barbituraatit syrjäyttivät sen.<br /> <br /> Alustava, ihmistutkimuksista saatu tieteellinen näyttö subjektiivisella tasolla osoittaa valeriaanan parantavan unen laatua. Zieglerin ryhmän huolellisesti suoritettu 6 viikon polikliininen tutkimus (plasebokontrolloimaton) 202 potilaalla, joilla oli ollut keskimäärin 3,5 kuukauden ajan univaikeuksia, osoitti valeriaanan (600 mg/pv standardoitua valeriaanauutetta LI 156) tehon 10 mg/pv bentsodaitsepiini oxazepamiin verrattuna toimivan yhtä tehokkaasti. Hoitotulokset luokiteltiin hyvin hyviksi, valeriaanapotilailla 83% ja oxazepamryhmällä 73%. Sivuvaikutuksia esiintyi 28%:lla valeriaanapotilaista ja 36%:lla oxazepam-potilaista, ne olivat lieviä tai kohtalaisia. <br /> Huonounisilla vaikutus on ollut parempi. Käytön säännöllisyys on aiemmissa tutkimuksissa havaittu antavan paremman tuloksen kuin tilapäinen käyttö. Pidempään käytettynä teho paranee.<br /> |info2=Valeriaanasta tunnetaan noin 150 yhdistettä, joita kaikkia ei ole tutkittu seikkaperäisesti.<br /> Valeriaana standardoidaan usein haihtuvan öljyn sisältämän valereenihapon mukaan 0,3 %:ksi tai 0,8 %:ksi. Kuivatussa rohdoksessa on 0,5-2 % valepotriaatteja (iridioideja): valtraattia, isovaltraattia, asevaltraattia ja ditrovaltraattia, lisäksi vähäinen määrä alkaloideja: valerianiini ja metylpyrrylketoni. Valepotriaatit hajoavat muiksi aktiiviksi yhdisteiksi, joita ovat mm. baldrinaali ja homobaldrinaali.<br /> Keskushermostovaikutusten takana näyttävät olevan flavonoidiglukosidi linariini, flavoni 6-metyyliapigeniini ja flavanoniglukosidi 2S(-) hesperidiini, jotka saavat aikaan jännittyneiden sileiden lihasten rentoutumista. Valeriaanan yhdisteiden yhteisvaikutus saattaa olla kliinisen aktiivisuuden taustalla.<br /> Eräissä tutkimuksissa on osoitettu, että eräillä valeriaanan aineosilla on vuorovaikutus gamma-aminovoihapon (GABA) metaboliaan aivoissa ja aineosien vuorovaikutuksen niiden reseptorien kanssa, jotka välittävät rauhoittavan vaikutuksen keskushermostoon.<br /> |info3=Valeriaanassa kuten muissakin kasvirohdoissa on lukuisia tunnettuja vaikuttavia yhdisteitä, joiden pitoisuudet vaihtelevat kasvupaikan ja –kausien mukaan. Ihmiset reagoivat eri tavoin eri yhdisteisiin, minkä vuoksi yhdellä kasvirohdoksella on havaittu hämmentävän monia vaikutuksia. Tieteellisesti kiinnostavaksi rohdoksen vaikutus muuttuu vasta silloin kun se voidaan havaita mahdollisimman monella eri henkilöllä samanlaisessa tutkimusasetelmassa. Tieteellisen näytön laadun ja määrän ja tulosten samankaltaisuuden mittaamisessa käytetään luokitusta seuraavalla tavalla:<br /> <br /> <br /> Valeriaanan tutkimusnäyttö: <br /> <br /> 1. Unettomuudessa<br /> <br /> 2. Levottomuudessa, pelokkuudessa<br /> <br /> 3. Rauhoittavana <br /> <br /> <br /> <br /> Unettomuus: annostetaan 400-900 mg (1,5-3 g juurta) vesi- tai vesi-alkoholiuutetta ½-1 tunti ennen nukkumaan menoa. Valeriana on hyvin siedetty 4-6 viikon käytössä.<br /> Jännitystä laukaisemaan: annostetaan 100 mg vesi- tai vesi-alkoholiuutetta ennen stressaavaa tilaisuutta. Teenä käytettynä: annostetaan 1,5-3 g juurta, lisätään kiehuvaa vettä ja annetaan hautua 5-10 minuuttia.<br /> |info4=Valeriaana on saanut USA:ssa elintarvike- ja lääkeviraston yleisesti turvalliseksi havaittu-luokituksen, kun annos on 400-600 mg vesi- tai vesi-alkoholiuutosta päivässä (vastaa 1,5-2,2 g kasvia). Ei tunnettuja allergisia reaktioita<br /> <br /> Haittavaikutuksina saattaa joillakin esiintyä uneliaisuutta, väsymystä, rauhattomuutta, alilämpöisyyttä, pahoinvointia ja päänsärkyä. Valeriaana ei ole vaikutukseltaan rauhoittava, mutta sen on havaittu lievästi vaikuttavan reaktioaikaan, keskittymiseen tai koordinaatiokykyyn verrattuna bentsodiatsepiinilääkkeiden vaikutuksiin. Valeriaana saattaa hidastaa ajatustyöskentelyä muutaman tunnin ajan nauttimisen jälkeen. <br /> <br /> Käytettävä varoen maksan toimintaongelmien yhteydessä. Leikkausten jälkeen valeriaanan käyttöä ei suositella. Rauhoittavien lääkkeiden ja valeriaanan yhteiskäytön vaikutuksia tulee tarkkailla mahdollisten tehostuneiden vaikutusten takia. Ei ole suositeltavaa ajaa autoa (rekka-auton kuljettaja, linja-auton kuljettajat) tai käyttää raskaita koneita valeriaanan käytön aikana. <br /> <br /> Raskauden ja imeytyksen aikana ei ole suositeltavaan käyttää valeriaanavalmisteita.<br /> <br /> Valeriaana ei suositella käytettävän keskushermostolääkkeiden kanssa samanaikaisesti valeriaanan mahdollisesti lääkevaikutusta tehostavan ominaisuuden takia, vaikka tätä ei ole osoitettu tutkimuksin. <br /> Ei suositella beetasalpaajien kanssa käytettäväksi. Alkoholi saattaa tehostaa valeriaanan vaikutusta.<br /> |info5=Community herbal monograph on ''Valeriana officinalis'' (http://www.ema.europa.eu/docs/en_GB/document_library/Herbal_-_Community_herbal_monograph/2009/12/WC500017821.pdf).<br /> |info6=Bent, S., Padula, A., Moore, D., Patterson, M., &amp; Mehling, W. (2006). Valerian for sleep: A systematic review and meta-analysis. American Journal of Medicine, 119(12), 1005-1012. https://doi.org/10.1016/j.amjmed.2006.02.026<br /> <br /> Fernandez-San-Martin, M. I., Masa-Font, R., Palacios-Soler, L., Sancho-Gómez, P., Calbó-Caldentey, C., &amp; Flores-Mateo, G. (2010). Effectiveness of Valerian on insomnia: A meta-analysis of randomized placebo-controlled trials. Sleep Medicine, 11(6), 505-511. https://doi.org/10.1016/j.sleep.2009.02.009<br /> <br /> Ziegler, G., Ploch, M., Miettinen-Baumann, A., &amp; Collet, W. (2002). Efficacy and tolerability of valerian extract LI 156 compared with oxazepam in the treatment of non-organic insomnia—a randomized, double-blind, comparative clinical study. Sleep Medicine, 3(1), 29-36. https://doi.org/10.1016/S1389-9457(99)00015-5<br /> <br /> Donath, F., Quispe, S., Diefenbach, K., Maurer, A., Fietze, I., &amp; Roots, I. (2000). Critical evaluation of the effect of valerian extract on sleep structure and sleep quality. Pharmacopsychiatry, 33(2), 47-53. https://doi.org/10.1055/s-2000-7972<br /> <br /> Morin, C. M., Koetter, U., Bastien, C., Ware, J. C., &amp; Wooten, V. (2005). Valerian-hops combination and diphenhydramine for treating insomnia: A randomized placebo-controlled clinical trial. Sleep, 28(11), 1465-1471. https://doi.org/10.1093/sleep/28.11.1465<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Valeriaana&diff=1680 2024-09-10T15:13:00Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=Valeriana.jpg<br /> |kuvateksti=Valeriaana eli rohtovirmajuuri<br /> |pointti=Illalla otettu unilääke saattaa aiheuttaa aamutokkuraisuutta ja saattaa heikentää ajokykyä ja selviytymistä muista keskittymistä vaativista tehtävistä. Valeriaanalla ei Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan ole tällaisia vaikutuksia. Suorituskyky oli kuitenkin hieman tavallista heikompi 2-3 tuntia rohdosvalmisteen ottamisen jälkeen.<br /> |info1=Valeriaanaa (''Valeriana officinalis'') eli rohtovirmajuurta käytetään laajalti unettomuuteen, hermostolliseen jännittyneisyyteen ja rauhattomuuteen. Se on oletettavasti saanut nimensä latinan sanasta valere, joka tarkoittaa tervettä ja voimakasta. Tieto valeriaanan ominaisuudesta lievittää hermostollista jännittyneisyyttä ja toimia rauhoittavana ulottuu 2000 vuoden taakse. Eräs lääketieteen isistä Galen käytti 100-luvulla valeriaanaa univaikeuksien hoitamisessa. Valeriaana tuli suosituksi Euroopassa ja Amerikassa 1800-luvulla, lääkkeenä, kunnes barbituraatit syrjäyttivät sen.<br /> <br /> Alustava, ihmistutkimuksista saatu tieteellinen näyttö subjektiivisella tasolla osoittaa valeriaanan parantavan unen laatua. Zieglerin ryhmän huolellisesti suoritettu 6 viikon polikliininen tutkimus (plasebokontrolloimaton) 202 potilaalla, joilla oli ollut keskimäärin 3,5 kuukauden ajan univaikeuksia, osoitti valeriaanan (600 mg/pv standardoitua valeriaanauutetta LI 156) tehon 10 mg/pv bentsodaitsepiini oxazepamiin verrattuna toimivan yhtä tehokkaasti. Hoitotulokset luokiteltiin hyvin hyviksi, valeriaanapotilailla 83% ja oxazepamryhmällä 73%. Sivuvaikutuksia esiintyi 28%:lla valeriaanapotilaista ja 36%:lla oxazepam-potilaista, ne olivat lieviä tai kohtalaisia. <br /> Huonounisilla vaikutus on ollut parempi. Käytön säännöllisyys on aiemmissa tutkimuksissa havaittu antavan paremman tuloksen kuin tilapäinen käyttö. Pidempään käytettynä teho paranee.<br /> |info2=Valeriaanasta tunnetaan noin 150 yhdistettä, joita kaikkia ei ole tutkittu seikkaperäisesti.<br /> Valeriaana standardoidaan usein haihtuvan öljyn sisältämän valereenihapon mukaan 0,3 %:ksi tai 0,8 %:ksi. Kuivatussa rohdoksessa on 0,5-2 % valepotriaatteja (iridioideja): valtraattia, isovaltraattia, asevaltraattia ja ditrovaltraattia, lisäksi vähäinen määrä alkaloideja: valerianiini ja metylpyrrylketoni. Valepotriaatit hajoavat muiksi aktiiviksi yhdisteiksi, joita ovat mm. baldrinaali ja homobaldrinaali.<br /> Keskushermostovaikutusten takana näyttävät olevan flavonoidiglukosidi linariini, flavoni 6-metyyliapigeniini ja flavanoniglukosidi 2S(-) hesperidiini, jotka saavat aikaan jännittyneiden sileiden lihasten rentoutumista. Valeriaanan yhdisteiden yhteisvaikutus saattaa olla kliinisen aktiivisuuden taustalla.<br /> Eräissä tutkimuksissa on osoitettu, että eräillä valeriaanan aineosilla on vuorovaikutus gamma-aminovoihapon (GABA) metaboliaan aivoissa ja aineosien vuorovaikutuksen niiden reseptorien kanssa, jotka välittävät rauhoittavan vaikutuksen keskushermostoon.<br /> |info3=Valeriaanassa kuten muissakin kasvirohdoissa on lukuisia tunnettuja vaikuttavia yhdisteitä, joiden pitoisuudet vaihtelevat kasvupaikan ja –kausien mukaan. Ihmiset reagoivat eri tavoin eri yhdisteisiin, minkä vuoksi yhdellä kasvirohdoksella on havaittu hämmentävän monia vaikutuksia. Tieteellisesti kiinnostavaksi rohdoksen vaikutus muuttuu vasta silloin kun se voidaan havaita mahdollisimman monella eri henkilöllä samanlaisessa tutkimusasetelmassa. Tieteellisen näytön laadun ja määrän ja tulosten samankaltaisuuden mittaamisessa käytetään luokitusta seuraavalla tavalla:<br /> <br /> <br /> Valeriaanan tutkimusnäyttö: <br /> <br /> 1. Unettomuudessa<br /> <br /> 2. Levottomuudessa, pelokkuudessa<br /> <br /> 3. Rauhoittavana <br /> <br /> <br /> <br /> Unettomuus: annostetaan 400-900 mg (1,5-3 g juurta) vesi- tai vesi-alkoholiuutetta ½-1 tunti ennen nukkumaan menoa. Valeriana on hyvin siedetty 4-6 viikon käytössä.<br /> Jännitystä laukaisemaan: annostetaan 100 mg vesi- tai vesi-alkoholiuutetta ennen stressaavaa tilaisuutta. Teenä käytettynä: annostetaan 1,5-3 g juurta, lisätään kiehuvaa vettä ja annetaan hautua 5-10 minuuttia.<br /> |info4=Valeriana on saanut USA:ssa elintarvike- ja lääkeviraston yleisesti turvalliseksi havaittu-luokituksen, kun annos on 400-600 mg vesi- tai vesi-alkoholiuutosta päivässä (vastaa 1,5-2,2 g kasvia). Ei tunnettuja allergisia reaktioita<br /> <br /> Haittavaikutuksina saattaa joillakin esiintyä uneliaisuutta, väsymystä, rauhattomuutta, alilämpöisyyttä, pahoinvointia ja päänsärkyä. Valeriana ei ole vaikutukseltaan rauhoittava, mutta sen on havaittu lievästi vaikuttavan reaktioaikaan, keskittymiseen tai koordinaatiokykyyn verrattuna bentsodiatsepiinilääkkeiden vaikutuksiin. Valeriana saattaa hidastaa ajatustyöskentelyä muutaman tunnin ajan nauttimisen jälkeen. Suuret annokset pitkään käytettynä ovat joillekin aiheuttaneet riippuvuutta.<br /> <br /> Käytettävä varoen maksan toimintaongelmien yhteydessä. Leikkausten jälkeen valeriaanan käyttöä ei suositella. Rauhoittavien lääkkeiden ja valeriaanan yhteiskäytön vaikutuksia tulee tarkkailla mahdollisten tehostuneiden vaikutusten takia.<br /> Ei ole suositeltavaa ajaa autoa (rekka-auton kuljettaja, linja-auton kuljettajat) tai käyttää raskaita koneita valeriaanan käytön aikana. Vaikka testeissä ei ole osoitettu valeriaanan toimivan rauhoittavien lääkkeiden tapaan, on syytä kuitenkin olla varovainen.<br /> <br /> Raskauden ja imeytyksen aikana ei ole suositeltavaan käyttää valeriaanavalmisteita.<br /> <br /> Valeriaana ei suositella käytettävän keskushermostolääkkeiden kanssa samanaikaisesti valeriaanan mahdollisesti lääkevaikutusta tehostavan ominaisuuden takia, vaikka tätä ei ole osoitettu tutkimuksin. <br /> Ei suositella beetasalpaajien kanssa käytettäväksi. <br /> Alkoholi saattaa tehostaa valeriaanan vaikutusta.<br /> |info5=Community herbal monograph on ''Valeriana officinalis'' (http://www.ema.europa.eu/docs/en_GB/document_library/Herbal_-_Community_herbal_monograph/2009/12/WC500017821.pdf).<br /> |info6=Bent, S., Padula, A., Moore, D., Patterson, M., &amp; Mehling, W. (2006). Valerian for sleep: A systematic review and meta-analysis. American Journal of Medicine, 119(12), 1005-1012. https://doi.org/10.1016/j.amjmed.2006.02.026<br /> <br /> Fernandez-San-Martin, M. I., Masa-Font, R., Palacios-Soler, L., Sancho-Gómez, P., Calbó-Caldentey, C., &amp; Flores-Mateo, G. (2010). Effectiveness of Valerian on insomnia: A meta-analysis of randomized placebo-controlled trials. Sleep Medicine, 11(6), 505-511. https://doi.org/10.1016/j.sleep.2009.02.009<br /> <br /> Ziegler, G., Ploch, M., Miettinen-Baumann, A., &amp; Collet, W. (2002). Efficacy and tolerability of valerian extract LI 156 compared with oxazepam in the treatment of non-organic insomnia—a randomized, double-blind, comparative clinical study. Sleep Medicine, 3(1), 29-36. https://doi.org/10.1016/S1389-9457(99)00015-5<br /> <br /> Donath, F., Quispe, S., Diefenbach, K., Maurer, A., Fietze, I., &amp; Roots, I. (2000). Critical evaluation of the effect of valerian extract on sleep structure and sleep quality. Pharmacopsychiatry, 33(2), 47-53. https://doi.org/10.1055/s-2000-7972<br /> <br /> Morin, C. M., Koetter, U., Bastien, C., Ware, J. C., &amp; Wooten, V. (2005). Valerian-hops combination and diphenhydramine for treating insomnia: A randomized placebo-controlled clinical trial. Sleep, 28(11), 1465-1471. https://doi.org/10.1093/sleep/28.11.1465<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Valeriaana&diff=1679 2024-09-10T15:06:42Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=Valeriana.jpg<br /> |kuvateksti=Valeriaana eli rohtovirmajuuri<br /> |pointti=Illalla otettu unilääke saattaa aiheuttaa aamutokkuraisuutta ja saattaa heikentää ajokykyä ja selviytymistä muista keskittymistä vaativista tehtävistä. Valeriaanalla ei Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan ole tällaisia vaikutuksia. Suorituskyky oli kuitenkin hieman tavallista heikompi 2-3 tuntia rohdosvalmisteen ottamisen jälkeen.<br /> |info1=Valeriaanaa (''Valeriana officinalis'') eli rohtovirmajuurta käytetään laajalti unettomuuteen, hermostolliseen jännittyneisyyteen ja rauhattomuuteen. Se on oletettavasti saanut nimensä latinan sanasta valere, joka tarkoittaa tervettä ja voimakasta. Tieto valeriaanan ominaisuudesta lievittää hermostollista jännittyneisyyttä ja toimia rauhoittavana ulottuu 2000 vuoden taakse. Eräs lääketieteen isistä Galen käytti 100-luvulla valeriaanaa univaikeuksien hoitamisessa. Valeriaana tuli suosituksi Euroopassa ja Amerikassa 1800-luvulla, lääkkeenä, kunnes barbituraatit syrjäyttivät sen.<br /> <br /> Alustava, ihmistutkimuksista saatu tieteellinen näyttö subjektiivisella tasolla osoittaa valeriaanan parantavan unen laatua. Zieglerin ryhmän huolellisesti suoritettu 6 viikon polikliininen tutkimus (plasebokontrolloimaton) 202 potilaalla, joilla oli ollut keskimäärin 3,5 kuukauden ajan univaikeuksia, osoitti valeriaanan (600 mg/pv standardoitua valeriaanauutetta LI 156) tehon 10 mg/pv bentsodaitsepiini oxazepamiin verrattuna toimivan yhtä tehokkaasti. Hoitotulokset luokiteltiin hyvin hyviksi, valeriaanapotilailla 83% ja oxazepamryhmällä 73%. Sivuvaikutuksia esiintyi 28%:lla valeriaanapotilaista ja 36%:lla oxazepam-potilaista, ne olivat lieviä tai kohtalaisia. <br /> Huonounisilla vaikutus on ollut parempi. Käytön säännöllisyys on aiemmissa tutkimuksissa havaittu antavan paremman tuloksen kuin tilapäinen käyttö. Pidempään käytettynä teho paranee.<br /> |info2=Valeriaanasta tunnetaan noin 150 yhdistettä, joita kaikkia ei ole tutkittu seikkaperäisesti.<br /> Valeriaana standardoidaan usein haihtuvan öljyn sisältämän valereenihapon mukaan 0,3 %:ksi tai 0,8 %:ksi. Kuivatussa rohdoksessa on 0,5-2 % valepotriaatteja (iridioideja): valtraattia, isovaltraattia, asevaltraattia ja ditrovaltraattia, lisäksi vähäinen määrä alkaloideja: valerianiini ja metylpyrrylketoni. Valepotriaatit hajoavat muiksi aktiiviksi yhdisteiksi, joita ovat mm. baldrinaali ja homobaldrinaali.<br /> Keskushermostovaikutusten takana näyttävät olevan flavonoidiglukosidi linariini, flavoni 6-metyyliapigeniini ja flavanoniglukosidi 2S(-) hesperidiini, jotka saavat aikaan jännittyneiden sileiden lihasten rentoutumista. Valeriaanan yhdisteiden yhteisvaikutus saattaa olla kliinisen aktiivisuuden taustalla.<br /> Eräissä tutkimuksissa on osoitettu, että eräillä valeriaanan aineosilla on vuorovaikutus gamma-aminovoihapon (GABA) metaboliaan aivoissa ja aineosien vuorovaikutuksen niiden reseptorien kanssa, jotka välittävät rauhoittavan vaikutuksen keskushermostoon.<br /> |info3=Valeriaanassa kuten muissakin kasvirohdoissa on lukuisia tunnettuja vaikuttavia yhdisteitä, joiden pitoisuudet vaihtelevat kasvupaikan ja –kausien mukaan. Ihmiset reagoivat eri tavoin eri yhdisteisiin, minkä vuoksi yhdellä kasvirohdoksella on havaittu hämmentävän monia vaikutuksia. Tieteellisesti kiinnostavaksi rohdoksen vaikutus muuttuu vasta silloin kun se voidaan havaita mahdollisimman monella eri henkilöllä samanlaisessa tutkimusasetelmassa. Tieteellisen näytön laadun ja määrän ja tulosten samankaltaisuuden mittaamisessa käytetään luokitusta seuraavalla tavalla:<br /> <br /> <br /> Valeriaanan tutkimusnäyttö: <br /> <br /> 1. Unettomuudessa<br /> <br /> 2. Levottomuudessa, pelokkuudessa<br /> <br /> 3. Rauhoittavana <br /> <br /> <br /> <br /> Unettomuus: annostetaan 400-900 mg (1,5-3 g juurta) vesi- tai vesi-alkoholiuutetta ½-1 tunti ennen nukkumaan menoa. Valeriana on hyvin siedetty 4-6 viikon käytössä.<br /> Jännitystä laukaisemaan: annostetaan 100 mg vesi- tai vesi-alkoholiuutetta ennen stressaavaa tilaisuutta. Teenä käytettynä: annostetaan 1,5-3 g juurta, lisätään kiehuvaa vettä ja annetaan hautua 5-10 minuuttia.<br /> |info4=Valeriana on saanut USA:ssa elintarvike- ja lääkeviraston yleisesti turvalliseksi havaittu-luokituksen, kun annos on 400-600 mg vesi- tai vesi-alkoholiuutosta päivässä (vastaa 1,5-2,2 g kasvia). Ei tunnettuja allergisia reaktioita<br /> <br /> Haittavaikutuksina saattaa joillakin esiintyä uneliaisuutta, väsymystä, rauhattomuutta, alilämpöisyyttä, pahoinvointia ja päänsärkyä. Valeriana ei ole vaikutukseltaan rauhoittava, mutta sen on havaittu lievästi vaikuttavan reaktioaikaan, keskittymiseen tai koordinaatiokykyyn verrattuna bentsodiatsepiinilääkkeiden vaikutuksiin. Valeriana saattaa hidastaa ajatustyöskentelyä muutaman tunnin ajan nauttimisen jälkeen. Suuret annokset pitkään käytettynä ovat joillekin aiheuttaneet riippuvuutta.<br /> <br /> Käytettävä varoen maksan toimintaongelmien yhteydessä. Leikkausten jälkeen valeriaanan käyttöä ei suositella. Rauhoittavien lääkkeiden ja valeriaanan yhteiskäytön vaikutuksia tulee tarkkailla mahdollisten tehostuneiden vaikutusten takia.<br /> Ei ole suositeltavaa ajaa autoa (rekka-auton kuljettaja, linja-auton kuljettajat) tai käyttää raskaita koneita valeriaanan käytön aikana. Vaikka testeissä ei ole osoitettu valeriaanan toimivan rauhoittavien lääkkeiden tapaan, on syytä kuitenkin olla varovainen.<br /> <br /> Raskauden ja imeytyksen aikana ei ole suositeltavaan käyttää valeriaanavalmisteita.<br /> <br /> Valeriaana ei suositella käytettävän keskushermostolääkkeiden kanssa samanaikaisesti valeriaanan mahdollisesti lääkevaikutusta tehostavan ominaisuuden takia, vaikka tätä ei ole osoitettu tutkimuksin. <br /> Ei suositella beetasalpaajien kanssa käytettäväksi. <br /> Alkoholi saattaa tehostaa valeriaanan vaikutusta.<br /> |info5=Community herbal monograph on ''Valeriana officinalis'' (http://www.ema.europa.eu/docs/en_GB/document_library/Herbal_-_Community_herbal_monograph/2009/12/WC500017821.pdf).<br /> |info6=Bent, S., Padula, A., Moore, D., Patterson, M., &amp; Mehling, W. (2006). Valerian for sleep: A systematic review and meta-analysis. American Journal of Medicine, 119(12), 1005-1012. https://doi.org/10.1016/j.amjmed.2006.02.026<br /> <br /> Fernandez-San-Martin, M. I., Masa-Font, R., Palacios-Soler, L., Sancho-Gómez, P., Calbó-Caldentey, C., &amp; Flores-Mateo, G. (2010). Effectiveness of Valerian on insomnia: A meta-analysis of randomized placebo-controlled trials. Sleep Medicine, 11(6), 505-511. https://doi.org/10.1016/j.sleep.2009.02.009<br /> <br /> Ziegler, G., Ploch, M., Miettinen-Baumann, A., &amp; Collet, W. (2002). Efficacy and tolerability of valerian extract LI 156 compared with oxazepam in the treatment of non-organic insomnia—a randomized, double-blind, comparative clinical study. Sleep Medicine, 3(1), 29-36. https://doi.org/10.1016/S1389-9457(99)00015-5<br /> <br /> Donath, F., Quispe, S., Diefenbach, K., Maurer, A., Fietze, I., &amp; Roots, I. (2000). Critical evaluation of the effect of valerian extract on sleep structure and sleep quality. Pharmacopsychiatry, 33(2), 47-53. https://doi.org/10.1055/s-2000-7976<br /> <br /> Morin, C. M., Koetter, U., Bastien, C., Ware, J. C., &amp; Wooten, V. (2005). Valerian-hops combination and diphenhydramine for treating insomnia: A randomized placebo-controlled clinical trial. Sleep, 28(11), 1465-1471. https://doi.org/10.1093/sleep/28.11.1465<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Valeriaana&diff=1678 2024-09-10T14:57:04Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=Valeriana.jpg<br /> |kuvateksti=Valeriaana eli rohtovirmajuuri<br /> |pointti=Illalla otettu unilääke saattaa aiheuttaa aamutokkuraisuutta ja saattaa heikentää ajokykyä ja selviytymistä muista keskittymistä vaativista tehtävistä. Valeriaanalla ei Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan ole tällaisia vaikutuksia. Suorituskyky oli kuitenkin hieman tavallista heikompi 2-3 tuntia rohdosvalmisteen ottamisen jälkeen.<br /> |info1=Valeriaanaa (''Valeriana officinalis'') eli rohtovirmajuurta käytetään laajalti unettomuuteen, hermostolliseen jännittyneisyyteen ja rauhattomuuteen. Se on oletettavasti saanut nimensä latinan sanasta valere, joka tarkoittaa tervettä ja voimakasta. Tieto valeriaanan ominaisuudesta lievittää hermostollista jännittyneisyyttä ja toimia rauhoittavana ulottuu 2000 vuoden taakse. Eräs lääketieteen isistä Galen käytti 100-luvulla valeriaanaa univaikeuksien hoitamisessa. Valeriaana tuli suosituksi Euroopassa ja Amerikassa 1800-luvulla, lääkkeenä, kunnes barbituraatit syrjäyttivät sen.<br /> <br /> Alustava, ihmistutkimuksista saatu tieteellinen näyttö subjektiivisella tasolla osoittaa valeriaanan parantavan unen laatua. Zieglerin ryhmän huolellisesti suoritettu 6 viikon polikliininen tutkimus (plasebokontrolloimaton) 202 potilaalla, joilla oli ollut keskimäärin 3,5 kuukauden ajan univaikeuksia, osoitti valeriaanan (600 mg/pv standardoitua valeriaanauutetta LI 156) tehon 10 mg/pv bentsodaitsepiini oxazepamiin verrattuna toimivan yhtä tehokkaasti. Hoitotulokset luokiteltiin hyvin hyviksi, valeriaanapotilailla 83% ja oxazepamryhmällä 73%. Sivuvaikutuksia esiintyi 28%:lla valeriaanapotilaista ja 36%:lla oxazepam-potilaista, ne olivat lieviä tai kohtalaisia. <br /> Huonounisilla vaikutus on ollut parempi. Käytön säännöllisyys on aiemmissa tutkimuksissa havaittu antavan paremman tuloksen kuin tilapäinen käyttö. Pidempään käytettynä teho paranee.<br /> |info2=Valeriaanasta tunnetaan noin 150 yhdistettä, joita kaikkia ei ole tutkittu seikkaperäisesti.<br /> Valeriaana standardoidaan usein haihtuvan öljyn sisältämän valereenihapon mukaan 0,3 %:ksi tai 0,8 %:ksi. Kuivatussa rohdoksessa on 0,5-2 % valepotriaatteja (iridioideja): valtraattia, isovaltraattia, asevaltraattia ja ditrovaltraattia, lisäksi vähäinen määrä alkaloideja: valerianiini ja metylpyrrylketoni. Valepotriaatit hajoavat muiksi aktiiviksi yhdisteiksi, joita ovat mm. baldrinaali ja homobaldrinaali.<br /> Keskushermostovaikutusten takana näyttävät olevan flavonoidiglukosidi linariini, flavoni 6-metyyliapigeniini ja flavanoniglukosidi 2S(-) hesperidiini, jotka saavat aikaan jännittyneiden sileiden lihasten rentoutumista. Valeriaanan yhdisteiden yhteisvaikutus saattaa olla kliinisen aktiivisuuden taustalla.<br /> Eräissä tutkimuksissa on osoitettu, että eräillä valeriaanan aineosilla on vuorovaikutus gamma-aminovoihapon (GABA) metaboliaan aivoissa ja aineosien vuorovaikutuksen niiden reseptorien kanssa, jotka välittävät rauhoittavan vaikutuksen keskushermostoon.<br /> |info3=Valeriaanassa kuten muissakin kasvirohdoissa on lukuisia tunnettuja vaikuttavia yhdisteitä, joiden pitoisuudet vaihtelevat kasvupaikan ja –kausien mukaan. Ihmiset reagoivat eri tavoin eri yhdisteisiin, minkä vuoksi yhdellä kasvirohdoksella on havaittu hämmentävän monia vaikutuksia. Tieteellisesti kiinnostavaksi rohdoksen vaikutus muuttuu vasta silloin kun se voidaan havaita mahdollisimman monella eri henkilöllä samanlaisessa tutkimusasetelmassa. Tieteellisen näytön laadun ja määrän ja tulosten samankaltaisuuden mittaamisessa käytetään luokitusta seuraavalla tavalla:<br /> <br /> <br /> Valeriaanan tutkimusnäyttö: <br /> <br /> 1. Unettomuudessa<br /> <br /> 2. Levottomuudessa, pelokkuudessa<br /> <br /> 3. Rauhoittavana <br /> <br /> <br /> <br /> Unettomuus: annostetaan 400-900 mg (1,5-3 g juurta) vesi- tai vesi-alkoholiuutetta ½-1 tunti ennen nukkumaan menoa. Valeriana on hyvin siedetty 4-6 viikon käytössä.<br /> Jännitystä laukaisemaan: annostetaan 100 mg vesi- tai vesi-alkoholiuutetta ennen stressaavaa tilaisuutta. Teenä käytettynä: annostetaan 1,5-3 g juurta, lisätään kiehuvaa vettä ja annetaan hautua 5-10 minuuttia.<br /> |info4=Valeriana on saanut USA:ssa elintarvike- ja lääkeviraston yleisesti turvalliseksi havaittu-luokituksen, kun annos on 400-600 mg vesi- tai vesi-alkoholiuutosta päivässä (vastaa 1,5-2,2 g kasvia). Ei tunnettuja allergisia reaktioita<br /> <br /> Haittavaikutuksina saattaa joillakin esiintyä uneliaisuutta, väsymystä, rauhattomuutta, alilämpöisyyttä, pahoinvointia ja päänsärkyä. Valeriana ei ole vaikutukseltaan rauhoittava, mutta sen on havaittu lievästi vaikuttavan reaktioaikaan, keskittymiseen tai koordinaatiokykyyn verrattuna bentsodiatsepiinilääkkeiden vaikutuksiin. Valeriana saattaa hidastaa ajatustyöskentelyä muutaman tunnin ajan nauttimisen jälkeen. Suuret annokset pitkään käytettynä ovat joillekin aiheuttaneet riippuvuutta.<br /> <br /> Käytettävä varoen maksan toimintaongelmien yhteydessä. Leikkausten jälkeen valeriaanan käyttöä ei suositella. Rauhoittavien lääkkeiden ja valeriaanan yhteiskäytön vaikutuksia tulee tarkkailla mahdollisten tehostuneiden vaikutusten takia.<br /> Ei ole suositeltavaa ajaa autoa (rekka-auton kuljettaja, linja-auton kuljettajat) tai käyttää raskaita koneita valeriaanan käytön aikana. Vaikka testeissä ei ole osoitettu valeriaanan toimivan rauhoittavien lääkkeiden tapaan, on syytä kuitenkin olla varovainen.<br /> <br /> Raskauden ja imeytyksen aikana ei ole suositeltavaan käyttää valeriaanavalmisteita.<br /> <br /> Valeriaana ei suositella käytettävän keskushermostolääkkeiden kanssa samanaikaisesti valeriaanan mahdollisesti lääkevaikutusta tehostavan ominaisuuden takia, vaikka tätä ei ole osoitettu tutkimuksin. <br /> Ei suositella beetasalpaajien kanssa käytettäväksi. <br /> Alkoholi saattaa tehostaa valeriaanan vaikutusta.<br /> |info5=Community herbal monograph on ''Valeriana officinalis'' (http://www.ema.europa.eu/docs/en_GB/document_library/Herbal_-_Community_herbal_monograph/2009/12/WC500017821.pdf).<br /> |info6=Bent, S., Padula, A., Moore, D., Patterson, M., &amp; Mehling, W. (2006). Valerian for sleep: A systematic review and meta-analysis. American Journal of Medicine, 119(12), 1005-1012. https://doi.org/10.1016/j.amjmed.2006.02.026<br /> <br /> Fernandez-San-Martin, M. I., Masa-Font, R., Palacios-Soler, L., Sancho-Gómez, P., Calbó-Caldentey, C., &amp; Flores-Mateo, G. (2010). Effectiveness of Valerian on insomnia: A meta-analysis of randomized placebo-controlled trials. Sleep Medicine, 11(6), 505-511. https://doi.org/10.1016/j.sleep.2009.02.009<br /> <br /> Stevinson, C., &amp; Ernst, E. (2000). Valerian for insomnia: A systematic review of randomized clinical trials. Sleep Medicine, 1(2), 91-99. https://doi.org/10.1016/S1389-9457(99)00009-1<br /> <br /> Donath, F., Quispe, S., Diefenbach, K., Maurer, A., Fietze, I., &amp; Roots, I. (2000). Critical evaluation of the effect of valerian extract on sleep structure and sleep quality. Pharmacopsychiatry, 33(2), 47-53. https://doi.org/10.1055/s-2000-7976<br /> <br /> Morin, C. M., Koetter, U., Bastien, C., Ware, J. C., &amp; Wooten, V. (2005). Valerian-hops combination and diphenhydramine for treating insomnia: A randomized placebo-controlled clinical trial. Sleep, 28(11), 1465-1471. https://doi.org/10.1093/sleep/28.11.1465<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=BCAA_aminohapot&diff=1677 2024-08-26T11:18:39Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=DALL·E 2023-11-22 21.02.22.png<br /> |info1=Proteiinien historia liittyy modernin kemian kehitykseen. Yhteistyössä ruotsalainen Berzelius ja hollantilainen Mulder luokittelivat ja nimesivät proteiinin omaksi yhdistetyypikseen 1830-luvulla. Ilman tiettyjä perustietoja ja työskentelytapoja kaikkia eri aminohappoja ei voitu tunnistaa. Kun aminohapot oli löydetty, tutkimuksen kohteeksi muodostui kysymys siitä, miten aminohapot muodostavat ketjun ja missä järjestyksessä aminohapot ovat eri proteiineissa (primäärirakenne). Teoria peptidisidoksista luotiin jo 1900-luvun alussa, mutta käytännön todistus onnistui vasta 1950-luvulla, kun englantilainen kemisti Frederick Sanger selvitti aminohappojen välisen peptidi-sidosrakenteen. Sanger kehitti myös tavan, jolla voidaan määrittää proteiinien primäärirakenne. Sanger sai tutkimuksistaan Nobelin palkinnon vuonna 1958. Hän oli myös mukana 30-vuotisessa projektissa, jossa selvitettiin, miten elimistö osaa valmistaa monimutkaiset proteiinit. Tutkimuksissa selvisi solujen sisältämän DNA:na olevan eräänlainen muisti, joka määrää proteiinien muodostumisen. DNA tutkimusten ansiosta Sanger pääsi osalliseksi toiseen Nobelin palkintoon ja on yksi harvoista, jotka ovat saaneet tunnustuksen kahdesti. <br /> Kaikissa elävissä olioissa on proteiinia, esim. aikuisessa ihmisessä on normaalisti proteiinia n. 15% painosta. Tämä määrä jakaantuu seuraavasti: lihaksissa lähes 50%, luustossa 20% ja rasvakudoksessa 10%.<br /> Proteiinit ovat jopa 1000 aminohappoa käsittäviä pallo- ja kuitumaisia ketjurakennelmia. Aminohapot koostuvat hiilestä, vedystä hapesta ja typestä. Ravinnon proteiineista suurin osa on pallomaisia, joissa peptidiketjut ovat voimakkaasti poimuuntuneet. Ne ovat usein veteen liukenevia ja helposti hajoavia sekä sisältävät runsaasti välttämättömiä aminohappoja.<br /> |info2=Valkuaisaineet eli proteiinit ovat elintoiminnoille välttämättömiä typpipitoisia, orgaanisia yhdisteitä. Niillä on monenlaisia tehtäviä soluissa, joten niiden kemiallisten ominaisuuksien täytyy olla myös hyvin monimuotoisia. <br /> Proteiinit ovat makromolekyylejä, joiden molekyylipaino on 30,000 - 500,000 Da. Niiden muoto ja rakenne ovat monimutkaiset. Proteiinit koostuvat yhdestä tai useammasta ketjumaisesta molekyylistä, polypeptidistä. Nämä puolestaan ovat muodostuneet kovalenttisin sidoksin aminohapoista.<br /> Ruuansulatus pilkkoo ravinnosta saadun proteiinin aluksi aminohapoiksi ja rakentaa niistä elimistön tarvitsemia uusia proteiineja. Elimistö tarvitsee DNA:n muistia, jotta se osaa tehdä aminohappoketjun oikeassa järjestyksessä.<br /> |info3=Proteiineissa esiintyy perusyksikköinä 20 erilaista aminohappoa. Vaikka valkuaisaineiden valmistamiseen tarvitaan kaikkia 20 aminohappoa, vain osa aminohapoista on pakko saada ravinnosta. 8-10 aminohapon ajatellaan olevan ihmiselle välttämättömiä, ts. ihmisen elimistö ei kykene valmistamaan niitä itse. Nämä ravinnosta saatavat välttämättömät aminohapot ovat: arginiini, histidiini, isoleusiini, leusiini, lysiini, metioniini, fenyylialaniini, treoniini, tryptofaani ja valiini. <br /> <br /> Proteiinit hajoavat ruoansulatuksessa proteolyyttisten entsyymien vaikutuksesta aminohapoiksi, jotka imeytyvät verenkiertoon ja kulkeutuvat sieltä edelleen maksaan. Aminohapot imeytyvät suurimmaksi osaksi ohutsuolen jejunum-osasta. Imeytyminen on enimmäkseen aktiivista ja se tapahtuu sulatuksen tahdissa. Näin suolistoon ei imeydy suuria määriä aminohappoja. Jos jotain aminohappoa on paljon, se voi heikentää muiden aminohappojen imeytymistä. Aminohapot siirtyvät porttilaskimon kautta maksaan, joka kykenee varastoimaan niitä tehokkaasti ja estämään samalla veren aminohappopitoisuuden kohoamisen aterian jälkeen.<br /> <br /> Haaraketjuiset- aminohappoihin kuuluvat leusiini, isoleusiini ja valiini. Aminohapot ovat valkuaisaineiden luonnollisia ainesosia. Nimitys BCAA tulee englannin kielestä, Branched Chain Amino Acids. Haaraketjuiset aminohapot ovat tärkeitä energianlähteitä pitkäkestoisissa aerobisissa liikuntasuorituksissa. Lihasten glyykogeenivarastojen huvetessa haara­ketjuisia aminohappoja on todettu siirtyvän verestä lihaksiin poltettavaksi. Pitkäkestoisissa kestävyyssuorituksissa (esim. maratonilla) glykogeenivarastot tyhjenevät ja haaraketjuisia aminohappoja käytetään polttoaineena enenevässä määrin. Jos tarjolla ei ole riittävästi veren haaraketjuisia aminohappoja lisääntyy lihaksien proteolyysi eli ”hajottaminen”. Tähän perustuu suurelta osin ajatus haaraketjuisten aminohappojen edullisesta vaikutuksesta kestävyyssuoritukseen ja palautumiseen raskaasta harjoittelusta. Lisäksi, niiden on havaittu kohottavan maitohapon sietokykyä.<br /> |info4=Haaraketjuisten aminohappojen turvallisuus lienee hyvä. Toisaalta näistäkään lisäravinteista ei ole pitkäaikaista turvallisuusnäyttöä. Haaraketjuiset aminohapot liittyvät erittäin harvinaiseen perinnölliseen sairauteen nimeltä Vaahterasiirappitauti. Haaraketjuisia aminohappoja hajottavan entsyymin toiminta on siinä häiriytynyt ja elimistöön kertyy näitä aminohappoja ja niiden aineenvaihduntatuotteita. Ne ovat keskushermostolle toksisia ja aiheuttavat tyypilliset oireet. Taudinkuva vaihtelee lähes oireettomasta vaikeaan muotoon, joka johtaa usein kuolemaan tai vaikeaan kehitysvammaisuuteen.<br /> |info6=1. http://www.biomag.hus.fi/braincourse/L4.html. <br /> <br /> 2. Tanford, C., &amp; Reynolds, J. (2001). Nature’s robots: A history of proteins. Oxford: University Press<br /> <br /> 3. Kiple, K. F. (2000). The Cambridge world history of food. Cambridge: University Press<br /> <br /> 4. http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/valttamattomat_aminohapot/2/ <br /> <br /> 5. Helsingin yliopiston LUMA-keskus http://www.luma.fi/kemma/2072<br /> <br /> 6. http://luontainenterveys.fi/index.php/osa-alueet/aminohapot/<br /> <br /> 7. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8878139?ordinalpos=1&amp;itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_DiscoveryPanel.Pubmed_Discovery_RA&amp;linkpos=2&amp;log$=relatedarticles&amp;logdbfrom=pubmed<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tiedosto:DALL%C2%B7E_2023-11-22_21.05.03_-_Create_an_artistic_representation_of_an_enzyme,_showcasing_its_complex_and_dynamic_molecular_structure._The_image_should_capture_the_enzyme_as_a_large.png&diff=1676 2023-11-22T19:05:14Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div></div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=BCAA_aminohapot&diff=1675 2023-11-22T19:04:05Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=DALL·E 2023-11-22 21.02.22.png<br /> |info1=Proteiinien historia liittyy modernin kemian kehitykseen. Yhteistyössä ruotsalainen Berzelius ja hollantilainen Mulder luokittelivat ja nimesivät proteiinin omaksi yhdistetyypikseen 1830-luvulla. Ilman tiettyjä perustietoja ja työskentelytapoja kaikkia eri aminohappoja ei voitu tunnistaa. Kun aminohapot oli löydetty, tutkimuksen kohteeksi muodostui kysymys siitä, miten aminohapot muodostavat ketjun ja missä järjestyksessä aminohapot ovat eri proteiineissa (primäärirakenne). Teoria peptidisidoksista luotiin jo 1900-luvun alussa, mutta käytännön todistus onnistui vasta 1950-luvulla, kun englantilainen kemisti Frederick Sanger selvitti aminohappojen välisen peptidi-sidosrakenteen. Sanger kehitti myös tavan, jolla voidaan määrittää proteiinien primäärirakenne. Sanger sai tutkimuksistaan Nobelin palkinnon vuonna 1958. Hän oli myös mukana 30-vuotisessa projektissa, jossa selvitettiin, miten elimistö osaa valmistaa monimutkaiset proteiinit. Tutkimuksissa selvisi solujen sisältämän DNA:na olevan eräänlainen muisti, joka määrää proteiinien muodostumisen. DNA tutkimusten ansiosta Sanger pääsi osalliseksi toiseen Nobelin palkintoon ja on yksi harvoista, jotka ovat saaneet tunnustuksen kahdesti. <br /> Kaikissa elävissä olioissa on proteiinia, esim. aikuisessa ihmisessä on normaalisti proteiinia n. 15% painosta. Tämä määrä jakaantuu seuraavasti: lihaksissa lähes 50%, luustossa 20% ja rasvakudoksessa 10%.<br /> Proteiinit ovat jopa 1000 aminohappoa käsittäviä pallo- ja kuitumaisia ketjurakennelmia. Aminohapot koostuvat hiilestä, vedystä hapesta ja typestä. Ravinnon proteiineista suurin osa on pallomaisia, joissa peptidiketjut ovat voimakkaasti poimuuntuneet. Ne ovat usein veteen liukenevia ja helposti hajoavia sekä sisältävät runsaasti välttämättömiä aminohappoja.<br /> |info2=Valkuaisaineet eli proteiinit ovat elintoiminnoille välttämättömiä typpipitoisia, orgaanisia yhdisteitä. Niillä on monenlaisia tehtäviä soluissa, joten niiden kemiallisten ominaisuuksien täytyy olla myös hyvin monimuotoisia. <br /> Proteiinit ovat makromolekyylejä, joiden molekyylipaino on 30,000 - 500,000 Da. Niiden muoto ja rakenne ovat monimutkaiset. Proteiinit koostuvat yhdestä tai useammasta ketjumaisesta molekyylistä, polypeptidistä. Nämä puolestaan ovat muodostuneet kovalenttisin sidoksin aminohapoista.<br /> Ruuansulatus pilkkoo ravinnosta saadun proteiinin aluksi aminohapoiksi ja rakentaa niistä elimistön tarvitsemia uusia proteiineja. Elimistö tarvitsee DNA:n muistia, jotta se osaa tehdä aminohappoketjun oikeassa järjestyksessä.<br /> |info3=Proteiineissa esiintyy perusyksikköinä 20 erilaista aminohappoa. Vaikka valkuaisaineiden valmistamiseen tarvitaan kaikkia 20 aminohappoa, vain osa aminohapoista on pakko saada ravinnosta. 8-10 aminohapon ajatellaan olevan ihmiselle välttämättömiä, ts. ihmisen elimistö ei kykene valmistamaan niitä itse. Nämä ravinnosta saatavat välttämättömät aminohapot ovat: arginiini, histidiini, isoleusiini, leusiini, lysiini, metioniini, fenyylialaniini, treoniini, tryptofaani ja valiini. <br /> <br /> Proteiinit hajoavat ruoansulatuksessa proteolyyttisten entsyymien vaikutuksesta aminohapoiksi, jotka imeytyvät verenkiertoon ja kulkeutuvat sieltä edelleen maksaan. Aminohapot imeytyvät suurimmaksi osaksi ohutsuolen jejunum-osasta. Imeytyminen on enimmäkseen aktiivista ja se tapahtuu sulatuksen tahdissa. Näin suolistoon ei imeydy suuria määriä aminohappoja. Jos jotain aminohappoa on paljon, se voi heikentää muiden aminohappojen imeytymistä. Aminohapot siirtyvät porttilaskimon kautta maksaan, joka kykenee varastoimaan niitä tehokkaasti ja estämään samalla veren aminohappopitoisuuden kohoamisen aterian jälkeen.<br /> <br /> Haaraketjuiset- aminohappoihin kuuluvat leusiini, isoleusiini ja valiini. Aminohapot ovat valkuaisaineiden luonnollisia ainesosia. Nimitys BCAA tulee englannin kielestä, Branched Chain Amino Acids. Haaraketjuiset aminohapot ovat tärkeitä energianlähteitä pitkäkestoisissa aerobisissa liikuntasuorituksissa. Lihasten glyykogeenivarastojen huvetessa haara­ketjuisia aminohappoja on todettu siirtyvän verestä lihaksiin poltettavaksi. Pitkäkestoisissa kestävyyssuorituksissa (esim. maratonilla) glykogeenivarastot tyhjenevät ja haaraketjuisia aminohappoja käytetään polttoaineena enenevässä määrin. Jos tarjolla ei ole riittävästi veren haaraketjuisia aminohappoja lisääntyy lihaksien proteolyysi eli ”hajottaminen”. Tähän perustuu suurelta osin ajatus haaraketjuisten aminohappojen edullisesta vaikutuksesta kestävyyssuoritukseen ja palautumiseen raskaasta harjoittelusta. Lisäksi, niiden on havaittu kohottavan maitohapon sietokykyä.<br /> |info4=Haaraketjuisten aminohappojen turvallisuus lienee hyvä. Toisaalta näistäkään lisäravinteista ei ole pitkäaikaista turvallisuusnäyttöä. Haaraketjuiset aminohapot liittyvät erittäin harvinaiseen perinnölliseen sairauteen nimeltä Vaahterasiirappitauti. Haaraketjuisia aminohappoja hajottavan entsyymin toiminta on siinä häiriytynyt ja elimistöön kertyy näitä aminohappoja ja niiden aineenvaihduntatuotteita. Ne ovat keskushermostolle toksisia ja aiheuttavat tyypilliset oireet. Taudinkuva vaihtelee lähes oireettomasta vaikeaan muotoon, joka johtaa usein kuolemaan tai vaikeaan kehitysvammaisuuteen.<br /> |info5=Reijo Laatikainen http://ravintojaterveys.kotisivukone.com/84<br /> |info6=1. http://www.biomag.hus.fi/braincourse/L4.html. <br /> <br /> 2. Tanford, C., &amp; Reynolds, J. (2001). Nature’s robots: A history of proteins. Oxford: University Press<br /> <br /> 3. Kiple, K. F. (2000). The Cambridge world history of food. Cambridge: University Press<br /> <br /> 4. http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/valttamattomat_aminohapot/2/ <br /> <br /> 5. Helsingin yliopiston LUMA-keskus http://www.luma.fi/kemma/2072<br /> <br /> 6. http://luontainenterveys.fi/index.php/osa-alueet/aminohapot/<br /> <br /> 7. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8878139?ordinalpos=1&amp;itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_DiscoveryPanel.Pubmed_Discovery_RA&amp;linkpos=2&amp;log$=relatedarticles&amp;logdbfrom=pubmed<br /> <br /> 8. Reijo Laatikainen http://ravintojaterveys.kotisivukone.com/84<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tiedosto:DALL%C2%B7E_2023-11-22_21.02.22.png&diff=1674 2023-11-22T19:03:59Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div></div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tiedosto:DALL%C2%B7E_2023-11-22_20.57.53_-_Create_an_image_representing_the_multifaceted_uses_of_Dracocephalum_moldavica,_also_known_as_Tuoksuampiaisyrtti_or_Moldavian_dragonhead._The_image_sho.png&diff=1673 2023-11-22T18:58:57Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div></div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Alfalipoiinihappo&diff=1672 2023-11-22T18:53:44Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=DALL·E 2023-11-22 20.53.02 - Create an artistic representation of Alpha-lipoic acid, emphasizing its water and fat solubility and small molecular structure. Visualize the molecule.png<br /> |pointti=Alfalipoiinihappo on vesi- ja rasvaliukoinen sekä pienimolekyylinen. Nämä ominaisuudet mahdollistavat sen antioksidanttivaikutuksen lähes kaikissa kehon osissa aivot mukaan lukien. <br /> <br /> Antioksidantti = haitallista hapettumista estävä aine.<br /> |info1=Alfalipoiinihappoa esiintyy pieniä määriä punaisessa lihassa, erityisesti sisäelimissä ja vihanneksissa, kuten pinaatissa ja parsakaalissa. Ravinnosta saatava riittävä alfalipoiinihappomäärä esim. pinaatista merkitsee useita kiloja pinaattia päivässä<br /> |info2=Elimistö valmistaa itse alfalipoiinihappoa jonkin verran aineenvaihduntaprosessiin. Alfalipoiinihappoa esiintyy kaikissa soluissa, ja se muuttaa niissä glukoosia energiaksi.<br /> |info3=Alfalipoiinihappo pysyy pitkään toimintakykyisenä ja vaikuttaa tehokkaasti hyvin monenlaisiin radikaaleihin eli reaktiivisiin happiyhdisteisiin, jotka vaurioittavat elintärkeitä komponentteja.<br /> <br /> Alfalipoiinihappo on tehokas raskasmetallihaittoja vähentävä detoksifikantti, joka muuttaa haitallisia vapaita metalli-ioneja vaarattomaan muotoon kelatoimalla eli yhdistämällä niitä aminohappoihin. Sen ansiosta alfalipoiinihappo alentaa myrkyllisten metallien sekä liiallisen kuparin pitoisuuksia elimistössä. <br /> <br /> Alfalipoiinihappo ei ole suoraan keskushermostoa stimuloiva piriste, kuten esimerkiksi kofeiini, joten se on elimistölle luonnollinen keino lisätä energisyyttä.<br /> |info4=Alfalipoiinihappo on luonnollinen ravintolisä, jonka käytön haittavaikutukset ovat lähes olemattomat. Siitä huolimatta on aina olemassa yksilöitä, jotka voivat saada allergisia reaktiota käyttäessään alfalipoiinihappoa. Näitä voivat olla allerginen ihottuma, kutina, kasvojen ja äärialueiden turvotus, puristus rinnan alueella ja hengitysvaikeudet. Jos jokin näistä oireista ilmenee, tulee ravintolisän nauttiminen lopettaa.<br /> Alfalipoiinihapolla voi olla myös haitallisia interaktioita verensokeria alentavien lääkkeiden kanssa.<br /> |info6=1. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10926311<br /> <br /> 2. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9065743<br /> <br /> 3. http://www.antioksidantit.com/alfalipoiinihappo/<br /> <br /> 4. http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&amp;id=21<br /> <br /> 5. http://luontainenterveys.fi/index.php/tuotteet/asetyyli-l-karnitiini-ja-alfalipoiinihappo/<br /> <br /> 6. http://www.terveysterapia-aija.com/artikkelit/alfalipoiini.htm<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tiedosto:DALL%C2%B7E_2023-11-22_20.53.02_-_Create_an_artistic_representation_of_Alpha-lipoic_acid,_emphasizing_its_water_and_fat_solubility_and_small_molecular_structure._Visualize_the_molecule.png&diff=1671 2023-11-22T18:53:38Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div></div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Alfalipoiinihappo&diff=1670 2023-11-22T18:52:45Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |pointti=Alfalipoiinihappo on vesi- ja rasvaliukoinen sekä pienimolekyylinen. Nämä ominaisuudet mahdollistavat sen antioksidanttivaikutuksen lähes kaikissa kehon osissa aivot mukaan lukien. <br /> <br /> Antioksidantti = haitallista hapettumista estävä aine.<br /> |info1=Alfalipoiinihappoa esiintyy pieniä määriä punaisessa lihassa, erityisesti sisäelimissä ja vihanneksissa, kuten pinaatissa ja parsakaalissa. Ravinnosta saatava riittävä alfalipoiinihappomäärä esim. pinaatista merkitsee useita kiloja pinaattia päivässä<br /> |info2=Elimistö valmistaa itse alfalipoiinihappoa jonkin verran aineenvaihduntaprosessiin. Alfalipoiinihappoa esiintyy kaikissa soluissa, ja se muuttaa niissä glukoosia energiaksi.<br /> |info3=Alfalipoiinihappo pysyy pitkään toimintakykyisenä ja vaikuttaa tehokkaasti hyvin monenlaisiin radikaaleihin eli reaktiivisiin happiyhdisteisiin, jotka vaurioittavat elintärkeitä komponentteja.<br /> <br /> Alfalipoiinihappo on tehokas raskasmetallihaittoja vähentävä detoksifikantti, joka muuttaa haitallisia vapaita metalli-ioneja vaarattomaan muotoon kelatoimalla eli yhdistämällä niitä aminohappoihin. Sen ansiosta alfalipoiinihappo alentaa myrkyllisten metallien sekä liiallisen kuparin pitoisuuksia elimistössä. <br /> <br /> Alfalipoiinihappo ei ole suoraan keskushermostoa stimuloiva piriste, kuten esimerkiksi kofeiini, joten se on elimistölle luonnollinen keino lisätä energisyyttä.<br /> |info4=Alfalipoiinihappo on luonnollinen ravintolisä, jonka käytön haittavaikutukset ovat lähes olemattomat. Siitä huolimatta on aina olemassa yksilöitä, jotka voivat saada allergisia reaktiota käyttäessään alfalipoiinihappoa. Näitä voivat olla allerginen ihottuma, kutina, kasvojen ja äärialueiden turvotus, puristus rinnan alueella ja hengitysvaikeudet. Jos jokin näistä oireista ilmenee, tulee ravintolisän nauttiminen lopettaa.<br /> Alfalipoiinihapolla voi olla myös haitallisia interaktioita verensokeria alentavien lääkkeiden kanssa.<br /> |info6=1. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10926311<br /> <br /> 2. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9065743<br /> <br /> 3. http://www.antioksidantit.com/alfalipoiinihappo/<br /> <br /> 4. http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&amp;id=21<br /> <br /> 5. http://luontainenterveys.fi/index.php/tuotteet/asetyyli-l-karnitiini-ja-alfalipoiinihappo/<br /> <br /> 6. http://www.terveysterapia-aija.com/artikkelit/alfalipoiini.htm<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Alfalipoiinihappo&diff=1669 2023-11-22T18:51:08Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |pointti=Alfalipoiinihappo on vesi- ja rasvaliukoinen sekä pienimolekyylinen. Nämä ominaisuudet mahdollistavat sen antioksidanttivaikutuksen lähes kaikissa kehon osissa aivot mukaanlukien. <br /> <br /> Antioksidantti = haitallista hapettumista estävä aine.<br /> |info1=Alfalipoiinihappoa esiintyy pieniä määriä punaisessa lihassa, erityisesti sisäelimissä ja vihanneksissa, kuten pinaatissa ja parsakaalissa. Ravinnosta saatava riittävä alfalipoiinihappomäärä esim. pinaatista merkitsee useita kiloja pinaattia päivässä<br /> |info2=Elimistö valmistaa itse alfalipoiinihappoa jonkin verran aineenvaihduntaprosessiin. Alfalipoiinihappoa esiintyy kaikissa soluissa, ja se muuttaa niissä glukoosia energiaksi.<br /> |info3=Alfalipoiinihappo pysyy pitkään toimintakykyisenä ja vaikuttaa tehokkaasti hyvin monenlaisiin radikaaleihin eli reaktiivisiin happiyhdisteisiin, jotka vaurioittavat elintärkeitä komponentteja.<br /> <br /> Alfalipoiinihappo on tehokas raskasmetallihaittoja vähentävä detoksifikantti, joka muuttaa haitallisia vapaita metalli-ioneja vaarattomaan muotoon kelatoimalla eli yhdistämällä niitä aminohappoihin. Sen ansiosta alfalipoiinihappo alentaa myrkyllisten metallien sekä liiallisen kuparin pitoisuuksia elimistössä. <br /> <br /> Alfalipoiinihappo ei ole suoraan keskushermostoa stimuloiva piriste, kuten esimerkiksi kofeiini, joten se on elimistölle luonnollinen keino lisätä energisyyttä.<br /> |info4=Alfalipoiinihappo on luonnollinen ravintolisä, jonka käytön haittavaikutukset ovat lähes olemattomat. Siitä huolimatta on aina olemassa yksilöitä, jotka voivat saada allergisia reaktiota käyttäessään alfalipoiinihappoa. Näitä voivat olla allerginen ihottuma, kutina, kasvojen ja äärialueiden turvotus, puristus rinnan alueella ja hengitysvaikeudet. Jos jokin näistä oireista ilmenee, tulee ravintolisän nauttiminen lopettaa.<br /> Alfalipoiinihapolla voi olla myös haitallisia interaktioita verensokeria alentavien lääkkeiden kanssa.<br /> |info6=1. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10926311<br /> <br /> 2. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9065743<br /> <br /> 3. http://www.antioksidantit.com/alfalipoiinihappo/<br /> <br /> 4. http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&amp;id=21<br /> <br /> 5. http://luontainenterveys.fi/index.php/tuotteet/asetyyli-l-karnitiini-ja-alfalipoiinihappo/<br /> <br /> 6. http://www.terveysterapia-aija.com/artikkelit/alfalipoiini.htm<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Probiootit&diff=1668 2022-09-19T06:04:57Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=Probiootit.jpg<br /> |kuvateksti=Probiootti kapseleita<br /> |info1=Probiootit eli maitohappobakteerit ovat hyviä, eläviä bakteereja, jotka ylläpitävät suoliston hyvinvointia ja häätävät haitallisia suolistoon pesiytyneitä organismeja. Probiootteja ei pidä sekoittaa samoilta kuulostaviin prebiootteihin. Prebiootit toimivat probioottien ravintona. Kun tuotteessa tai valmisteessa on käytetty sekä probiootteja ja prebiootteja, kutsutaan tuotetta synbiootiksi.<br /> Probiootit tuottavat aineita, jotka muuttavat muun muassa suoliston happipitoisuutta ja happamuutta. Muutokset heikentävät haitallisten organismien toimintaa ja lisääntymistä. <br /> <br /> Probioottien on havaittu stimuloivan kehon immuunijärjestelmää, auttavan ruoansulatuskanavan sairauksissa, antibioottien aiheuttamassa ripulissa, infektioperäisessä ripulissa sekä allergioissa. Probiootit edistävät ruoansulatusta pilkkomalla proteiineja ja rasvoja. Laktoosi-intolerantit saattavat myös hyötyä niistä. Probiootit palauttavat antibioottikuurin lamauttanutta hyödyllisten bakteerien toimintaa. <br /> <br /> Probiootit näyttävät vahvistavan suoliston seinämää estäen haitallisten organismien ja yhdisteiden, kuten allergeenien imeytymistä. Ne tuottavat bakteriosineja estämään haitallisten bakteerien toimintaa. Terveen suolistobakteerikannan uskotaan kohentavan immuniteettia, lisäämällä vasta-aineiden ja immuunisolujen määrää. <br /> <br /> Probiootit ovat herkkiä kuumuudelle, kosteudelle ja valolle. Pakkaukseen kondensoitunut vesi saattaa tuhota, kuidut, vitamiinit ja öljyt saattavat heikentää näiden säilymistä. Oikein säilytettyinäkin niitä tuhoutuu enenevästi varastointiajan kasvaessa. Probioottien on osoitettu viihtyvän maitotaloustuotteissa. Ruoanvalmistusta, kuten kuumentamista, ne eivät siedä. Lisättäessä probiootteja elintarvikkeisiin valmistajan tulee osoittaa tutkimuksin lopputuotteessa olevien probioottien toiminnallisuus. <br /> <br /> Kapseleina myytäessä probioottikannat ja määrät ilmoitetaan annosta kohden toisin kuin elintarvikkeissa. Probioottiravintolisien ongelmana ovat usein väärät käyttöohjeet. <br /> Probiootit vaativat valolta suojatun pakkauksen sekä usein kylmäsäilytyksen. Matkalle mukaan otettaessa ennaltaehkäisemään turistiripulia, probioottien on kestettävä huoneenlämpöä. Tarjolla on nykyään myös tuotteita, jotka kestävät huoneenlämpöä puolentoista vuoden ajan. <br /> <br /> Probioottivalmisteissa käytettyjä mikro-organismeja: <br /> <br /> • Lactobasillus: Acidophilus, Casei, Crispatus, Gallinarum, Gasseri, Johnsonli, Paracasei, Plantarum, Reuteri, Rhamnosus.<br /> <br /> • Bifidobacterium: Adolescentis, Animalia, Bifidum, Breve, Infantu, Lactis, Longum.<br /> <br /> • Enterococcus: Faecium, Faecalis.<br /> <br /> • Saccharomyces boulardi<br /> |info3=Voimakkaasti hapan vatsalaukku tuhoaa kaikki elävät organismit myös osan probiooteista. Vatsataudeissa keho on jostain syystä epäonnistunut tehtävässään laskiessaan läpi taudin aiheuttajan. Vaikka probioottien kerta-annokset ovat miljardeja yksiköitä, suuri osa niistä tuhoutuu vatsalaukun happamassa ympäristössä, sitä suurempi määrä mitä happamampi vatsalaukun sisältö. <br /> Haiman entsyymit ja maksan sappineste harventaa probiootteja pohjukaissuolessa. Perille paksusuoleen saattaa päätyä pieni osa lähtömäärästä.<br /> <br /> Paksusuolessa probioottien on kyettävä kiinnittymään ja raivaamaan tilaa lisääntymiselleen. Jotta nämä hyvät bakteerit voisivat lisääntyä ja vallata alaa huonoilta bakteerikannoilta, ne tarvitsevat ravinnokseen mm. inuliinia ja oligofruktoosia. Näiden avulla ne fermentoivat eli muodostavat esim. maitohappoa, jonka avulla voivat kiinnittyä suolenseinämiin. Probioottien elinikä paksusuolessa on lyhyt. Kaikki probiootit eivät kuulu ihmisen normaalien suolistobakteerien joukkoon. Niiden saantia on ylläpidettävä niin kauan että suolistomme oma hyödyllinen bakteerikanta vahvistuu ja saa jälleen yliotteen organismien välisessä biologisessa sodankäynnissä. Muutos suolistossa on hidas usein kuukausia kestävä.<br /> <br /> Näyttö probioottien terveyshyödyistä on vahvinta:<br /> <br /> - Antibioottihoidon aikana ja jälkeen normalisoimaan suoliston tervettä bakteerikantaa<br /> <br /> - Helikobakteerin hoitoon tarkoitettujen antibioottien sivuvaikutuksia lievittämään <br /> <br /> <br /> Toiseksi vahvin näyttö probioottien tehosta on seuraavissa tiloissa:<br /> <br /> - Atooppisessa ekseemassa<br /> <br /> - Imetyksen aikaisissa allergioissa <br /> <br /> - Hampaiden reikiintymistä vähentävänä<br /> <br /> - Sairaalainfektiosta johtuvassa ripulissa <br /> <br /> - Lasten hengitystieinfektioissa vähentänyt sairastelupäiviä <br /> <br /> - Ripulissa.<br /> <br /> - Vaikuttanut positiivisesti vauvojen kasvuun<br /> <br /> - Lyhentäneet infektiotyyppisen ripulin kestoa<br /> <br /> Fysiologisen ominaisuuden kuvaus: <br /> Lactobacillus reuteri on maitohappobakteeri, jota esiintyy monissa luonnollisissa ympäristöissä, mukaan lukien ihmisten ja muiden eläinten ruoansulatuskanavassa. Se lisää luontaisten bakteereiden määrää suolistossa.<br /> |info4=Probiootit otetaan aina ruokailun yhteydessä tai heti sen jälkeen. Tyhjän vatsan pH-arvo voi olla syövyttävän hapanta tuhoten kaikki suojaamattomat probiootit. Ruokaa syödessä mahalaukun pH on 5-6. Tässä ympäristössä probiooteilla on parhaimmat mahdollisuudet selvitä eteenpäin.<br /> <br /> Probiootit ovat melko hyvin siedettyjä pitkäaikaisessa käytössäkin. Joillakin saattaa alussa esiintyä kaasun muodostusta, häviten käytön jatkuessa. Annostus pidetään alussa matalana ja nostaa vähitellen suosituksen mukaiseksi. Laktoosiherkät saattavat reagoida probiootteihin.<br /> |info6=1. Kajander K, et al. A probiotic mixture alleviates symptoms in irritable bowel syndrome patients: a controlled 6-month intervention. Aliment Pharmacol Ther. 2005 Sep 1;22(5):387-94.<br /> <br /> 2. Rautava S, et al.. Probiotics during pregnancy and breast-feeding might confer immunomodulatory protection against atopic disease in the infant. J.Allergy Clin.Immunol. 2002;109(1):119-121<br /> <br /> 3. Rosenfeldt V, et al. Effect of probiotic Lactobacillus strains in children with atopic dermatitis. J.Allergy Clin.Immunol. 2003;111(2):389-395.<br /> <br /> 4. Sazawal S, et al. Efficacy of probiotics in prevention of acute diarrhoea: a meta-analysis of masked, randomised, placebo-controlled trials. Lancet Infect Dis. 2006 Jun;6(6):374-82. <br /> <br /> 5. Sykora J, et al. Effects of a specially designed fermented milk product containing probiotic Lactobacillus casei DN-114 001 and the eradication of H. pylori in children: a prospective randomized double-blind study. J Clin Gastroenterol. 2005 Sep;39(8):692-8.<br /> <br /> Komaroff AL. The Microbiome and Risk for Atherosclerosis. JAMA. Published online May 14, 2018. doi:10.1001/jama.2018.5240 <br /> <br /> Kobyliak N, Falalyeyeva T, Boyko N, et al. Probiotics and nutraceuticals as a new frontier in obesity prevention and management. Diabetes Research and Clinical Practice. 2018 May 14. pii: S0168-8227(18)30394-2. doi: 10.1016/j.diabres.2018.05.005. <br /> Rautava S. Kuka hyötyy probiooteista? Suomen Lääkärilehti 2017;3:134–135.<br /> <br /> Costantini L, Molinari R, Farinon B, Merendino N. Impact of Omega-3 Fatty Acids on the Gut Microbiota. Review.<br /> Internationaö Journal of Molecular Sciences. 2017 Dec 7;18(12). pii: E2645. doi: 10.3390/ijms18122645. Free Full Text pdf<br /> Vandeputte D, Kathagen G, D’hoe K, et al. Quantitative microbiome profiling links gut community variation to microbial load. Nature 2017 <br /> <br /> Probiotics Promising for Mild to Moderate Depression. 13th World Congress of Biological Psychiatry. Poster P-05-015, presented June 19, 2017.<br /> <br /> Wallace CJK, Milev R. The effects of probiotics on depressive symptoms in humans: A systematic review. Annals of General Psychiatry 16(1) December 2017 <br /> <br /> Zhang Q, Wu Y, Fei X. Effect of probiotics on body weight and body-mass index: a systematic review and meta-analysis of randomized, controlled trials<br /> <br /> Khalesi S, Sun J, Buys N, Juasinghe. Effect of Probiotics on Blood Pressure. A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized, Controlled Trials. HYPERTENSIONAHA.114.03469 Published online before print July 21, 2014<br /> <br /> Omega-3 could help support &quot;friendly bacteria&quot; in the gut. Nutraingredients.com 25.8.2015<br /> Bentley-Hewitt KL, De Guzman CE, Ansell J, et al. How fish oils could support our friendly bacteria. Lipid technology 2015 Aug; 27 (8), 179–182. <br /> <br /> P Österlund, T Ruotsalainen, R Korpela, M Saxelin, A Ollus, P Valta, M Kouri, I Elomaa, H Joensuu. Lactobacillus supplementation for diarrhoea related to chemotherapy of colorectal cancer: a randomised study. British Journal of Cancer. 2007; 97, 1028-1034. <br /> <br /> Erityisvalmisteet Suomessa -julkaisu 2001<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Probiootit&diff=1667 2022-09-19T06:00:23Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=Probiootit.jpg<br /> |kuvateksti=Probiootti kapseleita<br /> |info1=Probiootit eli maitohappobakteerit ovat hyviä, eläviä bakteereja, jotka ylläpitävät suoliston hyvinvointia ja häätävät haitallisia suolistoon pesiytyneitä organismeja. Probiootteja ei pidä sekoittaa samoilta kuulostaviin prebiootteihin. Prebiootit toimivat probioottien ravintona. Kun tuotteessa tai valmisteessa on käytetty sekä probiootteja ja prebiootteja, kutsutaan tuotetta synbiootiksi.<br /> Probiootit tuottavat aineita, jotka muuttavat muun muassa suoliston happipitoisuutta ja happamuutta. Muutokset heikentävät haitallisten organismien toimintaa ja lisääntymistä. <br /> <br /> Probioottien on havaittu stimuloivan kehon immuunijärjestelmää, auttavan ruoansulatuskanavan sairauksissa, antibioottien aiheuttamassa ripulissa, infektioperäisessä ripulissa sekä allergioissa. Probiootit edistävät ruoansulatusta pilkkomalla proteiineja ja rasvoja. Laktoosi-intolerantit saattavat myös hyötyä niistä. Probiootit palauttavat antibioottikuurin lamauttanutta hyödyllisten bakteerien toimintaa. <br /> <br /> Probiootit näyttävät vahvistavan suoliston seinämää estäen haitallisten organismien ja yhdisteiden, kuten allergeenien imeytymistä. Ne tuottavat bakteriosineja estämään haitallisten bakteerien toimintaa. Terveen suolistobakteerikannan uskotaan kohentavan immuniteettia, lisäämällä vasta-aineiden ja immuunisolujen määrää. <br /> <br /> Probiootit ovat herkkiä kuumuudelle, kosteudelle ja valolle. Pakkaukseen kondensoitunut vesi saattaa tuhota, kuidut, vitamiinit ja öljyt saattavat heikentää näiden säilymistä. Oikein säilytettyinäkin niitä tuhoutuu enenevästi varastointiajan kasvaessa. Probioottien on osoitettu viihtyvän maitotaloustuotteissa. Ruoanvalmistusta, kuten kuumentamista, ne eivät siedä. Lisättäessä probiootteja elintarvikkeisiin valmistajan tulee osoittaa tutkimuksin lopputuotteessa olevien probioottien toiminnallisuus. <br /> <br /> Kapseleina myytäessä probioottikannat ja määrät ilmoitetaan annosta kohden toisin kuin elintarvikkeissa. Probioottiravintolisien ongelmana ovat usein väärät käyttöohjeet. <br /> Probiootit vaativat valolta suojatun pakkauksen sekä usein kylmäsäilytyksen. Matkalle mukaan otettaessa ennaltaehkäisemään turistiripulia, probioottien on kestettävä huoneenlämpöä. Tarjolla on nykyään myös tuotteita, jotka kestävät huoneenlämpöä puolentoista vuoden ajan. <br /> <br /> Probioottivalmisteissa käytettyjä mikro-organismeja: <br /> <br /> • Lactobasillus: Acidophilus, Casei, Crispatus, Gallinarum, Gasseri, Johnsonli, Paracasei, Plantarum, Reuteri, Rhamnosus.<br /> <br /> • Bifidobacterium: Adolescentis, Animalia, Bifidum, Breve, Infantu, Lactis, Longum.<br /> <br /> • Enterococcus: Faecium, Faecalis.<br /> <br /> • Saccharomyces boulardi<br /> |info3=Voimakkaasti hapan vatsalaukku tuhoaa kaikki elävät organismit myös osan probiooteista. Vatsataudeissa keho on jostain syystä epäonnistunut tehtävässään laskiessaan läpi taudin aiheuttajan. Vaikka probioottien kerta-annokset ovat miljardeja yksiköitä, suuri osa niistä tuhoutuu vatsalaukun happamassa ympäristössä, sitä suurempi määrä mitä happamampi vatsalaukun sisältö. <br /> Haiman entsyymit ja maksan sappineste harventaa probiootteja pohjukaissuolessa. Perille paksusuoleen saattaa päätyä pieni osa lähtömäärästä.<br /> <br /> Paksusuolessa probioottien on kyettävä kiinnittymään ja raivaamaan tilaa lisääntymiselleen. Jotta nämä hyvät bakteerit voisivat lisääntyä ja vallata alaa huonoilta bakteerikannoilta, ne tarvitsevat ravinnokseen mm. inuliinia ja oligofruktoosia. Näiden avulla ne fermentoivat eli muodostavat esim. maitohappoa, jonka avulla voivat kiinnittyä suolenseinämiin. Probioottien elinikä paksusuolessa on lyhyt. Kaikki probiootit eivät kuulu ihmisen normaalien suolistobakteerien joukkoon. Niiden saantia on ylläpidettävä niin kauan että suolistomme oma hyödyllinen bakteerikanta vahvistuu ja saa jälleen yliotteen organismien välisessä biologisessa sodankäynnissä. Muutos suolistossa on hidas usein kuukausia kestävä.<br /> <br /> Näyttö probioottien terveyshyödyistä on vahvinta:<br /> <br /> - Antibioottihoidon aikana ja jälkeen normalisoimaan suoliston tervettä bakteerikantaa<br /> <br /> - Helikobakteerin hoitoon tarkoitettujen antibioottien sivuvaikutuksia lievittämään <br /> <br /> <br /> Toiseksi vahvin näyttö probioottien tehosta on seuraavissa tiloissa:<br /> <br /> - Atooppisessa ekseemassa<br /> <br /> - Imetyksen aikaisissa allergioissa <br /> <br /> - Hampaiden reikiintymistä vähentävänä<br /> <br /> - Sairaalainfektiosta johtuvassa ripulissa <br /> <br /> - Lasten hengitystieinfektioissa vähentänyt sairastelupäiviä <br /> <br /> - Ripulissa.<br /> <br /> - Vaikuttanut positiivisesti vauvojen kasvuun<br /> <br /> - Lyhentäneet infektiotyyppisen ripulin kestoa<br /> <br /> Fysiologisen ominaisuuden kuvaus: Limosilactobacillus reuteri on maitohappobakteeri, jota esiintyy monissa luonnollisissa ympäristöissä, mukaan lukien ihmisten ja muiden eläinten ruoansulatuskanavassa. Se lisää luontaisten bakteereiden määrää suolistossa.<br /> |info4=Probiootit otetaan aina ruokailun yhteydessä tai heti sen jälkeen. Tyhjän vatsan pH-arvo voi olla syövyttävän hapanta tuhoten kaikki suojaamattomat probiootit. Ruokaa syödessä mahalaukun pH on 5-6. Tässä ympäristössä probiooteilla on parhaimmat mahdollisuudet selvitä eteenpäin.<br /> <br /> Probiootit ovat melko hyvin siedettyjä pitkäaikaisessa käytössäkin. Joillakin saattaa alussa esiintyä kaasun muodostusta, häviten käytön jatkuessa. Annostus pidetään alussa matalana ja nostaa vähitellen suosituksen mukaiseksi. Laktoosiherkät saattavat reagoida probiootteihin.<br /> |info6=1. Kajander K, et al. A probiotic mixture alleviates symptoms in irritable bowel syndrome patients: a controlled 6-month intervention. Aliment Pharmacol Ther. 2005 Sep 1;22(5):387-94.<br /> <br /> 2. Rautava S, et al.. Probiotics during pregnancy and breast-feeding might confer immunomodulatory protection against atopic disease in the infant. J.Allergy Clin.Immunol. 2002;109(1):119-121<br /> <br /> 3. Rosenfeldt V, et al. Effect of probiotic Lactobacillus strains in children with atopic dermatitis. J.Allergy Clin.Immunol. 2003;111(2):389-395.<br /> <br /> 4. Sazawal S, et al. Efficacy of probiotics in prevention of acute diarrhoea: a meta-analysis of masked, randomised, placebo-controlled trials. Lancet Infect Dis. 2006 Jun;6(6):374-82. <br /> <br /> 5. Sykora J, et al. Effects of a specially designed fermented milk product containing probiotic Lactobacillus casei DN-114 001 and the eradication of H. pylori in children: a prospective randomized double-blind study. J Clin Gastroenterol. 2005 Sep;39(8):692-8.<br /> <br /> Komaroff AL. The Microbiome and Risk for Atherosclerosis. JAMA. Published online May 14, 2018. doi:10.1001/jama.2018.5240 <br /> <br /> Kobyliak N, Falalyeyeva T, Boyko N, et al. Probiotics and nutraceuticals as a new frontier in obesity prevention and management. Diabetes Research and Clinical Practice. 2018 May 14. pii: S0168-8227(18)30394-2. doi: 10.1016/j.diabres.2018.05.005. <br /> Rautava S. Kuka hyötyy probiooteista? Suomen Lääkärilehti 2017;3:134–135.<br /> <br /> Costantini L, Molinari R, Farinon B, Merendino N. Impact of Omega-3 Fatty Acids on the Gut Microbiota. Review.<br /> Internationaö Journal of Molecular Sciences. 2017 Dec 7;18(12). pii: E2645. doi: 10.3390/ijms18122645. Free Full Text pdf<br /> Vandeputte D, Kathagen G, D’hoe K, et al. Quantitative microbiome profiling links gut community variation to microbial load. Nature 2017 <br /> <br /> Probiotics Promising for Mild to Moderate Depression. 13th World Congress of Biological Psychiatry. Poster P-05-015, presented June 19, 2017.<br /> <br /> Wallace CJK, Milev R. The effects of probiotics on depressive symptoms in humans: A systematic review. Annals of General Psychiatry 16(1) December 2017 <br /> <br /> Zhang Q, Wu Y, Fei X. Effect of probiotics on body weight and body-mass index: a systematic review and meta-analysis of randomized, controlled trials<br /> <br /> Khalesi S, Sun J, Buys N, Juasinghe. Effect of Probiotics on Blood Pressure. A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized, Controlled Trials. HYPERTENSIONAHA.114.03469 Published online before print July 21, 2014<br /> <br /> Omega-3 could help support &quot;friendly bacteria&quot; in the gut. Nutraingredients.com 25.8.2015<br /> Bentley-Hewitt KL, De Guzman CE, Ansell J, et al. How fish oils could support our friendly bacteria. Lipid technology 2015 Aug; 27 (8), 179–182. <br /> <br /> P Österlund, T Ruotsalainen, R Korpela, M Saxelin, A Ollus, P Valta, M Kouri, I Elomaa, H Joensuu. Lactobacillus supplementation for diarrhoea related to chemotherapy of colorectal cancer: a randomised study. British Journal of Cancer. 2007; 97, 1028-1034. <br /> <br /> Erityisvalmisteet Suomessa -julkaisu 2001<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Aprikoosinkivi%C3%B6ljy&diff=1614 2022-06-19T13:22:40Z

<p>MRonkko: Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |info2=Öljy sisältää mineraaleja ja vitamiineja. |info3=Helposti imeytyvä, erityisesti herkälle-, kuivalle-, tulehtuneelle- ja ikääntyvälle iholle. |info...</p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |info2=Öljy sisältää mineraaleja ja vitamiineja.<br /> |info3=Helposti imeytyvä, erityisesti herkälle-, kuivalle-, tulehtuneelle- ja ikääntyvälle iholle.<br /> |info6=1. Erityisvalmisteet Suomessa -julkaisu 2001<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Auringonkukka%C3%B6ljy&diff=1613 2022-06-19T13:21:22Z

<p>MRonkko: Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |info1=Käytettävät kasvinosat: Siemenet. |info2=Rasvahappokoostumus: Yksinkertaisesti tyydyttyneitä rasvahappoja 23% Monityydyttymättömiä...</p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |info1=Käytettävät kasvinosat: Siemenet.<br /> |info2=Rasvahappokoostumus: <br /> Yksinkertaisesti tyydyttyneitä rasvahappoja 23%<br /> Monityydyttymättömiä 64% <br /> Tyydyttyneitä 12%<br /> |info3=Erityisesti kuivalle iholle, ruoanvalmistukseen, hyvä E-vitamiinin lähde, edistää rasvaliukoisten A–, D–, E– ja K-vitamiinien imeytymistä, alentaa kolesterolia.<br /> |info6=1. Erityisvalmisteet Suomessa -julkaisu 2001<br /> }}</div>

MRonkko