https://www.ravintolisawiki.fi/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=MRonkko 2026-11-15T23:17:42Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.26.2 https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=B6-vitamiini_eli_pyridoksiini&diff=1718 2026-09-23T16:43:50Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=B6.jpg<br /> |kuvateksti=B6-vitamiini<br /> |info1=B6-vitamiini eli pyridoksiini on vesiliukoinen vitamiini ja se toimii antioksidanttina. Se osallistuu yli sataan entsyymireaktioon soluissa, tärkeimpinä aminohappojen aineenvaihdunta, energian tuotanto ja hermovälittäjäaineiden tuotanto. Hyviä pyridoksiinin lähteitä ovat: liha, kala, sisäelimet, munankeltuainen, maitovalmisteet, kokojyvävilja, palkokasvit, vihreät vihannekset ja hiiva. Puutos on harvinaista.<br /> <br /> Pyridoksiinia tarvitaan aminohappojen muodostuksessa eli siis valkuaisaineiden valmistamisessa. Se on tärkeä tryptofaanin metaboliassa, elimistön vasta-aineiden ja verisolujen muodostuksessa. Pyridoksiini estää verihiutaleiden kokkaroitumista, säätelee sokeriaineenvaihduntaa ja punasolujen muodostusta ja sitä tarvitaan hermoston, aivojen ja lihaksiston toiminnalle.<br /> |info2=B6-vitamiinia tunnetaan kolme aktiivista muotoa, pyridoksiini, pyridoksaali ja pyridoksamiini. Niitä muokataan mm. maksassa ja erytrosyyteissä pyridoksaalifosfaatiksi ja pyridoksamiinifosfaatiksi, jotka puolestaan muodostavat aktiivisia entsyymeitä. Nämä koentsyymimuodot (koentsyymi on orgaaninen yhdiste, joka auttaa muodostamaan toimivan entsyymin sitoutumalla entsyymin proteiiniosaan) osallistuvat valkuaisaineiden sisältämän typen eritykseen (urean eli virtsa-aineen muodostuminen). Ne osallistuvat myös glukoosin muodostukseen aminohapoista silloin kun hiilihydraatteja ei saada riittävästi sekä osallistuvat varastohiilihydraattien pilkkomiseen energiantarpeen mukaan. Pyridoksiinin vähäisen saannin johdosta verensokeri alenee.<br /> <br /> Pyridoksiinin koentsyymimuodot toimivat myös reaktioissa, joissa muodostuu hermojen välittäjäaineita (dopamiini, noradrenalini, adrenaliini, serotoniini, tryptamiini ja GABA), erilaisia säätelymolekyylejä kuten hormoneja, hapen ja elektronien kuljetuksessa tarvittavaa hemiä, kun tryptofaania muokataan edelleen niasiiniksi sekä valmistetaan solukalvojen fosfolipidejä, perimän rekenneosasia nukleiinihappoja ja sappihappoja.<br /> |info3=B6-vitamiinin puutos vaikuttaa ennen kaikkea proteiinien ja aminohappojen aineenvaihduntaan ja sen tarve lisääntyy proteiinin saannin kasvaessa. Puutosoireita ovat väsymys sekä iho- hermosto- ja verenkuvamuutokset. Iho-oireita tavataan hilseilevänä ihotulehduksena erityisesti suun ja nenän ympärillä. Hermosto-oireet ilmenevät ärtyneisyytenä, kouristeluna, masentuneisuutena, mielialan muutoksina ja pahoinvointina. Lievä puutos liittyy useimmiten huonoon ravitsemukseen ja samanaikaiseen muiden vitamiinien puutteeseen. Puutos voi olla myös seurausta liiallisesta alkoholin käytöstä ja harvinaisena myös ehkäisypillerien käytöstä.<br /> Ääritapauksissa B6-vitamiinin puute voi aiheuttaa pienisoluisen (hypokromisen mikrosyyttisen) anemian. <br /> <br /> B6-vitamiinin puutetta esiintyy harvoin. Vakavan ja kroonisen vitamiinin puutteen oireina esiintyy väsymystä, ääreishermosto-oireita, kieli- ja suutulehdusta sekä vastustuskyvyn heikkenemistä. Oireet voidaan nopeasti hoitaa pyridoksiinilla.<br /> <br /> Pyridoksiinia käytetään tutkimustiedon perusteella: pyridoksiinin puutteen ehkäisyyn ja hoitoon, Sideroblastisen anemian hoitoon ja laskimonsisäisenä lääkityksiä eräiden kohtausten hoitoon. Pyridoksiini on todennäköisesti tehokas alentamaan korkeaa veren homokysteiinitasoa. Homokysteiini on sydän ja verisuonitautien riskitekijä.<br /> <br /> '''Pyridoksiini näyttäisi olevan tehokas tutkimustiedon valossa seuraavissa tiloissa:'''<br /> :Lievittää raskaudenaikaisia vatsavaivoja ja oksentelua. Vaikutus osoitettu etenkin voimakkaan pahoinvoinnin lievittämisessä. <br /> :Lievittää kuukautisia edeltävän oireyhtymän (PMS) oireita (rintojen kipu, mielialan heilahtelu ja masennus). Hoidossa tulee käyttää pienintä tehokasta annosta haittavaikutusten välttämiseksi.<br /> :Munuaiskivien ehkäisy. On olemassa jonkin verran näyttöä siitä, että pyridoksiini yksin tai yhdistettynä magnesiumiin voi vähentää munuaiskivien riskiä henkilöillä, joilla on oksalaattipitoisuus on perinnöllisen syyn vuoksi koholla. <br /> :Lieventää liikehäiriöitä (tardiivi dyskinesia) mielialalääkkeitä käyttävillä.<br /> :Käytöshäiriöt lapsilla, joilla on alhainen aivojen serotoniinitaso.<br /> :Vähentää keuhkosyövän riskiä tupakoivilla miehillä.<br /> :Silmänpohjan rappeuma. Jotkut tutkimukset osoittavat, että pyridoksiini yhdessä foolihapon ja B12-vitamiinin kanssa voi auttaa ehkäisemään silmänpohjan rappeumaa.<br /> <br /> <br /> Hoitokokeiluista huolimatta pyridoksiini on mahdollisesti tehoton autismin, rannekanavaoireyhtymän ja Alzheimerin taudin hoidossa eikä sen voi sanoa ehkäisevän infarktin uusiutumista. Näyttö on heikkoa myös muistihäiriöissä ja kognitiivisten toimintojen kohentamisessa yli 65 vuotiailla.<br /> <br /> '''Pyridoksiinin käyttöä seuraavissa tiloissa on tutkittu''', mutta tutkimusaineiston vähäisyyden vuoksi tieteellistä arvioita tehosta ei voi vielä tehdä seuraavissa tiloissa: Verisuonten tukkeuman uusiutumisen ehkäisy pallolaajennuksen jälkeen, immuunijärjestelmän vahvistaminen, lihaskouristuksien ehkäisy, silmävaivat, munuaisvaivat, yölliset jalkakrampit, niveltulehdus, allergiat, astma, tarkkaavaisuus-ylivilkkaushäiriö (ADHD), Lymen tauti, diabeettiset hermostovaivat ja vinkristiinihoidon aiheuttamat hermosto-ongelmat.<br /> |info4=B6-vitamiinia saadaan tavallisesta ruoasta sekä mahdollisista täydennetyistä elintarvikkeista ja ravintolisistä. Ravintolisää käytettäessä on hyvä tarkistaa myös muiden käytössä olevien valmisteiden B6-vitamiinimäärä.<br /> <br /> Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA asetti vuonna 2023 B6-vitamiinin turvallisen saannin ylärajaksi aikuisille 12 mg vuorokaudessa. Sama yläraja koskee raskaana olevia ja imettäviä. Lasten ja nuorten ylärajat ovat 1–3-vuotiaille 3,2 mg, 4–6-vuotiaille 4,5 mg, 7–10-vuotiaille 6,1 mg, 11–14-vuotiaille 8,6 mg ja 15–17-vuotiaille 10,7 mg vuorokaudessa. Yläraja tarkoittaa pitkäaikaista kokonaissaantia kaikista ravinnon lähteistä; se ei ole B6-vitamiinin saantisuositus.<br /> <br /> Suomessa Ruokavirasto edellyttää varoitusmerkintää ravintolisille, joiden suositellusta vuorokausiannoksesta saa yli 12 mg B6-vitamiinia. Merkintä on annettava myös etämyynnin tuotetiedoissa. Ruokavirasto suosittelee lisäksi, että ravintolisän vuorokausiannoksen B6-vitamiinimäärä lasketaan enintään 12 mg. Varoitusmerkintä ei tarkoita, että yli 12 mg pitkäaikainen käyttö olisi turvallista.<br /> <br /> Pitkäaikainen runsas B6-vitamiinin saanti voi vaurioittaa ääreishermostoa. Sensorisen neuropatian oireita voivat olla esimerkiksi käsien tai jalkojen pistely, puutuminen ja tasapainovaikeudet. Artikkelin aiempi ilmaus, jonka mukaan haitta liittyisi vasta yli 100 mg päiväannoksiin, ei kuvaa nykyistä turvallisuusarviota. Jos tällaisia oireita ilmenee B6-vitamiinivalmisteen käytön aikana, käyttö on syytä lopettaa ja ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon.<br /> <br /> Raskauden ja imetyksen aikana B6-vitamiinin riittävä saanti on tärkeää, mutta suuria annoksia ei pidä käyttää omin päin. Raskaudenaikaisen pahoinvoinnin mahdollinen lääkehoito ja siihen sopiva annos arvioidaan terveydenhuollossa.<br /> <br /> Lähteet: EFSA, Scientific opinion on the tolerable upper intake level for vitamin B6 (2023); Ruokavirasto, B6-vitamiinin UL-arvo puolittui – korkeita pitoisuuksia sisältäviin ravintolisiin varoitusmerkintä (20.11.2023).<br /> |info5=Eniten B6-vitamiinia sisältävät elintarvikkeet (Fineli) http://bot.fi/bze<br /> <br /> Tieteellisten artikkelien lyhennelmiä voi lukea PubMed:ssa http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed<br /> |info6=1. Amato M, Donzelli S, Lombardi M, et al. Primary hyperoxaluria: effect of treatment with vitamin B6 and shock waves. Contrib Nephrol 1987;58:190-2.<br /> <br /> 2. Baxter P, Aicardi J. Neonatal seizures after pyridoxine use. Lancet 1999;354:2082-3.<br /> <br /> 3. Bernstein AL. Vitamin B6 in clinical neurology. Ann N Y Acad Sci 1990;585:250-60.<br /> <br /> 4. Bonaa KH, Njolstad I, Ueland PM, et al. NORVIT: Homocysteine lowering and cardiovascular events after acute myocardial infarction. N Enlg J Med 2006;354:1578-88.<br /> <br /> 5. Brenner A. The effects of megadoses of selected B complex vitamins on children with hyperkinesis: controlled studies with long-term follow-up. J Learn Disabil 1982;15:258-64.<br /> <br /> 6. Collipp PJ, Goldzier S III, Weiss N, et al. Pyridoxine treatment of childhood bronchial asthma. Ann Allergy 1975;35:93-7.<br /> <br /> 7. De Souza MC, Walker AF, Robinson PA, Bolland K. A synergistic effect of a daily supplement for 1 month of 200 mg magnesium plus 50 mg vitamin B6 for the relief of anxiety-related premenstrual symptoms: a randomized, double-blind, crossover study. J Womens Health Gend Based Med 2000;9:131-9.<br /> <br /> 8. Findling RL, Maxwell K, Scotese-Wojtila L, et al. High-dose pyridoxine and magnesium administration in children with autistic disorder: an absence of salutary effects in a double-blind, placebo-controlled study. J Autism Dev Disord 1997;27:467-78.<br /> <br /> 9. Hansen CM, Shultz TD, Kwak HK, et al. Assessment of vitamin B-6 status in young women consuming a controlled diet containing four levels of vitamin B-6 provides an estimated average requirement and recommended dietary allowance. J Nutr 2001;131:1777-86.<br /> <br /> 10. Haslam RHA, et al. Is there a role for megavitamin therapy in attention deficit hyperactivity disorder? Advances Neurol 1992;58:303-10.<br /> <br /> 11. Hill MJ. Intestinal flora and endogenous vitamin synthesis. Eur J Cancer Prev 1997;6:S43-5.<br /> <br /> 12. Lange H, Suryapranata H, De Luca G, et al. Folate therapy and in-stent restenosis after coronary stenting. N Engl J Med 2004;350:2673-81.<br /> <br /> 13. Lerner V, Miodownik C, Kaptsan A, et al. Vitamin B(6) in the treatment of tardive dyskinesia: a double-blind, placebo-controlled, crossover study. Am J Psychiatry 2001;158:1511-4.<br /> <br /> 14. Luchsinger JA, Tang MX, Miller J, et al. Relation of higher folate intake to lower risk of Alzheimer disease in the elderly. Arch Neurol 2007;64:86-92.<br /> <br /> 15. McCarty MF. High-dose pyridoxine as an 'anti-stress' strategy. Med Hypotheses 2000;54:803-7.<br /> <br /> 16. McMahon JA, Green TJ, Skeaff CM, Knight RG, Mann JI, Williams SM. A controlled trial of homocysteine lowering and cognitive performance. N Engl J Med 2006;354:2764-72.<br /> <br /> 17. Pool KD, Feit H, Kirkpatrick J. Penicillamine-induced neuropathy in rheumatoid arthritis. Ann Intern Med 1981;95:457-8.<br /> <br /> 18. Raskin HN, Fishman RA. Pyridoxine-deficiency neuropathy due to hydralazine. N Engl J Med 1965;273:1182-5.<br /> <br /> 19. Rattan V, Sidhu H, Vaidyanathan S. Effect of combined supplementation of magnesium oxide and pyridoxine in calcium-oxalate stone formers. Urol Res 1994;22:161-5.<br /> <br /> 20. Schaumburg H, Kaplan J, Windebank A. Sensory neuropathy from pyridoxine abuse. A new megavitamin syndrome. N Engl J Med 1983;309:445-8.<br /> <br /> 21. Schnyder G, Roffi M, Flammer Y, et al. Effect of homocysteine-lowering therapy with folic acid, vitamin B12, and vitamin B6 on clinical outcome after percutaneous coronary intervention. The Swiss Heart Study: A randomized controlled trial. JAMA 2002;288:973-9.<br /> <br /> 22. Schnyder G, Roffi M, Pin R, et al. Decreased rate of coronary restenosis after lowering of plasma homocysteine levels. N Engl J Med 2001;345:1593-600.<br /> <br /> 23. Sur S, Camara M, Buchmeier A, et al. Double-blind trial of pyridoxine (vitamin B6) in the treatment of steroid-dependent asthma. Ann Allergy 1993;70:147-52.<br /> <br /> 24. Toole JF, Malinow MR, Chambless LE, et al. Lowering homocysteine in patients with ischemic stroke to prevent recurrent stroke, myocardial infarction, and death: the Vitamin Intervention for Stroke Prevention (VISP) randomized controlled trial. JAMA 2004;291:565-75.<br /> <br /> 25. Tremblay R, Bonnardeaux A, Geadah D, et al. Hyperhomocystinemia in hemodialysis patients: effects of 12-month supplementation with hydrosoluble vitamins. Kidney Int 2000;58:851-8.<br /> <br /> 26. Ueland PM, Refsum H, Beresford SA, Vollset SE. The controversy over homocysteine and cardiovascular risk. Am J Clin Nutr 2000;72:324-32.<br /> <br /> 27. van der Griend R, Biesma DH, Haas FJLM, et al. The effect of different treatment regimens in reducing fasting and postmethionine-load homocysteine concentrations. J Int Med 2000;248:223-9.<br /> <br /> 28. van der Vange N, van der Berg H, Kloosterboer HJ, Haspels AA. Effects of seven low-dose combined contraceptives on vitamin B6 status. Contraception 1989;40:377-84.<br /> <br /> 39. Vasile A, Goldberg R, Kornberg B. Pyridoxine toxicity: report of a case. J Am Osteopath Assoc 1984;83:790-1.<br /> <br /> 30. Vutyavanich T, Wongtra-ngan S, Ruangsri R. Pyridoxine for nausea and vomiting of pregnancy: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Am J Obstet Gynecol 1995;173:881-4.<br /> <br /> 31. Will EJ, Bijvoet OL. Pyridoxine therapy of adult primary oxalosis. Proc Eur Dial Transplant Assoc 1979;16:727-8.¨<br /> <br /> 32. Wyatt KM, Dimmock PW, Jones PW, Shaughn O'Brien PM. Efficacy of vitamin B6 in the treatment of premenstrual syndrome. BMJ 1999;318:1375-81.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Salvia&diff=1717 2026-06-05T05:59:47Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=Salvia.jpg<br /> |kuvateksti=''Salvia officinalis''<br /> |pointti=Rohtosalvia (Salvia officinalis) on Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton valitsema vuoden 2026 rohdoskasvi. Valinnan perusteina ovat kasvin pitkä käyttöhistoria, monipuoliset hyvinvointivaikutukset sekä kasvava tutkimusnäyttö erityisesti vaihdevuosioireiden, mielialan, vireystilan ja kognitiivisen hyvinvoinnin alueilla.<br /> |info1=Rohtosalvia (''Salvia officinalis'') kuuluu huulikukkaiskasvien (''Lamiaceae'') heimoon ja on yksi maailman tunnetuimmista rohdoskasveista. Salvia on lähtöisin Välimeren alueelta, mutta sitä viljellään nykyisin laajalti eri puolilla maailmaa mauste-, rohdos- ja hyvinvointikasvina.<br /> <br /> Jo antiikin Kreikassa ja Roomassa salviaa arvostettiin monipuolisena hyvinvoinnin tukijana, ja keskiajalla se kuului tärkeimpiin eurooppalaisiin luostaripuutarhojen rohdoskasveihin. Salvian nimi juontuu latinan sanasta ''salvare'', joka tarkoittaa parantamista ja hyvinvoinnin tukemista.<br /> <br /> Suomessa salvia tunnetaan erityisesti yrttiteenä, mausteena sekä erilaisissa rohdos- ja hyvinvointivalmisteissa.<br /> |info2=Rohtosalvia sisältää runsaasti bioaktiivisia yhdisteitä, kuten eteerisiä öljyjä, flavonoideja, rosmariinihappoa, diterpeenejä ja antioksidantteja.<br /> <br /> Kasvin tärkeimpiä aromaattisia yhdisteitä ovat muun muassa:<br /> <br /> tujoni<br /> kamferi<br /> sineoli<br /> <br /> Salvian sisältämät yhdisteet ovat herättäneet kiinnostusta erityisesti hermoston, vaihdevuosioireiden ja kognitiivisen hyvinvoinnin tutkimuksessa.<br /> |info3=Perinteisesti rohtosalviaa on käytetty teenä, uutteina ja kurlausvesinä käheyteen, kurkun ärsytykseen ja suun hyvinvointiin. Salvian eteeriset öljyt tekevät siitä edelleen suositun rohdoksen erityisesti flunssakaudella ja äänen rasittuessa.<br /> <br /> Salvia tunnetaan myös ruoansulatusta tukevana yrttinä, jota on käytetty raskaan aterian jälkeen sekä ilmavaivojen helpottamiseen.<br /> <br /> Rohtosalvia tunnetaan lisäksi yhtenä Euroopan perinteisimmistä naisten hyvinvointia tukevista rohdoksista. Sitä on käytetty erityisesti vaihdevuosien aikaiseen hikoiluun ja kuumiin aaltoihin.<br /> <br /> Viime vuosina rohtosalvia on herättänyt kasvavaa kiinnostusta myös modernissa tutkimuksessa. Tutkimuksissa on tarkasteltu muun muassa salvian vaikutuksia:<br /> <br /> * mielialaan<br /> * vireystilaan<br /> * muistiin<br /> * keskittymiskykyyn<br /> * kognitiivisiin toimintoihin<br /> * vaihdevuosioireisiin<br /> <br /> Erityisesti rohtosalvian (*Salvia officinalis*) vaikutuksia vaihdevuosien aikaiseen hikoiluun ja kuumiin aaltoihin on tutkittu aktiivisesti. Lisäksi salviaa sisältäviä yhdistelmävalmisteita on tutkittu kurkun ja nielun hyvinvointiin liittyvissä tutkimuksissa.<br /> <br /> Rohtosalviaan (*Salvia officinalis*) liittyy useita EU:n kasviperäisten aineiden niin sanotulla botanicals-odotuslistalla olevia terveysväitteitä. Näitä ovat muun muassa:<br /> <br /> * ID 2147 – kurkun, nielun ja äänen hyvinvointi<br /> * ID 2148 – vaihdevuosien hyvinvointi ja hikoilun tasapainottaminen<br /> * ID 2775 – naisten hyvinvointi<br /> * ID 2777 – hikoilun tasapainottaminen ja naisten hyvinvointi<br /> <br /> Lisäksi salvia-suvun kasveihin liittyy odotuslistalla myös muistiin, keskittymiseen, ruoansulatukseen ja henkiseen suorituskykyyn liittyviä väitteitä.<br /> |info4=Rohtosalvia on oikein käytettynä turvallinen rohdos. Erittäin suuria määriä ei kuitenkaan suositella pitkäaikaiseen käyttöön voimakkaiden eteeristen öljyjen vuoksi.<br /> <br /> Salvian sisältämä tujoni voi erittäin suurina annoksina olla hermostolle haitallinen. Raskauden aikana runsasta käyttöä tulee välttää.<br /> |info6=Akhondzadeh, S. ym. (2003). ''Salvia officinalis extract in the treatment of patients with mild to moderate Alzheimer’s disease.''<br /> <br /> Bommer, S. ym. (2011). ''Salvia officinalis for menopausal hot flushes.''<br /> <br /> Kennedy, D.O. ym. (2005). ''Effects of Salvia officinalis on mood and cognitive performance.''<br /> <br /> Scholey, A. ym. (2008). ''Acute effects of Salvia officinalis on cognitive function and mood.''<br /> <br /> Sadeghi, S. ym. (2021). Effects of Salvia officinalis on hot flashes in postmenopausal women. PMID: 33615001.<br /> <br /> Signer, J. ym. (2023). Echinacea purpurea and Salvia officinalis combination and viral load in throat infections. PMID: 36889292.<br /> <br /> European Commission Botanical Claims list<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Salvia&diff=1716 2026-06-04T08:49:30Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=Salvia.jpg<br /> |kuvateksti=''Salvia officinalis''<br /> |pointti=Rohtosalvia (Salvia officinalis) on Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton valitsema vuoden 2026 rohdoskasvi. Valinnan perusteina ovat kasvin pitkä käyttöhistoria, monipuoliset hyvinvointivaikutukset sekä kasvava tutkimusnäyttö erityisesti vaihdevuosioireiden, mielialan, vireystilan ja kognitiivisen hyvinvoinnin alueilla.<br /> |info1=Rohtosalvia (''Salvia officinalis'') kuuluu huulikukkaiskasvien (''Lamiaceae'') heimoon ja on yksi maailman tunnetuimmista rohdoskasveista. Salvia on lähtöisin Välimeren alueelta, mutta sitä viljellään nykyisin laajalti eri puolilla maailmaa mauste-, rohdos- ja hyvinvointikasvina.<br /> <br /> Jo antiikin Kreikassa ja Roomassa salviaa arvostettiin monipuolisena hyvinvoinnin tukijana, ja keskiajalla se kuului tärkeimpiin eurooppalaisiin luostaripuutarhojen rohdoskasveihin. Salvian nimi juontuu latinan sanasta ''salvare'', joka tarkoittaa parantamista ja hyvinvoinnin tukemista.<br /> <br /> Suomessa salvia tunnetaan erityisesti yrttiteenä, mausteena sekä erilaisissa rohdos- ja hyvinvointivalmisteissa.<br /> |info2=Rohtosalvia sisältää runsaasti bioaktiivisia yhdisteitä, kuten eteerisiä öljyjä, flavonoideja, rosmariinihappoa, diterpeenejä ja antioksidantteja.<br /> <br /> Kasvin tärkeimpiä aromaattisia yhdisteitä ovat muun muassa:<br /> <br /> tujoni<br /> kamferi<br /> sineoli<br /> <br /> Salvian sisältämät yhdisteet ovat herättäneet kiinnostusta erityisesti hermoston, vaihdevuosioireiden ja kognitiivisen hyvinvoinnin tutkimuksessa.<br /> |info3=Perinteisesti rohtosalviaa on käytetty teenä, uutteina ja kurlausvesinä käheyteen, kurkun ärsytykseen ja suun hyvinvointiin. Salvian eteeriset öljyt tekevät siitä edelleen suositun rohdoksen erityisesti flunssakaudella ja äänen rasittuessa.<br /> <br /> Salvia tunnetaan myös ruoansulatusta tukevana yrttinä, jota on käytetty raskaan aterian jälkeen sekä ilmavaivojen helpottamiseen.<br /> <br /> Rohtosalvia tunnetaan lisäksi yhtenä Euroopan perinteisimmistä naisten hyvinvointia tukevista rohdoksista. Sitä on käytetty erityisesti vaihdevuosien aikaiseen hikoiluun ja kuumiin aaltoihin.<br /> <br /> Viime vuosina rohtosalvia on noussut kiinnostavaksi myös modernissa tutkimuksessa. Tutkimuksissa on tarkasteltu muun muassa salvian vaikutuksia:<br /> <br /> mielialaan<br /> vireystilaan<br /> muistiin<br /> keskittymiskykyyn<br /> vaihdevuosioireisiin<br /> <br /> Rohtosalviaan (''Salvia officinalis'') liittyy useita EU kasviperäisten aineiden niin sanotulla botanicals-odotuslistalla olevia terveysväitteitä. Näitä ovat muun muassa:<br /> <br /> ID 2147 – kurkun, nielun ja äänen hyvinvointi<br /> ID 2148 – vaihdevuosien hyvinvointi ja hikoilun tasapainottaminen<br /> ID 2775 – naisten hyvinvointi<br /> ID 2777 – hikoilun tasapainottaminen ja naisten hyvinvointi<br /> <br /> Lisäksi salvia-suvun kasveihin liittyy odotuslistalla myös muistiin, keskittymiseen, ruoansulatukseen ja henkiseen suorituskykyyn liittyviä väitteitä.<br /> |info4=Rohtosalvia on oikein käytettynä turvallinen rohdos. Erittäin suuria määriä ei kuitenkaan suositella pitkäaikaiseen käyttöön voimakkaiden eteeristen öljyjen vuoksi.<br /> <br /> Salvian sisältämä tujoni voi erittäin suurina annoksina olla hermostolle haitallinen. Raskauden aikana runsasta käyttöä tulee välttää.<br /> |info6=Akhondzadeh, S. ym. (2003). ''Salvia officinalis extract in the treatment of patients with mild to moderate Alzheimer’s disease.''<br /> <br /> Bommer, S. ym. (2011). ''Salvia officinalis for menopausal hot flushes.''<br /> <br /> Kennedy, D.O. ym. (2005). ''Effects of Salvia officinalis on mood and cognitive performance.''<br /> <br /> Scholey, A. ym. (2008). ''Acute effects of Salvia officinalis on cognitive function and mood.''<br /> <br /> European Commission Botanical Claims list<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Salvia&diff=1715 2026-06-04T08:48:57Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=Salvia.jpg<br /> |kuvateksti=''Salvia officinalis''<br /> |pointti=Rohtosalvia (Salvia officinalis) on Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton valitsema vuoden 2026 rohdoskasvi. Valinnan perusteina ovat kasvin pitkä käyttöhistoria, monipuoliset hyvinvointivaikutukset sekä kasvava tutkimusnäyttö erityisesti vaihdevuosioireiden, mielialan, vireystilan ja kognitiivisen hyvinvoinnin alueilla.<br /> |info1=Rohtosalvia (''Salvia officinalis'') kuuluu huulikukkaiskasvien (''Lamiaceae'') heimoon ja on yksi maailman tunnetuimmista rohdoskasveista. Salvia on lähtöisin Välimeren alueelta, mutta sitä viljellään nykyisin laajalti eri puolilla maailmaa mauste-, rohdos- ja hyvinvointikasvina.<br /> <br /> Jo antiikin Kreikassa ja Roomassa salviaa arvostettiin monipuolisena hyvinvoinnin tukijana, ja keskiajalla se kuului tärkeimpiin eurooppalaisiin luostaripuutarhojen rohdoskasveihin. Salvian nimi juontuu latinan sanasta ''salvare'', joka tarkoittaa parantamista ja hyvinvoinnin tukemista.<br /> <br /> Suomessa salvia tunnetaan erityisesti yrttiteenä, mausteena sekä erilaisissa rohdos- ja hyvinvointivalmisteissa.<br /> |info2=Rohtosalvia sisältää runsaasti bioaktiivisia yhdisteitä, kuten eteerisiä öljyjä, flavonoideja, rosmariinihappoa, diterpeenejä ja antioksidantteja.<br /> <br /> Kasvin tärkeimpiä aromaattisia yhdisteitä ovat muun muassa:<br /> <br /> tujoni<br /> kamferi<br /> sineoli<br /> <br /> Salvian sisältämät yhdisteet ovat herättäneet kiinnostusta erityisesti hermoston, vaihdevuosioireiden ja kognitiivisen hyvinvoinnin tutkimuksessa.<br /> |info3=Perinteisesti rohtosalviaa on käytetty teenä, uutteina ja kurlausvesinä käheyteen, kurkun ärsytykseen ja suun hyvinvointiin. Salvian eteeriset öljyt tekevät siitä edelleen suositun rohdoksen erityisesti flunssakaudella ja äänen rasittuessa.<br /> <br /> Salvia tunnetaan myös ruoansulatusta tukevana yrttinä, jota on käytetty raskaan aterian jälkeen sekä ilmavaivojen helpottamiseen.<br /> <br /> Rohtosalvia tunnetaan lisäksi yhtenä Euroopan perinteisimmistä naisten hyvinvointia tukevista rohdoksista. Sitä on käytetty erityisesti vaihdevuosien aikaiseen hikoiluun ja kuumiin aaltoihin.<br /> <br /> Viime vuosina rohtosalvia on noussut kiinnostavaksi myös modernissa tutkimuksessa. Tutkimuksissa on tarkasteltu muun muassa salvian vaikutuksia:<br /> <br /> mielialaan<br /> vireystilaan<br /> muistiin<br /> keskittymiskykyyn<br /> vaihdevuosioireisiin<br /> <br /> Rohtosalviaan (''Salvia officinalis'') liittyy useita EU kasviperäisten aineiden niin sanotulla botanicals-odotuslistalla olevia terveysväitteitä. Näitä ovat muun muassa:<br /> <br /> ID 2147 – kurkun, nielun ja äänen hyvinvointi<br /> ID 2148 – vaihdevuosien hyvinvointi ja hikoilun tasapainottaminen<br /> ID 2775 – naisten hyvinvointi<br /> ID 2777 – hikoilun tasapainottaminen ja naisten hyvinvointi<br /> <br /> Lisäksi salvia-suvun kasveihin liittyy odotuslistalla myös muistiin, keskittymiseen, ruoansulatukseen ja henkiseen suorituskykyyn liittyviä väitteitä.<br /> |info4=Rohtosalvia on oikein käytettynä turvallinen rohdos. Erittäin suuria määriä ei kuitenkaan suositella pitkäaikaiseen käyttöön voimakkaiden eteeristen öljyjen vuoksi.<br /> <br /> Salvian sisältämä tujoni voi erittäin suurina annoksina olla hermostolle haitallinen. Raskauden aikana runsasta käyttöä tulee välttää.<br /> |info6=Akhondzadeh, S. ym. (2003). ''Salvia officinalis extract in the treatment of patients with mild to moderate Alzheimer’s disease.''<br /> Bommer, S. ym. (2011). ''Salvia officinalis for menopausal hot flushes.''<br /> Kennedy, D.O. ym. (2005). ''Effects of Salvia officinalis on mood and cognitive performance.''<br /> Scholey, A. ym. (2008). ''Acute effects of Salvia officinalis on cognitive function and mood.''<br /> European Commission Botanical Claims list<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tyrni%C3%B6ljy&diff=1714 2026-03-09T16:53:15Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |info1=Tyrniöljy valmistetaan tyrnin (Hippophae rhamnoides) marjoista. Öljyä voidaan valmistaa joko marjan siemenistä tai hedelmälihasta, ja näiden öljyjen koostumus poikkeaa hieman toisistaan. Tyrni kuuluu tyrnikasvien (Elaeagnaceae) heimoon ja kasvaa luonnonvaraisena laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa tyrni on tunnettu luonnonmarja ja sitä myös viljellään.<br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät runsaasti rasvahappoja, vitamiineja ja muita bioaktiivisia yhdisteitä. Tyrniöljyä käytetään ravintolisissä, elintarvikkeissa sekä kosmetiikassa. Ravintolisissä tyrniöljy esiintyy tavallisesti kapseleina tai nestemäisenä öljynä.<br /> |info2=Tyrniöljy sisältää useita biologisesti aktiivisia yhdisteitä. Koostumus vaihtelee hieman sen mukaan, onko öljy valmistettu siemenistä vai hedelmälihasta.<br /> <br /> Keskeisiä yhdisteitä ovat:<br /> <br /> Rasvahapot:<br /> <br /> -omega-3-rasvahappo (alfalinoleenihappo)<br /> <br /> -omega-6-rasvahappo (linolihappo)<br /> <br /> -omega-7-rasvahappo (palmitoleiinihappo)<br /> <br /> -omega-9-rasvahappo (oleiinihappo)<br /> <br /> Vitamiinit ja antioksidantit:<br /> <br /> -E-vitamiini (tokoferolit ja tokotrienolit)<br /> <br /> -karotenoidit (mm. beetakaroteeni)<br /> <br /> <br /> Muut yhdisteet<br /> -fytosterolit<br /> <br /> -fenoliset yhdisteet<br /> <br /> Tyrnin hedelmälihaöljy sisältää usein erityisen runsaasti palmitoleiinihappoa (omega-7).<br /> |info3=Tyrniöljyä käytetään ravintolisänä erityisesti rasvahappojen ja muiden bioaktiivisten yhdisteiden lähteenä. <br /> Sen käyttö liittyy tutkimuskirjallisuudessa esimerkiksi seuraaviin ominaisuuksiin:<br /> <br /> -rasvahappojen lähde ravitsemuksessa<br /> <br /> -antioksidanttisia yhdisteitä sisältävä kasviöljy<br /> <br /> -ihon ja limakalvojen hyvinvointiin liittyvä tutkimus<br /> <br /> -ravitsemuksellinen lisä erityisesti omega-7-rasvahappojen saantiin<br /> <br /> <br /> Ravintolisissä tyrniöljyä käytetään tyypillisesti:<br /> <br /> -kapseleina<br /> -nestemäisenä öljynä<br /> <br /> -osana moniraaka-aineisia ravintolisävalmisteita<br /> |info6=Keskeiset katsausartikkelit (review-tutkimukset)<br /> <br /> Solà Marsiñach, M., Cuenca, A. (2019).<br /> The impact of sea buckthorn oil fatty acids on human health.<br /> Lipids in Health and Disease.<br /> https://lipidworld.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12944-019-1065-9<br /> <br /> Katsaus tyrniöljyn rasvahappokoostumukseen ja mahdollisiin vaikutuksiin ihmisen terveydessä.<br /> <br /> Wang, Z. et al. (2022).<br /> Phytochemistry, health benefits, and food applications of sea buckthorn (Hippophae rhamnoides).<br /> Frontiers in Nutrition.<br /> https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fnut.2022.1036295/full<br /> <br /> Laaja katsaus tyrnin bioaktiivisiin yhdisteisiin ja elintarvikekäyttöön.<br /> <br /> Vilas-Franquesa, A. et al. (2020).<br /> Potential of sea buckthorn-based ingredients for the food and feed industry.<br /> Food Production, Processing and Nutrition.<br /> https://fppn.biomedcentral.com/articles/10.1186/s43014-020-00032-y<br /> <br /> <br /> Rasvahappokoostumusta käsittelevät tutkimukset<br /> <br /> Yang, B., Kallio, H. (2001).<br /> Fatty acid composition of lipids in sea buckthorn berries.<br /> Journal of Agricultural and Food Chemistry.<br /> https://pubs.acs.org/doi/10.1021/jf001059s<br /> <br /> <br /> Siemenöljyssä runsaasti omega-3 ja omega-6 -rasvahappoja, hedelmälihassa paljon omega-7-rasvahappoa.<br /> <br /> Dąbrowski, G. et al. (2022).<br /> Composition of sea buckthorn fruit flesh lipids.<br /> Food Chemistry.<br /> https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0308814621019270<br /> <br /> Palmitoleiinihappo voi muodostaa merkittävän osan hedelmälihaöljystä.<br /> <br /> Bioaktiiviset yhdisteet ja ravitsemuksellinen koostumus<br /> <br /> Zielińska, A., Nowak, I. (2017).<br /> Abundance of active ingredients in sea-buckthorn oil.<br /> Lipids in Health and Disease.<br /> https://lipidworld.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12944-017-0469-7<br /> <br /> <br /> Tyrniöljy sisältää noin 190 bioaktiivista yhdistettä, kuten rasvahappoja, steroleja ja tokoferoleja.<br /> <br /> Chauhan, U. et al.<br /> Review on nutritional composition and bioactive compounds of sea buckthorn.<br /> https://media.neliti.com/media/publications/573621-review-on-nutritional-composition-bioact-e3915b38.pdf<br /> <br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät polyfenoleja, karotenoideja, vitamiineja ja rasvahappoja.<br /> <br /> Sea Buckthorn Fruit Utilization – Encyclopedia of Food Chemistry<br /> https://encyclopedia.pub/entry/9102<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tyrni%C3%B6ljy&diff=1713 2026-03-09T13:44:08Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |info1=Tyrniöljy valmistetaan tyrnin (Hippophae rhamnoides) marjoista. Öljyä voidaan valmistaa joko marjan siemenistä tai hedelmälihasta, ja näiden öljyjen koostumus poikkeaa hieman toisistaan. Tyrni kuuluu tyrnikasvien (Elaeagnaceae) heimoon ja kasvaa luonnonvaraisena laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa tyrni on tunnettu luonnonmarja ja sitä myös viljellään.<br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät runsaasti rasvahappoja, vitamiineja ja muita bioaktiivisia yhdisteitä. Tyrniöljyä käytetään ravintolisissä, elintarvikkeissa sekä kosmetiikassa. Ravintolisissä tyrniöljy esiintyy tavallisesti kapseleina tai nestemäisenä öljynä.<br /> |info2=Tyrniöljy sisältää useita biologisesti aktiivisia yhdisteitä. Koostumus vaihtelee hieman sen mukaan, onko öljy valmistettu siemenistä vai hedelmälihasta.<br /> <br /> Keskeisiä yhdisteitä ovat:<br /> <br /> Rasvahapot:<br /> <br /> -omega-3-rasvahappo (alfalinoleenihappo)<br /> <br /> -omega-6-rasvahappo (linolihappo)<br /> <br /> -omega-7-rasvahappo (palmitoleiinihappo)<br /> <br /> -omega-9-rasvahappo (oleiinihappo)<br /> <br /> Vitamiinit ja antioksidantit:<br /> <br /> -E-vitamiini (tokoferolit ja tokotrienolit)<br /> <br /> -karotenoidit (mm. beetakaroteeni)<br /> <br /> <br /> Muut yhdisteet<br /> -fytosterolit<br /> <br /> -fenoliset yhdisteet<br /> <br /> Tyrnin hedelmälihaöljy sisältää usein erityisen runsaasti palmitoleiinihappoa (omega-7).<br /> |info3=Tyrniöljyä käytetään ravintolisänä erityisesti rasvahappojen ja muiden bioaktiivisten yhdisteiden lähteenä. <br /> Sen käyttö liittyy tutkimuskirjallisuudessa esimerkiksi seuraaviin ominaisuuksiin:<br /> <br /> -rasvahappojen lähde ravitsemuksessa<br /> <br /> -antioksidanttisia yhdisteitä sisältävä kasviöljy<br /> <br /> -ihon ja limakalvojen hyvinvointiin liittyvä tutkimus<br /> <br /> -ravitsemuksellinen lisä erityisesti omega-7-rasvahappojen saantiin<br /> <br /> <br /> Ravintolisissä tyrniöljyä käytetään tyypillisesti:<br /> <br /> -kapseleina<br /> -nestemäisenä öljynä<br /> <br /> -osana moniraaka-aineisia ravintolisävalmisteita<br /> |info6=Lähteet<br /> Keskeiset katsausartikkelit (review-tutkimukset)<br /> <br /> Solà Marsiñach, M., Cuenca, A. (2019).<br /> The impact of sea buckthorn oil fatty acids on human health.<br /> Lipids in Health and Disease.<br /> https://lipidworld.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12944-019-1065-9<br /> <br /> Katsaus tyrniöljyn rasvahappokoostumukseen ja mahdollisiin vaikutuksiin ihmisen terveydessä.<br /> <br /> Wang, Z. et al. (2022).<br /> Phytochemistry, health benefits, and food applications of sea buckthorn (Hippophae rhamnoides).<br /> Frontiers in Nutrition.<br /> https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fnut.2022.1036295/full<br /> <br /> Laaja katsaus tyrnin bioaktiivisiin yhdisteisiin ja elintarvikekäyttöön.<br /> <br /> Vilas-Franquesa, A. et al. (2020).<br /> Potential of sea buckthorn-based ingredients for the food and feed industry.<br /> Food Production, Processing and Nutrition.<br /> https://fppn.biomedcentral.com/articles/10.1186/s43014-020-00032-y<br /> <br /> <br /> Rasvahappokoostumusta käsittelevät tutkimukset<br /> <br /> Yang, B., Kallio, H. (2001).<br /> Fatty acid composition of lipids in sea buckthorn berries.<br /> Journal of Agricultural and Food Chemistry.<br /> https://pubs.acs.org/doi/10.1021/jf001059s<br /> <br /> <br /> Siemenöljyssä runsaasti omega-3 ja omega-6 -rasvahappoja, hedelmälihassa paljon omega-7-rasvahappoa.<br /> <br /> Dąbrowski, G. et al. (2022).<br /> Composition of sea buckthorn fruit flesh lipids.<br /> Food Chemistry.<br /> https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0308814621019270<br /> <br /> Palmitoleiinihappo voi muodostaa merkittävän osan hedelmälihaöljystä.<br /> <br /> Bioaktiiviset yhdisteet ja ravitsemuksellinen koostumus<br /> <br /> Zielińska, A., Nowak, I. (2017).<br /> Abundance of active ingredients in sea-buckthorn oil.<br /> Lipids in Health and Disease.<br /> https://lipidworld.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12944-017-0469-7<br /> <br /> <br /> Tyrniöljy sisältää noin 190 bioaktiivista yhdistettä, kuten rasvahappoja, steroleja ja tokoferoleja.<br /> <br /> Chauhan, U. et al.<br /> Review on nutritional composition and bioactive compounds of sea buckthorn.<br /> https://media.neliti.com/media/publications/573621-review-on-nutritional-composition-bioact-e3915b38.pdf<br /> <br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät polyfenoleja, karotenoideja, vitamiineja ja rasvahappoja.<br /> <br /> Sea Buckthorn Fruit Utilization – Encyclopedia of Food Chemistry<br /> https://encyclopedia.pub/entry/9102<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tyrni%C3%B6ljy&diff=1712 2026-03-09T13:43:24Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |info1=Tyrniöljy valmistetaan tyrnin (Hippophae rhamnoides) marjoista. Öljyä voidaan valmistaa joko marjan siemenistä tai hedelmälihasta, ja näiden öljyjen koostumus poikkeaa hieman toisistaan. Tyrni kuuluu tyrnikasvien (Elaeagnaceae) heimoon ja kasvaa luonnonvaraisena laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa tyrni on tunnettu luonnonmarja ja sitä myös viljellään.<br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät runsaasti rasvahappoja, vitamiineja ja muita bioaktiivisia yhdisteitä. Tyrniöljyä käytetään ravintolisissä, elintarvikkeissa sekä kosmetiikassa. Ravintolisissä tyrniöljy esiintyy tavallisesti kapseleina tai nestemäisenä öljynä.<br /> |info2=Tyrniöljy sisältää useita biologisesti aktiivisia yhdisteitä. Koostumus vaihtelee hieman sen mukaan, onko öljy valmistettu siemenistä vai hedelmälihasta.<br /> <br /> Keskeisiä yhdisteitä ovat:<br /> <br /> Rasvahapot:<br /> <br /> -omega-3-rasvahappo (alfalinoleenihappo)<br /> <br /> -omega-6-rasvahappo (linolihappo)<br /> <br /> -omega-7-rasvahappo (palmitoleiinihappo)<br /> <br /> -omega-9-rasvahappo (oleiinihappo)<br /> <br /> Vitamiinit ja antioksidantit:<br /> <br /> -E-vitamiini (tokoferolit ja tokotrienolit)<br /> <br /> -karotenoidit (mm. beetakaroteeni)<br /> <br /> <br /> Muut yhdisteet<br /> -fytosterolit<br /> <br /> -fenoliset yhdisteet<br /> <br /> Tyrnin hedelmälihaöljy sisältää usein erityisen runsaasti palmitoleiinihappoa (omega-7).<br /> |info3=Tyrniöljyä käytetään ravintolisänä erityisesti rasvahappojen ja muiden bioaktiivisten yhdisteiden lähteenä. <br /> Sen käyttö liittyy tutkimuskirjallisuudessa esimerkiksi seuraaviin ominaisuuksiin:<br /> <br /> -rasvahappojen lähde ravitsemuksessa<br /> <br /> -antioksidanttisia yhdisteitä sisältävä kasviöljy<br /> <br /> -ihon ja limakalvojen hyvinvointiin liittyvä tutkimus<br /> <br /> -ravitsemuksellinen lisä erityisesti omega-7-rasvahappojen saantiin<br /> <br /> <br /> Ravintolisissä tyrniöljyä käytetään tyypillisesti:<br /> <br /> -kapseleina<br /> -nestemäisenä öljynä<br /> <br /> -osana moniraaka-aineisia ravintolisävalmisteita<br /> |info6=Lähteet<br /> Keskeiset katsausartikkelit (review-tutkimukset)<br /> <br /> Solà Marsiñach, M., Cuenca, A. (2019).<br /> The impact of sea buckthorn oil fatty acids on human health.<br /> Lipids in Health and Disease.<br /> https://lipidworld.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12944-019-1065-9<br /> <br /> Katsaus tyrniöljyn rasvahappokoostumukseen ja mahdollisiin vaikutuksiin ihmisen terveydessä.<br /> <br /> Wang, Z. et al. (2022).<br /> Phytochemistry, health benefits, and food applications of sea buckthorn (Hippophae rhamnoides).<br /> Frontiers in Nutrition.<br /> https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fnut.2022.1036295/full<br /> <br /> Laaja katsaus tyrnin bioaktiivisiin yhdisteisiin ja elintarvikekäyttöön.<br /> <br /> Vilas-Franquesa, A. et al. (2020).<br /> Potential of sea buckthorn-based ingredients for the food and feed industry.<br /> Food Production, Processing and Nutrition.<br /> https://fppn.biomedcentral.com/articles/10.1186/s43014-020-00032-y<br /> <br /> <br /> Rasvahappokoostumusta käsittelevät tutkimukset<br /> <br /> Yang, B., Kallio, H. (2001).<br /> Fatty acid composition of lipids in sea buckthorn berries.<br /> Journal of Agricultural and Food Chemistry.<br /> https://pubs.acs.org/doi/10.1021/jf001059s<br /> <br /> <br /> Siemenöljyssä runsaasti omega-3 ja omega-6 -rasvahappoja, hedelmälihassa paljon omega-7-rasvahappoa.<br /> <br /> Dąbrowski, G. et al. (2022).<br /> Composition of sea buckthorn fruit flesh lipids.<br /> Food Chemistry.<br /> https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0308814621019270<br /> <br /> Palmitoleiinihappo voi muodostaa merkittävän osan hedelmälihaöljystä.<br /> <br /> Bioaktiiviset yhdisteet ja ravitsemuksellinen koostumus<br /> <br /> Zielińska, A., Nowak, I. (2017).<br /> Abundance of active ingredients in sea-buckthorn oil.<br /> Lipids in Health and Disease.<br /> https://lipidworld.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12944-017-0469-7<br /> <br /> <br /> Tyrniöljy sisältää noin 190 bioaktiivista yhdistettä, kuten rasvahappoja, steroleja ja tokoferoleja.<br /> <br /> Chauhan, U. et al.<br /> Review on nutritional composition and bioactive compounds of sea buckthorn.<br /> https://media.neliti.com/media/publications/573621-review-on-nutritional-composition-bioact-e3915b38.pdf<br /> <br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät polyfenoleja, karotenoideja, vitamiineja ja rasvahappoja.<br /> <br /> Sea Buckthorn Fruit Utilization – Encyclopedia of Food Chemistry<br /> https://encyclopedia.pub/entry/9102<br /> <br /> Tyrni on monien ravintoaineiden ja bioaktiivisten yhdisteiden lähde.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tyrni%C3%B6ljy&diff=1711 2026-03-09T13:42:32Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |info1=Tyrniöljy valmistetaan tyrnin (Hippophae rhamnoides) marjoista. Öljyä voidaan valmistaa joko marjan siemenistä tai hedelmälihasta, ja näiden öljyjen koostumus poikkeaa hieman toisistaan. Tyrni kuuluu tyrnikasvien (Elaeagnaceae) heimoon ja kasvaa luonnonvaraisena laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa tyrni on tunnettu luonnonmarja ja sitä myös viljellään.<br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät runsaasti rasvahappoja, vitamiineja ja muita bioaktiivisia yhdisteitä. Tyrniöljyä käytetään ravintolisissä, elintarvikkeissa sekä kosmetiikassa. Ravintolisissä tyrniöljy esiintyy tavallisesti kapseleina tai nestemäisenä öljynä.<br /> |info2=Tyrniöljy sisältää useita biologisesti aktiivisia yhdisteitä. Koostumus vaihtelee hieman sen mukaan, onko öljy valmistettu siemenistä vai hedelmälihasta.<br /> <br /> Keskeisiä yhdisteitä ovat:<br /> <br /> Rasvahapot:<br /> <br /> -omega-3-rasvahappo (alfalinoleenihappo)<br /> <br /> -omega-6-rasvahappo (linolihappo)<br /> <br /> -omega-7-rasvahappo (palmitoleiinihappo)<br /> <br /> -omega-9-rasvahappo (oleiinihappo)<br /> <br /> Vitamiinit ja antioksidantit:<br /> <br /> -E-vitamiini (tokoferolit ja tokotrienolit)<br /> <br /> -karotenoidit (mm. beetakaroteeni)<br /> <br /> <br /> Muut yhdisteet<br /> -fytosterolit<br /> <br /> -fenoliset yhdisteet<br /> <br /> Tyrnin hedelmälihaöljy sisältää usein erityisen runsaasti palmitoleiinihappoa (omega-7).<br /> |info3=Tyrniöljyä käytetään ravintolisänä erityisesti rasvahappojen ja muiden bioaktiivisten yhdisteiden lähteenä. <br /> Sen käyttö liittyy tutkimuskirjallisuudessa esimerkiksi seuraaviin ominaisuuksiin:<br /> <br /> -rasvahappojen lähde ravitsemuksessa<br /> <br /> -antioksidanttisia yhdisteitä sisältävä kasviöljy<br /> <br /> -ihon ja limakalvojen hyvinvointiin liittyvä tutkimus<br /> <br /> -ravitsemuksellinen lisä erityisesti omega-7-rasvahappojen saantiin<br /> <br /> <br /> Ravintolisissä tyrniöljyä käytetään tyypillisesti:<br /> <br /> -kapseleina<br /> -nestemäisenä öljynä<br /> <br /> -osana moniraaka-aineisia ravintolisävalmisteita<br /> |info6=Lähteet<br /> Keskeiset katsausartikkelit (review-tutkimukset)<br /> <br /> Solà Marsiñach, M., Cuenca, A. (2019).<br /> The impact of sea buckthorn oil fatty acids on human health.<br /> Lipids in Health and Disease.<br /> https://lipidworld.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12944-019-1065-9<br /> <br /> Katsaus tyrniöljyn rasvahappokoostumukseen ja mahdollisiin vaikutuksiin ihmisen terveydessä.<br /> <br /> Wang, Z. et al. (2022).<br /> Phytochemistry, health benefits, and food applications of sea buckthorn (Hippophae rhamnoides).<br /> Frontiers in Nutrition.<br /> https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fnut.2022.1036295/full<br /> <br /> Laaja katsaus tyrnin bioaktiivisiin yhdisteisiin ja elintarvikekäyttöön.<br /> <br /> Vilas-Franquesa, A. et al. (2020).<br /> Potential of sea buckthorn-based ingredients for the food and feed industry.<br /> Food Production, Processing and Nutrition.<br /> https://fppn.biomedcentral.com/articles/10.1186/s43014-020-00032-y<br /> <br /> <br /> Rasvahappokoostumusta käsittelevät tutkimukset<br /> <br /> Yang, B., Kallio, H. (2001).<br /> Fatty acid composition of lipids in sea buckthorn berries.<br /> Journal of Agricultural and Food Chemistry.<br /> https://pubs.acs.org/doi/10.1021/jf001059s<br /> <br /> <br /> Tyrnimarjan siemen- ja hedelmälihaöljyn rasvahappoprofiili.<br /> <br /> Fatima, T. et al. (2012).<br /> Fatty acid composition of developing sea buckthorn seeds.<br /> Plant Physiology and Biochemistry.<br /> https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0981942812000218<br /> <br /> <br /> Siemenöljyssä runsaasti omega-3 ja omega-6 -rasvahappoja, hedelmälihassa paljon omega-7-rasvahappoa.<br /> <br /> Dąbrowski, G. et al. (2022).<br /> Composition of sea buckthorn fruit flesh lipids.<br /> Food Chemistry.<br /> https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0308814621019270<br /> <br /> Palmitoleiinihappo voi muodostaa merkittävän osan hedelmälihaöljystä.<br /> <br /> Bioaktiiviset yhdisteet ja ravitsemuksellinen koostumus<br /> <br /> Zielińska, A., Nowak, I. (2017).<br /> Abundance of active ingredients in sea-buckthorn oil.<br /> Lipids in Health and Disease.<br /> https://lipidworld.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12944-017-0469-7<br /> <br /> <br /> Tyrniöljy sisältää noin 190 bioaktiivista yhdistettä, kuten rasvahappoja, steroleja ja tokoferoleja.<br /> <br /> Chauhan, U. et al.<br /> Review on nutritional composition and bioactive compounds of sea buckthorn.<br /> https://media.neliti.com/media/publications/573621-review-on-nutritional-composition-bioact-e3915b38.pdf<br /> <br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät polyfenoleja, karotenoideja, vitamiineja ja rasvahappoja.<br /> <br /> Sea Buckthorn Fruit Utilization – Encyclopedia of Food Chemistry<br /> https://encyclopedia.pub/entry/9102<br /> <br /> Tyrni on monien ravintoaineiden ja bioaktiivisten yhdisteiden lähde.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tyrni%C3%B6ljy&diff=1710 2026-03-09T13:38:54Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |info1=Tyrniöljy valmistetaan tyrnin (Hippophae rhamnoides) marjoista. Öljyä voidaan valmistaa joko marjan siemenistä tai hedelmälihasta, ja näiden öljyjen koostumus poikkeaa hieman toisistaan. Tyrni kuuluu tyrnikasvien (Elaeagnaceae) heimoon ja kasvaa luonnonvaraisena laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa tyrni on tunnettu luonnonmarja ja sitä myös viljellään.<br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät runsaasti rasvahappoja, vitamiineja ja muita bioaktiivisia yhdisteitä. Tyrniöljyä käytetään ravintolisissä, elintarvikkeissa sekä kosmetiikassa. Ravintolisissä tyrniöljy esiintyy tavallisesti kapseleina tai nestemäisenä öljynä.<br /> |info2=Tyrniöljy sisältää useita biologisesti aktiivisia yhdisteitä. Koostumus vaihtelee hieman sen mukaan, onko öljy valmistettu siemenistä vai hedelmälihasta.<br /> <br /> Keskeisiä yhdisteitä ovat:<br /> <br /> Rasvahapot:<br /> <br /> -omega-3-rasvahappo (alfalinoleenihappo)<br /> <br /> -omega-6-rasvahappo (linolihappo)<br /> <br /> -omega-7-rasvahappo (palmitoleiinihappo)<br /> <br /> -omega-9-rasvahappo (oleiinihappo)<br /> <br /> Vitamiinit ja antioksidantit:<br /> <br /> -E-vitamiini (tokoferolit ja tokotrienolit)<br /> <br /> -karotenoidit (mm. beetakaroteeni)<br /> <br /> <br /> Muut yhdisteet<br /> -fytosterolit<br /> <br /> -fenoliset yhdisteet<br /> <br /> Tyrnin hedelmälihaöljy sisältää usein erityisen runsaasti palmitoleiinihappoa (omega-7).<br /> |info3=Tyrniöljyä käytetään ravintolisänä erityisesti rasvahappojen ja muiden bioaktiivisten yhdisteiden lähteenä. <br /> Sen käyttö liittyy tutkimuskirjallisuudessa esimerkiksi seuraaviin ominaisuuksiin:<br /> <br /> -rasvahappojen lähde ravitsemuksessa<br /> <br /> -antioksidanttisia yhdisteitä sisältävä kasviöljy<br /> <br /> -ihon ja limakalvojen hyvinvointiin liittyvä tutkimus<br /> <br /> -ravitsemuksellinen lisä erityisesti omega-7-rasvahappojen saantiin<br /> <br /> <br /> Ravintolisissä tyrniöljyä käytetään tyypillisesti:<br /> <br /> -kapseleina<br /> -nestemäisenä öljynä<br /> <br /> -osana moniraaka-aineisia ravintolisävalmisteita<br /> |info6=Lähteet<br /> Keskeiset katsausartikkelit (review-tutkimukset)<br /> <br /> Solà Marsiñach, M., Cuenca, A. (2019).<br /> The impact of sea buckthorn oil fatty acids on human health.<br /> Lipids in Health and Disease.<br /> https://lipidworld.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12944-019-1065-9<br /> <br /> Katsaus tyrniöljyn rasvahappokoostumukseen ja mahdollisiin vaikutuksiin ihmisen terveydessä.<br /> <br /> Wang, Z. et al. (2022).<br /> Phytochemistry, health benefits, and food applications of sea buckthorn (Hippophae rhamnoides).<br /> Frontiers in Nutrition.<br /> https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fnut.2022.1036295/full<br /> <br /> Laaja katsaus tyrnin bioaktiivisiin yhdisteisiin ja elintarvikekäyttöön.<br /> <br /> Vilas-Franquesa, A. et al. (2020).<br /> Potential of sea buckthorn-based ingredients for the food and feed industry.<br /> Food Production, Processing and Nutrition.<br /> https://fppn.biomedcentral.com/articles/10.1186/s43014-020-00032-y<br /> <br /> Tyrnin käyttö elintarvikkeissa, ravintolisissä ja funktionaalisissa tuotteissa.<br /> <br /> Ciesarová, Z. et al. (2020).<br /> Sea buckthorn (Hippophae rhamnoides) – nutritional composition and health effects.<br /> Comprehensive Reviews in Food Science and Food Safety.<br /> https://ift.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/1541-4337.12575<br /> <br /> Laaja katsaus tyrnin ravitsemuksellisiin yhdisteisiin ja biologisiin vaikutuksiin.<br /> <br /> Rasvahappokoostumusta käsittelevät tutkimukset<br /> <br /> Yang, B., Kallio, H. (2001).<br /> Fatty acid composition of lipids in sea buckthorn berries.<br /> Journal of Agricultural and Food Chemistry.<br /> https://pubs.acs.org/doi/10.1021/jf001059s<br /> <br /> <br /> Tyrnimarjan siemen- ja hedelmälihaöljyn rasvahappoprofiili.<br /> <br /> Fatima, T. et al. (2012).<br /> Fatty acid composition of developing sea buckthorn seeds.<br /> Plant Physiology and Biochemistry.<br /> https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0981942812000218<br /> <br /> Siemenöljyn korkea omega-3 ja omega-6 -rasvahappopitoisuus.<br /> <br /> Melnikova, N. et al. (2025).<br /> Gene expression and fatty acid composition in sea buckthorn.<br /> International Journal of Molecular Sciences.<br /> https://www.mdpi.com/1422-0067/26/21/10396<br /> <br /> <br /> Siemenöljyssä runsaasti omega-3 ja omega-6 -rasvahappoja, hedelmälihassa paljon omega-7-rasvahappoa.<br /> <br /> Dąbrowski, G. et al. (2022).<br /> Composition of sea buckthorn fruit flesh lipids.<br /> Food Chemistry.<br /> https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0308814621019270<br /> <br /> Palmitoleiinihappo voi muodostaa merkittävän osan hedelmälihaöljystä.<br /> <br /> Bioaktiiviset yhdisteet ja ravitsemuksellinen koostumus<br /> <br /> Zielińska, A., Nowak, I. (2017).<br /> Abundance of active ingredients in sea-buckthorn oil.<br /> Lipids in Health and Disease.<br /> https://lipidworld.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12944-017-0469-7<br /> <br /> <br /> Tyrniöljy sisältää noin 190 bioaktiivista yhdistettä, kuten rasvahappoja, steroleja ja tokoferoleja.<br /> <br /> Chauhan, U. et al.<br /> Review on nutritional composition and bioactive compounds of sea buckthorn.<br /> https://media.neliti.com/media/publications/573621-review-on-nutritional-composition-bioact-e3915b38.pdf<br /> <br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät polyfenoleja, karotenoideja, vitamiineja ja rasvahappoja.<br /> <br /> Sea Buckthorn Fruit Utilization – Encyclopedia of Food Chemistry<br /> https://encyclopedia.pub/entry/9102<br /> <br /> Tyrni on monien ravintoaineiden ja bioaktiivisten yhdisteiden lähde.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tyrni%C3%B6ljy&diff=1709 2026-03-09T13:34:45Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |info1=Tyrniöljy valmistetaan tyrnin (Hippophae rhamnoides) marjoista. Öljyä voidaan valmistaa joko marjan siemenistä tai hedelmälihasta, ja näiden öljyjen koostumus poikkeaa hieman toisistaan. Tyrni kuuluu tyrnikasvien (Elaeagnaceae) heimoon ja kasvaa luonnonvaraisena laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa tyrni on tunnettu luonnonmarja ja sitä myös viljellään.<br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät runsaasti rasvahappoja, vitamiineja ja muita bioaktiivisia yhdisteitä. Tyrniöljyä käytetään ravintolisissä, elintarvikkeissa sekä kosmetiikassa. Ravintolisissä tyrniöljy esiintyy tavallisesti kapseleina tai nestemäisenä öljynä.<br /> |info2=Tyrniöljy sisältää useita biologisesti aktiivisia yhdisteitä. Koostumus vaihtelee hieman sen mukaan, onko öljy valmistettu siemenistä vai hedelmälihasta.<br /> <br /> Keskeisiä yhdisteitä ovat:<br /> <br /> Rasvahapot:<br /> <br /> -omega-3-rasvahappo (alfalinoleenihappo)<br /> <br /> -omega-6-rasvahappo (linolihappo)<br /> <br /> -omega-7-rasvahappo (palmitoleiinihappo)<br /> <br /> -omega-9-rasvahappo (oleiinihappo)<br /> <br /> Vitamiinit ja antioksidantit:<br /> <br /> -E-vitamiini (tokoferolit ja tokotrienolit)<br /> <br /> -karotenoidit (mm. beetakaroteeni)<br /> <br /> <br /> Muut yhdisteet<br /> -fytosterolit<br /> <br /> -fenoliset yhdisteet<br /> <br /> Tyrnin hedelmälihaöljy sisältää usein erityisen runsaasti palmitoleiinihappoa (omega-7).<br /> |info3=Tyrniöljyä käytetään ravintolisänä erityisesti rasvahappojen ja muiden bioaktiivisten yhdisteiden lähteenä. <br /> Sen käyttö liittyy tutkimuskirjallisuudessa esimerkiksi seuraaviin ominaisuuksiin:<br /> <br /> -rasvahappojen lähde ravitsemuksessa<br /> <br /> -antioksidanttisia yhdisteitä sisältävä kasviöljy<br /> <br /> -ihon ja limakalvojen hyvinvointiin liittyvä tutkimus<br /> <br /> -ravitsemuksellinen lisä erityisesti omega-7-rasvahappojen saantiin<br /> <br /> <br /> Ravintolisissä tyrniöljyä käytetään tyypillisesti:<br /> <br /> -kapseleina<br /> -nestemäisenä öljynä<br /> <br /> -osana moniraaka-aineisia ravintolisävalmisteita<br /> |info6=Lähteet<br /> Keskeiset katsausartikkelit (review-tutkimukset)<br /> <br /> Solà Marsiñach, M., Cuenca, A. (2019).<br /> The impact of sea buckthorn oil fatty acids on human health.<br /> Lipids in Health and Disease.<br /> https://lipidworld.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12944-019-1065-9<br /> <br /> Katsaus tyrniöljyn rasvahappokoostumukseen ja mahdollisiin vaikutuksiin ihmisen terveydessä.<br /> <br /> Wang, Z. et al. (2022).<br /> Phytochemistry, health benefits, and food applications of sea buckthorn (Hippophae rhamnoides).<br /> Frontiers in Nutrition.<br /> https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fnut.2022.1036295/full<br /> <br /> Laaja katsaus tyrnin bioaktiivisiin yhdisteisiin ja elintarvikekäyttöön.<br /> <br /> Vilas-Franquesa, A. et al. (2020).<br /> Potential of sea buckthorn-based ingredients for the food and feed industry.<br /> Food Production, Processing and Nutrition.<br /> https://fppn.biomedcentral.com/articles/10.1186/s43014-020-00032-y<br /> <br /> Tyrnin käyttö elintarvikkeissa, ravintolisissä ja funktionaalisissa tuotteissa.<br /> <br /> Ciesarová, Z. et al. (2020).<br /> Sea buckthorn (Hippophae rhamnoides) – nutritional composition and health effects.<br /> Comprehensive Reviews in Food Science and Food Safety.<br /> https://ift.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/1541-4337.12575<br /> <br /> Laaja katsaus tyrnin ravitsemuksellisiin yhdisteisiin ja biologisiin vaikutuksiin.<br /> <br /> Rasvahappokoostumusta käsittelevät tutkimukset<br /> <br /> Yang, B., Kallio, H. (2001).<br /> Fatty acid composition of lipids in sea buckthorn berries.<br /> Journal of Agricultural and Food Chemistry.<br /> https://pubs.acs.org/doi/10.1021/jf001059s<br /> <br /> Tyrnimarjan siemen- ja hedelmälihaöljyn rasvahappoprofiili.<br /> <br /> Fatima, T. et al. (2012).<br /> Fatty acid composition of developing sea buckthorn seeds.<br /> Plant Physiology and Biochemistry.<br /> https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0981942812000218<br /> <br /> Siemenöljyn korkea omega-3 ja omega-6 -rasvahappopitoisuus.<br /> <br /> Melnikova, N. et al. (2025).<br /> Gene expression and fatty acid composition in sea buckthorn.<br /> International Journal of Molecular Sciences.<br /> https://www.mdpi.com/1422-0067/26/21/10396<br /> <br /> Siemenöljyssä runsaasti omega-3 ja omega-6 -rasvahappoja, hedelmälihassa paljon omega-7-rasvahappoa.<br /> <br /> Dąbrowski, G. et al. (2022).<br /> Composition of sea buckthorn fruit flesh lipids.<br /> Food Chemistry.<br /> https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0308814621019270<br /> <br /> Palmitoleiinihappo voi muodostaa merkittävän osan hedelmälihaöljystä.<br /> <br /> Bioaktiiviset yhdisteet ja ravitsemuksellinen koostumus<br /> <br /> Zielińska, A., Nowak, I. (2017).<br /> Abundance of active ingredients in sea-buckthorn oil.<br /> Lipids in Health and Disease.<br /> https://lipidworld.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12944-017-0469-7<br /> <br /> Tyrniöljy sisältää noin 190 bioaktiivista yhdistettä, kuten rasvahappoja, steroleja ja tokoferoleja.<br /> <br /> Chauhan, U. et al.<br /> Review on nutritional composition and bioactive compounds of sea buckthorn.<br /> https://media.neliti.com/media/publications/573621-review-on-nutritional-composition-bioact-e3915b38.pdf<br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät polyfenoleja, karotenoideja, vitamiineja ja rasvahappoja.<br /> <br /> Sea Buckthorn Fruit Utilization – Encyclopedia of Food Chemistry<br /> https://encyclopedia.pub/entry/9102<br /> <br /> Tyrni on monien ravintoaineiden ja bioaktiivisten yhdisteiden lähde.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tyrni%C3%B6ljy&diff=1708 2026-03-09T13:32:16Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |info1=Tyrniöljy valmistetaan tyrnin (Hippophae rhamnoides) marjoista. Öljyä voidaan valmistaa joko marjan siemenistä tai hedelmälihasta, ja näiden öljyjen koostumus poikkeaa hieman toisistaan. Tyrni kuuluu tyrnikasvien (Elaeagnaceae) heimoon ja kasvaa luonnonvaraisena laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa tyrni on tunnettu luonnonmarja ja sitä myös viljellään.<br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät runsaasti rasvahappoja, vitamiineja ja muita bioaktiivisia yhdisteitä. Tyrniöljyä käytetään ravintolisissä, elintarvikkeissa sekä kosmetiikassa. Ravintolisissä tyrniöljy esiintyy tavallisesti kapseleina tai nestemäisenä öljynä.<br /> |info2=Tyrniöljy sisältää useita biologisesti aktiivisia yhdisteitä. Koostumus vaihtelee hieman sen mukaan, onko öljy valmistettu siemenistä vai hedelmälihasta.<br /> <br /> Keskeisiä yhdisteitä ovat:<br /> <br /> Rasvahapot:<br /> <br /> -omega-3-rasvahappo (alfalinoleenihappo)<br /> <br /> -omega-6-rasvahappo (linolihappo)<br /> <br /> -omega-7-rasvahappo (palmitoleiinihappo)<br /> <br /> -omega-9-rasvahappo (oleiinihappo)<br /> <br /> Vitamiinit ja antioksidantit:<br /> <br /> -E-vitamiini (tokoferolit ja tokotrienolit)<br /> <br /> -karotenoidit (mm. beetakaroteeni)<br /> <br /> <br /> Muut yhdisteet<br /> -fytosterolit<br /> <br /> -fenoliset yhdisteet<br /> <br /> Tyrnin hedelmälihaöljy sisältää usein erityisen runsaasti palmitoleiinihappoa (omega-7).<br /> |info3=Tyrniöljyä käytetään ravintolisänä erityisesti rasvahappojen ja muiden bioaktiivisten yhdisteiden lähteenä. <br /> Sen käyttö liittyy tutkimuskirjallisuudessa esimerkiksi seuraaviin ominaisuuksiin:<br /> <br /> -rasvahappojen lähde ravitsemuksessa<br /> <br /> -antioksidanttisia yhdisteitä sisältävä kasviöljy<br /> <br /> -ihon ja limakalvojen hyvinvointiin liittyvä tutkimus<br /> <br /> -ravitsemuksellinen lisä erityisesti omega-7-rasvahappojen saantiin<br /> <br /> <br /> Ravintolisissä tyrniöljyä käytetään tyypillisesti:<br /> <br /> -kapseleina<br /> -nestemäisenä öljynä<br /> <br /> -osana moniraaka-aineisia ravintolisävalmisteita<br /> |info6=Keskeiset katsausartikkelit (review-tutkimukset)<br /> <br /> Solà Marsiñach, M., Cuenca, A. (2019).<br /> The impact of sea buckthorn oil fatty acids on human health.<br /> Lipids in Health and Disease.<br /> https://doi.org/10.1186/s12944-019-1065-9<br /> <br /> Katsaus tyrniöljyn rasvahappokoostumukseen ja mahdollisiin vaikutuksiin ihmisen terveydessä.<br /> <br /> Wang, Z. et al. (2022).<br /> Phytochemistry, health benefits, and food applications of sea buckthorn (Hippophae rhamnoides).<br /> Frontiers in Nutrition.<br /> <br /> Laaja katsaus tyrnin bioaktiivisiin yhdisteisiin ja elintarvikekäyttöön.<br /> <br /> Vilas-Franquesa, A. et al. (2020).<br /> Potential of sea buckthorn-based ingredients for the food and feed industry.<br /> Food Production, Processing and Nutrition.<br /> <br /> Tyrnin käyttö elintarvikkeissa, ravintolisissä ja funktionaalisissa tuotteissa.<br /> <br /> Ciesarová, Z. et al. (2020).<br /> Sea buckthorn (Hippophae rhamnoides) – nutritional composition and health effects.<br /> Comprehensive Reviews in Food Science and Food Safety.<br /> <br /> Laaja katsaus tyrnin ravitsemuksellisiin yhdisteisiin ja biologisiin vaikutuksiin.<br /> <br /> Rasvahappokoostumusta käsittelevät tutkimukset<br /> <br /> Yang, B., Kallio, H. (2001).<br /> Fatty acid composition of lipids in sea buckthorn berries.<br /> Journal of Agricultural and Food Chemistry.<br /> <br /> Tyrnimarjan siemen- ja hedelmälihaöljyn rasvahappoprofiili.<br /> <br /> Fatima, T. et al. (2012).<br /> Fatty acid composition of developing sea buckthorn seeds.<br /> Plant Physiology and Biochemistry.<br /> <br /> Siemenöljyn korkea omega-3 ja omega-6 -rasvahappopitoisuus.<br /> <br /> Melnikova, N. et al. (2025).<br /> Gene expression and fatty acid composition in sea buckthorn.<br /> International Journal of Molecular Sciences.<br /> <br /> Siemenöljyssä runsaasti omega-3 ja omega-6 -rasvahappoja, hedelmälihassa paljon omega-7-rasvahappoa.<br /> <br /> Dąbrowski, G. et al. (2022).<br /> Composition of sea buckthorn fruit flesh lipids.<br /> Food Chemistry.<br /> <br /> Palmitoleiinihappo voi muodostaa jopa merkittävän osan hedelmälihaöljystä.<br /> <br /> Bioaktiiviset yhdisteet ja ravitsemuksellinen koostumus<br /> <br /> Zielińska, A., Nowak, I. (2017).<br /> Abundance of active ingredients in sea-buckthorn oil.<br /> Lipids in Health and Disease.<br /> <br /> Tyrniöljy sisältää noin 190 bioaktiivista yhdistettä, kuten rasvahappoja, steroleja ja tokoferoleja.<br /> <br /> Chauhan, U. et al.<br /> Review on nutritional composition and bioactive compounds of sea buckthorn.<br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät polyfenoleja, karotenoideja, vitamiineja ja rasvahappoja.<br /> <br /> Sea Buckthorn Fruit Utilization – Encyclopedia of Food Chemistry<br /> <br /> Tyrni on monien ravintoaineiden ja bioaktiivisten yhdisteiden lähde.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tyrni%C3%B6ljy&diff=1707 2026-03-09T13:30:58Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |info1=Tyrniöljy valmistetaan tyrnin (Hippophae rhamnoides) marjoista. Öljyä voidaan valmistaa joko marjan siemenistä tai hedelmälihasta, ja näiden öljyjen koostumus poikkeaa hieman toisistaan. Tyrni kuuluu tyrnikasvien (Elaeagnaceae) heimoon ja kasvaa luonnonvaraisena laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa tyrni on tunnettu luonnonmarja ja sitä myös viljellään.<br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät runsaasti rasvahappoja, vitamiineja ja muita bioaktiivisia yhdisteitä. Tyrniöljyä käytetään ravintolisissä, elintarvikkeissa sekä kosmetiikassa. Ravintolisissä tyrniöljy esiintyy tavallisesti kapseleina tai nestemäisenä öljynä.<br /> |info2=Tyrniöljy sisältää useita biologisesti aktiivisia yhdisteitä. Koostumus vaihtelee hieman sen mukaan, onko öljy valmistettu siemenistä vai hedelmälihasta.<br /> <br /> Keskeisiä yhdisteitä ovat:<br /> <br /> Rasvahapot:<br /> <br /> -omega-3-rasvahappo (alfalinoleenihappo)<br /> <br /> -omega-6-rasvahappo (linolihappo)<br /> <br /> -omega-7-rasvahappo (palmitoleiinihappo)<br /> <br /> -omega-9-rasvahappo (oleiinihappo)<br /> <br /> Vitamiinit ja antioksidantit:<br /> <br /> -E-vitamiini (tokoferolit ja tokotrienolit)<br /> <br /> -karotenoidit (mm. beetakaroteeni)<br /> <br /> <br /> Muut yhdisteet<br /> -fytosterolit<br /> <br /> -fenoliset yhdisteet<br /> <br /> Tyrnin hedelmälihaöljy sisältää usein erityisen runsaasti palmitoleiinihappoa (omega-7).<br /> |info3=Tyrniöljyä käytetään ravintolisänä erityisesti rasvahappojen ja muiden bioaktiivisten yhdisteiden lähteenä. <br /> Sen käyttö liittyy tutkimuskirjallisuudessa esimerkiksi seuraaviin ominaisuuksiin:<br /> <br /> -rasvahappojen lähde ravitsemuksessa<br /> <br /> -antioksidanttisia yhdisteitä sisältävä kasviöljy<br /> <br /> -ihon ja limakalvojen hyvinvointiin liittyvä tutkimus<br /> <br /> -ravitsemuksellinen lisä erityisesti omega-7-rasvahappojen saantiin<br /> <br /> <br /> Ravintolisissä tyrniöljyä käytetään tyypillisesti:<br /> <br /> -kapseleina<br /> -nestemäisenä öljynä<br /> <br /> -osana moniraaka-aineisia ravintolisävalmisteita<br /> |info4=Tyrniöljyä pidetään yleisesti turvallisena elintarvikkeena normaalissa käytössä. Ravintolisien käytössä tulee kuitenkin huomioida muutamia seikkoja:<br /> -ravintolisä ei korvaa monipuolista ruokavaliota<br /> -suositeltua vuorokausiannosta ei tule ylittää<br /> -mahdolliset allergiat tyrnille tulee huomioida<br /> -raskauden tai imetyksen aikana sekä lääkityksen yhteydessä käytöstä on suositeltavaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa<br /> <br /> Kuten kaikkien ravintolisien kohdalla, valmisteiden koostumus ja vahvuus voivat vaihdella valmistajittain.<br /> |info6=Yang, B., Kallio, H. (2002).<br /> Composition and physiological effects of sea buckthorn (Hippophae rhamnoides) lipids.<br /> Trends in Food Science &amp; Technology.<br /> https://doi.org/10.1016/S0924-2244(02)00136-0<br /> <br /> Yang, B., Kallio, H. (2001).<br /> Fatty acid composition of lipids in sea buckthorn berries of different origins.<br /> Journal of Agricultural and Food Chemistry.<br /> https://doi.org/10.1021/jf001059s<br /> <br /> Suryakumar, G., Gupta, A. (2011).<br /> Medicinal and therapeutic potential of sea buckthorn.<br /> Journal of Ethnopharmacology.<br /> https://doi.org/10.1016/j.jep.2010.10.037<br /> <br /> European Commission.<br /> Novel Food Catalogue – Hippophae rhamnoides.<br /> https://food.ec.europa.eu/safety/novel-food/novel-food-catalogue_en<br /> <br /> USDA FoodData Central.<br /> Sea buckthorn oil composition.<br /> https://fdc.nal.usda.gov<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tyrni%C3%B6ljy&diff=1706 2026-03-09T13:30:04Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |info1=Tyrniöljy valmistetaan tyrnin (Hippophae rhamnoides) marjoista. Öljyä voidaan valmistaa joko marjan siemenistä tai hedelmälihasta, ja näiden öljyjen koostumus poikkeaa hieman toisistaan. Tyrni kuuluu tyrnikasvien (Elaeagnaceae) heimoon ja kasvaa luonnonvaraisena laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa tyrni on tunnettu luonnonmarja ja sitä myös viljellään.<br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät runsaasti rasvahappoja, vitamiineja ja muita bioaktiivisia yhdisteitä. Tyrniöljyä käytetään ravintolisissä, elintarvikkeissa sekä kosmetiikassa. Ravintolisissä tyrniöljy esiintyy tavallisesti kapseleina tai nestemäisenä öljynä.<br /> |info2=Tyrniöljy sisältää useita biologisesti aktiivisia yhdisteitä. Koostumus vaihtelee hieman sen mukaan, onko öljy valmistettu siemenistä vai hedelmälihasta.<br /> <br /> Keskeisiä yhdisteitä ovat:<br /> <br /> -Rasvahapot<br /> <br /> -omega-3-rasvahappo (alfalinoleenihappo)<br /> <br /> -omega-6-rasvahappo (linolihappo)<br /> <br /> -omega-7-rasvahappo (palmitoleiinihappo)<br /> <br /> -omega-9-rasvahappo (oleiinihappo)<br /> <br /> -Vitamiinit ja antioksidantit<br /> <br /> -E-vitamiini (tokoferolit ja tokotrienolit)<br /> <br /> -karotenoidit (mm. beetakaroteeni)<br /> <br /> <br /> Muut yhdisteet<br /> -fytosterolit<br /> <br /> -fenoliset yhdisteet<br /> <br /> Tyrnin hedelmälihaöljy sisältää usein erityisen runsaasti palmitoleiinihappoa (omega-7).<br /> |info3=Tyrniöljyä käytetään ravintolisänä erityisesti rasvahappojen ja muiden bioaktiivisten yhdisteiden lähteenä. Sen käyttö liittyy tutkimuskirjallisuudessa esimerkiksi seuraaviin ominaisuuksiin:<br /> -rasvahappojen lähde ravitsemuksessa<br /> -antioksidanttisia yhdisteitä sisältävä kasviöljy<br /> -ihon ja limakalvojen hyvinvointiin liittyvä tutkimus<br /> -ravitsemuksellinen lisä erityisesti omega-7-rasvahappojen saantiin<br /> <br /> Ravintolisissä tyrniöljyä käytetään tyypillisesti:<br /> -kapseleina<br /> -nestemäisenä öljynä<br /> -osana moniraaka-aineisia ravintolisävalmisteita<br /> |info4=Tyrniöljyä pidetään yleisesti turvallisena elintarvikkeena normaalissa käytössä. Ravintolisien käytössä tulee kuitenkin huomioida muutamia seikkoja:<br /> -ravintolisä ei korvaa monipuolista ruokavaliota<br /> -suositeltua vuorokausiannosta ei tule ylittää<br /> -mahdolliset allergiat tyrnille tulee huomioida<br /> -raskauden tai imetyksen aikana sekä lääkityksen yhteydessä käytöstä on suositeltavaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa<br /> <br /> Kuten kaikkien ravintolisien kohdalla, valmisteiden koostumus ja vahvuus voivat vaihdella valmistajittain.<br /> |info6=Yang, B., Kallio, H. (2002).<br /> Composition and physiological effects of sea buckthorn (Hippophae rhamnoides) lipids.<br /> Trends in Food Science &amp; Technology.<br /> https://doi.org/10.1016/S0924-2244(02)00136-0<br /> <br /> Yang, B., Kallio, H. (2001).<br /> Fatty acid composition of lipids in sea buckthorn berries of different origins.<br /> Journal of Agricultural and Food Chemistry.<br /> https://doi.org/10.1021/jf001059s<br /> <br /> Suryakumar, G., Gupta, A. (2011).<br /> Medicinal and therapeutic potential of sea buckthorn.<br /> Journal of Ethnopharmacology.<br /> https://doi.org/10.1016/j.jep.2010.10.037<br /> <br /> European Commission.<br /> Novel Food Catalogue – Hippophae rhamnoides.<br /> https://food.ec.europa.eu/safety/novel-food/novel-food-catalogue_en<br /> <br /> USDA FoodData Central.<br /> Sea buckthorn oil composition.<br /> https://fdc.nal.usda.gov<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tyrni%C3%B6ljy&diff=1705 2026-03-09T13:27:54Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |info1=Tyrniöljy valmistetaan tyrnin (Hippophae rhamnoides) marjoista. Öljyä voidaan valmistaa joko marjan siemenistä tai hedelmälihasta, ja näiden öljyjen koostumus poikkeaa hieman toisistaan. Tyrni kuuluu tyrnikasvien (Elaeagnaceae) heimoon ja kasvaa luonnonvaraisena laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa tyrni on tunnettu luonnonmarja ja sitä myös viljellään.<br /> <br /> Tyrnimarjat sisältävät runsaasti rasvahappoja, vitamiineja ja muita bioaktiivisia yhdisteitä. Tyrniöljyä käytetään ravintolisissä, elintarvikkeissa sekä kosmetiikassa. Ravintolisissä tyrniöljy esiintyy tavallisesti kapseleina tai nestemäisenä öljynä.<br /> |info2=Tyrniöljy sisältää useita biologisesti aktiivisia yhdisteitä. Koostumus vaihtelee hieman sen mukaan, onko öljy valmistettu siemenistä vai hedelmälihasta.<br /> <br /> Keskeisiä yhdisteitä ovat:<br /> -Rasvahapot<br /> -omega-3-rasvahappo (alfalinoleenihappo)<br /> -omega-6-rasvahappo (linolihappo)<br /> -omega-7-rasvahappo (palmitoleiinihappo)<br /> -omega-9-rasvahappo (oleiinihappo)<br /> -Vitamiinit ja antioksidantit<br /> -E-vitamiini (tokoferolit ja tokotrienolit)<br /> -karotenoidit (mm. beetakaroteeni)<br /> <br /> Muut yhdisteet<br /> -fytosterolit<br /> -fenoliset yhdisteet<br /> <br /> Tyrnin hedelmälihaöljy sisältää usein erityisen runsaasti palmitoleiinihappoa (omega-7).<br /> |info3=Tyrniöljyä käytetään ravintolisänä erityisesti rasvahappojen ja muiden bioaktiivisten yhdisteiden lähteenä. Sen käyttö liittyy tutkimuskirjallisuudessa esimerkiksi seuraaviin ominaisuuksiin:<br /> -rasvahappojen lähde ravitsemuksessa<br /> -antioksidanttisia yhdisteitä sisältävä kasviöljy<br /> -ihon ja limakalvojen hyvinvointiin liittyvä tutkimus<br /> -ravitsemuksellinen lisä erityisesti omega-7-rasvahappojen saantiin<br /> <br /> Ravintolisissä tyrniöljyä käytetään tyypillisesti:<br /> -kapseleina<br /> -nestemäisenä öljynä<br /> -osana moniraaka-aineisia ravintolisävalmisteita<br /> |info4=Tyrniöljyä pidetään yleisesti turvallisena elintarvikkeena normaalissa käytössä. Ravintolisien käytössä tulee kuitenkin huomioida muutamia seikkoja:<br /> -ravintolisä ei korvaa monipuolista ruokavaliota<br /> -suositeltua vuorokausiannosta ei tule ylittää<br /> -mahdolliset allergiat tyrnille tulee huomioida<br /> -raskauden tai imetyksen aikana sekä lääkityksen yhteydessä käytöstä on suositeltavaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa<br /> <br /> Kuten kaikkien ravintolisien kohdalla, valmisteiden koostumus ja vahvuus voivat vaihdella valmistajittain.<br /> |info6=Yang, B., Kallio, H. (2002).<br /> Composition and physiological effects of sea buckthorn (Hippophae rhamnoides) lipids.<br /> Trends in Food Science &amp; Technology.<br /> https://doi.org/10.1016/S0924-2244(02)00136-0<br /> <br /> Yang, B., Kallio, H. (2001).<br /> Fatty acid composition of lipids in sea buckthorn berries of different origins.<br /> Journal of Agricultural and Food Chemistry.<br /> https://doi.org/10.1021/jf001059s<br /> <br /> Suryakumar, G., Gupta, A. (2011).<br /> Medicinal and therapeutic potential of sea buckthorn.<br /> Journal of Ethnopharmacology.<br /> https://doi.org/10.1016/j.jep.2010.10.037<br /> <br /> European Commission.<br /> Novel Food Catalogue – Hippophae rhamnoides.<br /> https://food.ec.europa.eu/safety/novel-food/novel-food-catalogue_en<br /> <br /> USDA FoodData Central.<br /> Sea buckthorn oil composition.<br /> https://fdc.nal.usda.gov<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=M%C3%A4kikuisma&diff=1704 2025-10-30T18:43:21Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=Hypericum.jpg<br /> |kuvateksti=Mäkikuisma<br /> |pointti=Mäkikuisma on vanha lääkeyrtti, joka on perinteisesti ollut verenkierron elvyttäjä, närästyksen helpottaja, virtsanerityksen lisääjä ja kihdin sekä reuman hoitoaine. <br /> <br /> Sillä on myös kohotettu mielialaa syksyisin valon vähetessä kuin myös vaihdevuosioireissa.<br /> |info1=Mäkikuisma, Hypericum perforatum on luonnonvarainen ja tehokkaasti levittäytyvä monivuotinen ruoho tai ainavihantia puolipensaita tai pensaita. Suomessa esiintyvät kuismat ovat monivuotisia 30-80cm korkeita pysty- ja jäykkävartisia.<br /> <br /> Mäkikuisman kukista eristyy murskattaessa punaista hajutonta väriainetta (hyperisiini), joka maistuu hieman kitkerältä. <br /> <br /> Antiikin aikana jo Hippokrates ja Theofrastot tunsivat kasvin. Gaius Plinius suositteli sitä käärmeenpuremiin, Dioskoriden ulkoisesti palovammoihin ja sisäisesti iskiakseen ja malariaan.<br /> |info2=Hyperisiini eli punainen väriaine, flavonoidit, hyperforiini, katekiinityyppiset parkkiaineet, fytosterolit, fenolikarbonihapot ja eteerinen öljy<br /> |info3=Rohdokseksi kerätään kukkimisen aikaan maanpäällinen verso.<br /> <br /> Kuisma vaikuttaa ahdistusta ja masennusta lievittävästi. Sillä on tavallisiin masennuslääkkeisiin verrattuna etuna se, että sillä on vähemmän sivuvaikutuksia. Viite: Linde K et al. Cochrane Database Syst Rev 2008: (4):CD000448.<br /> <br /> Vuodesta 1995 se on ollut Saksassa eniten määrätty masennuslääke. <br /> <br /> Kuisma saattaa vaikuttaa fibromyalgiaan eli pehmytkudoskipuihin pitämällä serotoniinitasot korkealla ja vähentämällä kipuja. Se lisää myös sapeneritystä, estää tulehduksia, edistää hermosäikeiden uusiutumista.<br /> <br /> Mäkikuismaöljy (johannisöljy) ulkoisesti käytettynä hoitaa hermovaurioita, iskiaskipuja, auringon polttamaa ihoa, suu- ja nielutulehduksia, hyönteisten pistoja, nopeuttaa haavojen paranemista ja lievittää kutinaa.<br /> <br /> Mäkikuismakylvyllä hoidetaan jännityksiä ja hermostuneisuutta, sekä edistetään arpikudosten ja hermotuksen paranemista.<br /> <br /> Murskattuja lehtiä ja kukkia voidaan laittaa hyvin puhdistettuun vammakohtaan hoitamaan haavoja ja kipuja.<br /> <br /> Peräpukamista johtuviin kipuihin voi saada helpotusta mäkikuismaa sisältävällä voiteella.<br /> <br /> Annostus: <br /> Vatsaa rauhoittava tee, nautitaan silloin tällöin aterian jälkeen kupillinen<br /> teetä<br /> 1 tl alla olevasta seoksesta kupilliseen ja haudutetaan 10 min<br /> <br /> 25g mäkikuismaa<br /> <br /> 25g sitruunamelissan lehtiä<br /> <br /> 25g siankärsämöä<br /> |info4=Mäkikuismaa ja sitä sisältäviä valmisteita ei tule käyttää samanaikaisesti muiden masennuslääkkeiden (MAO:n estäjät, serotoniinin takaisinoton estäjät), sillä se voimistaa niiden vaikutusta. Sitä ei pidä käyttää astma- sydän-, epilepsia-, diabetes-, tai HIV-lääkkeiden kanssa. Ei myöskään verenohennuslääkkeiden (eli varfariinin), laihdutuspillereiden, nuhasumutteiden, tetrasykliinin tai teofylliinin kanssa. <br /> <br /> Kuisma voi vaikuttaa sekä miesten että naisten lisääntymiskykyyn. Se voi heikentää ehkäisytablettien tehoa ja aiheuttaa läpivuotoja. Kuismaa ei pidä käyttää raskauden eikä imetyksen aikana.<br /> <br /> Kesällä mäkikuismaöljyn ulkoinen käyttö päiväsaikaan saattaa altistaa aurinkoihottumalle. Se kannattaakin sivellä iholle yön ajaksi.<br /> |info5=Luontoportti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/makikuisma<br /> |info6=1. Tri Brewer S., Vitamiinit, kivennäisaineet ja yrttivalmisteet, Kariston kirjapaino Oy, Hämeenlinna 2011<br /> <br /> 2. Castleman M, Terveyskasivit, Otava Keuruu 2000<br /> <br /> 3. Holm Y., Hiltunen R. Lääkkeitä luonnosta, Palmenia kustannus,2003 Tammer-Paino Oy<br /> 4. Hiltunen R., Holm Y., Huovinen K., Kari O., Lahdelma L., Vitamiinien, kivennäisaineiden, luonnonlääkkeiden parantavat voimat, Valitut Palat 2001<br /> <br /> 5. Piippo S. Luonnon lääkeyrtit 2 Tammi 2004<br /> <br /> 6. Raipala-Cormier V. Luontoäidin kotiapteekki, WSOY Juva 1997<br /> <br /> 7. Vogel A., Yrttikirja, Ykkös-Offset Oy, Vaasa 1998<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Siiliorakas_(Lion%27s_mane)&diff=1703 2025-07-03T07:25:52Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=siiliorakas.jpg<br /> |kuvateksti=Siiliorakas (Hericium erinaceus), vuoden 2025 rohdoskasvi<br /> |pointti=Siiliorakas tukee muistia ja aivoterveyttä – luonnollinen tuki hermostolle.<br /> |info1=Siiliorakas (Hericium erinaceus), tunnettu myös nimellä Lion’s Mane, on valkoinen, hapsureunainen sieni, joka muistuttaa ulkonäöltään leijonan harjaa. Se kuuluu Hericiaceae-heimoon ja on arvostettu sekä ruokasienenä että rohdoskäytössä erityisesti sen hermostoa ja aivotoimintaa tukevien vaikutusten vuoksi.<br /> <br /> Siiliorakas esiintyy luonnonvaraisena myös Suomessa, mutta harvinaisena. Se kasvaa lehtipuilla, erityisesti kuolleilla tai vaurioituneilla koivuilla, ja sitä tavataan lähinnä vanhoissa lehtimetsissä. <br /> <br /> Viime vuosina siiliorakkaan viljely on yleistynyt Suomessa, ja sitä tuotetaan sekä ravintolisäkäyttöön että ruokasienenä. Sientä hyödynnetään yleisesti uutemuodossa (kuten kapseleina tai nesteuutteena), ja sen suosio perustuu erityisesti tutkimuksiin, jotka viittaavat muistin, kognition ja hermoston uusiutumisen tukemiseen.<br /> |info2=Siiliorakas (Hericium erinaceus) sisältää useita tutkittuja yhdisteitä, jotka tukevat aivoterveyttä ja hermoston toimintaa. Sen tärkeimpiä vaikuttavia aineita ovat herisenonit ja erinasiinit, jotka stimuloivat NGF- ja BDNF-hermokasvutekijöiden tuotantoa. Nämä yhdisteet tukevat hermosolujen kasvua, uusiutumista ja muistitoimintojen vahvistumista.<br /> <br /> Lisäksi siiliorakas sisältää beetaglukaania ja muita polysakkarideja, jotka vahvistavat immuunipuolustusta ja suojaavat soluja hapetusstressiltä. Muita merkittäviä yhdisteitä ovat ergothioneiini (antioksidantti), DLPE-lipidi (hermosolujen suojamekanismeihin osallistuva yhdiste) sekä sterolit ja fenoliyhdisteet, joilla on tulehdusta hillitseviä vaikutuksia.<br /> <br /> Näiden yhdisteiden yhteisvaikutus tekee siiliorakkaasta monipuolisen luonnonaineen erityisesti muistia, kognitiota ja hermoston hyvinvointia tukevissa valmisteissa.<br /> |info3=-Tukee muistia, oppimista ja keskittymiskykyä<br /> <br /> -Edistää aivoterveyttä ja hermoston toimintaa<br /> <br /> -Voi ehkäistä ja lievittää neurodegeneratiivisten sairauksien oireita (esim. Alzheimer, Parkinson)<br /> <br /> -Voi lievittää lieviä mielialaoireita kuten ahdistusta ja masennusta<br /> <br /> -Tukee ruoansulatuskanavan ja immuunijärjestelmän toimintaa<br /> <br /> -Vähentää matala-asteista tulehdusta ja oksidatiivista stressiä<br /> <br /> Siiliorakasta käytetään ravintolisissä uutteina (esim. kapselit, nesteuutteet). Tyypillinen päiväannos on 500–1500 mg uutetta.<br /> <br /> Vuonna 2024 julkaistu satunnaistettu kaksoissokkotutkimus (La Monica et al., 2023/2024) selvitti akuutteja kognitiivisia vaikutuksia terveillä aikuisilla, jotka saivat yhden annoksen 1 g pohjoismaista Lion’s Mane -uutetta. Lion’s Mane-uute auttoi parantamaan työmuistia, monimutkaista tarkkaavaisuutta ja reaktioaikaa 2 tuntia nauttimisen jälkeen ja onnellisuuden käsityksiä 2 tunnin aikana.<br /> |info4=Siiliorakas on yleisesti hyvin siedetty. Joillakin henkilöillä voi esiintyä lieviä ruoansulatuskanavan oireita.<br /> Raskauden ja imetyksen aikana sekä lääkitysten yhteydessä käytöstä on hyvä keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Pitkäaikaisesta käytöstä ihmisillä tarvitaan vielä lisää kliinistä tutkimusnäyttöä.<br /> |info6=La Monica MB, Raub B, Ziegenfuss EJ, Hartshorn S, Grdic J, Gustat A, Sandrock J, et al. (2023). Acute effects of nordic Lion’s Mane extract on cognitive performance in healthy adults: a randomized, double‑blind, placebo‑controlled crossover trial. *Nutrients, 15*(24), 5018. DOI: 10.3390/nu15245018 <br /> <br /> Li, I.-C., et al. (2020). Prevention of early Alzheimer’s disease by erinacine A-enriched Hericium erinaceus mycelia: a pilot double-blind placebo-controlled study. Frontiers in Aging Neuroscience, 12, 155.<br /> <br /> Bizjak, M. Č., et al. (2024). Effect of erinacine A-enriched Hericium erinaceus supplementation on cognition: a randomized, double-blind, placebo-controlled pilot study. Journal of Functional Foods, 109, 105001.<br /> <br /> Mori, K., Inatomi, S., Ouchi, K., Azumi, Y., &amp; Tuchida, T. (2009). Improving effects of the mushroom Hericium erinaceus on mild cognitive impairment: a double-blind placebo-controlled clinical trial. Phytotherapy Research, 23(3), 367–372.<br /> <br /> AFS/MycoThrive™ Lion’s Mane extract enhances working memory, attention, reaction time, and mood: results from an acute trial in healthy adults. (2023). Journal of Dietary Supplements, 20(1), 115–129.<br /> <br /> Acute cognitive effects of Hericium erinaceus fruiting body extract in healthy young adults: a randomized, placebo-controlled crossover study. (2024). Nutritional Neuroscience. [painossa]<br /> <br /> Sabaratnam, V., Kah-Hui Wong, &amp; Naidu, M. (2013). Neuroregenerative potential of Lion’s Mane mushroom: a review. Journal of Ethnopharmacology.<br /> <br /> Unveiling the role of erinacines in the neuroprotective effects of Hericium erinaceus: early clinical trials on nootropic effects. Frontiers in Pharmacology (2025). [hyväksytty julkaisu]<br /> <br /> Zhang, Z., Lv, G., Pan, H., Pandey, A., &amp; He, W. (2020). Anti-inflammatory and antioxidant activities of Hericium erinaceus mycelium and its potential use in neurodegenerative disorders. International Journal of Medicinal Mushrooms, 22(9), 857–869.<br /> <br /> Higher mushroom intake is associated with better cognitive performance in aging adults: an epidemiological study. (2020). Journal of Alzheimer’s Disease, 73(1), 203–210.<br /> <br /> Stamets, P. (2005). Mycelium Running: How Mushrooms Can Help Save the World. Ten Speed Press.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Siiliorakas_(Lion%27s_mane)&diff=1702 2025-06-26T06:40:17Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=siiliorakas.jpg<br /> |kuvateksti=Siiliorakas (Hericium erinaceus), vuoden 2025 rohdoskasvi<br /> |pointti=Siiliorakas tukee muistia ja aivoterveyttä – luonnollinen tuki hermostolle.<br /> |info1=Siiliorakas (Hericium erinaceus), tunnettu myös nimellä Lion’s Mane, on valkoinen, hapsureunainen sieni, joka muistuttaa ulkonäöltään leijonan harjaa. Se kuuluu Hericiaceae-heimoon ja on arvostettu sekä ruokasienenä että rohdoskäytössä erityisesti sen hermostoa ja aivotoimintaa tukevien vaikutusten vuoksi.<br /> <br /> Siiliorakas esiintyy luonnonvaraisena myös Suomessa, mutta harvinaisena. Se kasvaa lehtipuilla, erityisesti kuolleilla tai vaurioituneilla koivuilla, ja sitä tavataan lähinnä vanhoissa lehtimetsissä. <br /> <br /> Viime vuosina siiliorakkaan viljely on yleistynyt Suomessa, ja sitä tuotetaan sekä ravintolisäkäyttöön että ruokasienenä. Sientä hyödynnetään yleisesti uutemuodossa (kuten kapseleina tai nesteuutteena), ja sen suosio perustuu erityisesti tutkimuksiin, jotka viittaavat muistin, kognition ja hermoston uusiutumisen tukemiseen.<br /> |info2=Siiliorakas (Hericium erinaceus) sisältää useita tutkittuja yhdisteitä, jotka tukevat aivoterveyttä ja hermoston toimintaa. Sen tärkeimpiä vaikuttavia aineita ovat herisenonit ja erinasiinit, jotka stimuloivat NGF- ja BDNF-hermokasvutekijöiden tuotantoa. Nämä yhdisteet tukevat hermosolujen kasvua, uusiutumista ja muistitoimintojen vahvistumista.<br /> <br /> Lisäksi siiliorakas sisältää beetaglukaania ja muita polysakkarideja, jotka vahvistavat immuunipuolustusta ja suojaavat soluja hapetusstressiltä. Muita merkittäviä yhdisteitä ovat ergothioneiini (antioksidantti), DLPE-lipidi (hermosolujen suojamekanismeihin osallistuva yhdiste) sekä sterolit ja fenoliyhdisteet, joilla on tulehdusta hillitseviä vaikutuksia.<br /> <br /> Näiden yhdisteiden yhteisvaikutus tekee siiliorakkaasta monipuolisen luonnonaineen erityisesti muistia, kognitiota ja hermoston hyvinvointia tukevissa valmisteissa.<br /> |info3=-Tukee muistia, oppimista ja keskittymiskykyä<br /> <br /> -Edistää aivoterveyttä ja hermoston toimintaa<br /> <br /> -Voi ehkäistä ja lievittää neurodegeneratiivisten sairauksien oireita (esim. Alzheimer, Parkinson)<br /> <br /> -Voi lievittää lieviä mielialaoireita kuten ahdistusta ja masennusta<br /> <br /> -Tukee ruoansulatuskanavan ja immuunijärjestelmän toimintaa<br /> <br /> -Vähentää matala-asteista tulehdusta ja oksidatiivista stressiä<br /> <br /> Siiliorakasta käytetään ravintolisissä uutteina (esim. kapselit, nesteuutteet). Tyypillinen päiväannos on 500–1500 mg uutetta.<br /> |info4=Siiliorakas on yleisesti hyvin siedetty. Joillakin henkilöillä voi esiintyä lieviä ruoansulatuskanavan oireita.<br /> Raskauden ja imetyksen aikana sekä lääkitysten yhteydessä käytöstä on hyvä keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Pitkäaikaisesta käytöstä ihmisillä tarvitaan vielä lisää kliinistä tutkimusnäyttöä.<br /> |info6=Li, I.-C., et al. (2020). Prevention of early Alzheimer’s disease by erinacine A-enriched Hericium erinaceus mycelia: a pilot double-blind placebo-controlled study. Frontiers in Aging Neuroscience, 12, 155.<br /> <br /> Bizjak, M. Č., et al. (2024). Effect of erinacine A-enriched Hericium erinaceus supplementation on cognition: a randomized, double-blind, placebo-controlled pilot study. Journal of Functional Foods, 109, 105001.<br /> <br /> Mori, K., Inatomi, S., Ouchi, K., Azumi, Y., &amp; Tuchida, T. (2009). Improving effects of the mushroom Hericium erinaceus on mild cognitive impairment: a double-blind placebo-controlled clinical trial. Phytotherapy Research, 23(3), 367–372.<br /> <br /> AFS/MycoThrive™ Lion’s Mane extract enhances working memory, attention, reaction time, and mood: results from an acute trial in healthy adults. (2023). Journal of Dietary Supplements, 20(1), 115–129.<br /> <br /> Acute cognitive effects of Hericium erinaceus fruiting body extract in healthy young adults: a randomized, placebo-controlled crossover study. (2024). Nutritional Neuroscience. [painossa]<br /> <br /> Sabaratnam, V., Kah-Hui Wong, &amp; Naidu, M. (2013). Neuroregenerative potential of Lion’s Mane mushroom: a review. Journal of Ethnopharmacology.<br /> <br /> Unveiling the role of erinacines in the neuroprotective effects of Hericium erinaceus: early clinical trials on nootropic effects. Frontiers in Pharmacology (2025). [hyväksytty julkaisu]<br /> <br /> Zhang, Z., Lv, G., Pan, H., Pandey, A., &amp; He, W. (2020). Anti-inflammatory and antioxidant activities of Hericium erinaceus mycelium and its potential use in neurodegenerative disorders. International Journal of Medicinal Mushrooms, 22(9), 857–869.<br /> <br /> Higher mushroom intake is associated with better cognitive performance in aging adults: an epidemiological study. (2020). Journal of Alzheimer’s Disease, 73(1), 203–210.<br /> <br /> Stamets, P. (2005). Mycelium Running: How Mushrooms Can Help Save the World. Ten Speed Press.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Siiliorakas_(Lion%27s_mane)&diff=1701 2025-06-25T10:56:40Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=siiliorakas.jpg<br /> |kuvateksti=Siiliorakas (Hericium erinaceus), vuoden 2025 rohdoskasvi<br /> |pointti=Siiliorakas tukee muistia ja aivoterveyttä – luonnollinen tuki hermostolle.<br /> |info1=Siiliorakas (Hericium erinaceus), tunnettu myös nimellä Lion’s Mane, on valkoinen, hapsureunainen sieni, joka muistuttaa ulkonäöltään leijonan harjaa. Se kuuluu Hericiaceae-heimoon ja on arvostettu sekä ruokasienenä että rohdoskäytössä erityisesti sen hermostoa ja aivotoimintaa tukevien vaikutusten vuoksi.<br /> <br /> Siiliorakas esiintyy luonnonvaraisena myös Suomessa, mutta harvinaisena. Se kasvaa lehtipuilla, erityisesti kuolleilla tai vaurioituneilla koivuilla, ja sitä tavataan lähinnä vanhoissa lehtimetsissä. <br /> <br /> Viime vuosina siiliorakkaan viljely on yleistynyt Suomessa, ja sitä tuotetaan sekä ravintolisäkäyttöön että ruokasienenä. Sientä hyödynnetään yleisesti uutemuodossa (kuten kapseleina tai nesteuutteena), ja sen suosio perustuu erityisesti tutkimuksiin, jotka viittaavat muistin, kognition ja hermoston uusiutumisen tukemiseen.<br /> |info2=Siiliorakas (Hericium erinaceus) sisältää useita tutkittuja yhdisteitä, jotka tukevat aivoterveyttä ja hermoston toimintaa. Sen tärkeimpiä vaikuttavia aineita ovat hericenonit ja erinasiinit, jotka stimuloivat NGF- ja BDNF-hermokasvutekijöiden tuotantoa. Nämä yhdisteet tukevat hermosolujen kasvua, uusiutumista ja muistitoimintojen vahvistumista.<br /> <br /> Lisäksi siiliorakas sisältää beetaglukaania ja muita polysakkarideja, jotka vahvistavat immuunipuolustusta ja suojaavat soluja hapetusstressiltä. Muita merkittäviä yhdisteitä ovat ergothioneiini (antioksidantti), DLPE-lipidi (hermosolujen suojamekanismeihin osallistuva yhdiste) sekä sterolit ja fenoliyhdisteet, joilla on tulehdusta hillitseviä vaikutuksia.<br /> <br /> Näiden yhdisteiden yhteisvaikutus tekee siiliorakkaasta monipuolisen luonnonaineen erityisesti muistia, kognitiota ja hermoston hyvinvointia tukevissa valmisteissa.<br /> |info3=-Tukee muistia, oppimista ja keskittymiskykyä<br /> <br /> -Edistää aivoterveyttä ja hermoston toimintaa<br /> <br /> -Voi ehkäistä ja lievittää neurodegeneratiivisten sairauksien oireita (esim. Alzheimer, Parkinson)<br /> <br /> -Voi lievittää lieviä mielialaoireita kuten ahdistusta ja masennusta<br /> <br /> -Tukee ruoansulatuskanavan ja immuunijärjestelmän toimintaa<br /> <br /> -Vähentää matala-asteista tulehdusta ja oksidatiivista stressiä<br /> <br /> Siiliorakasta käytetään ravintolisissä uutteina (esim. kapselit, nesteuutteet). Tyypillinen päiväannos on 500–1500 mg uutetta.<br /> |info4=Siiliorakas on yleisesti hyvin siedetty. Joillakin henkilöillä voi esiintyä lieviä ruoansulatuskanavan oireita.<br /> Raskauden ja imetyksen aikana sekä lääkitysten yhteydessä käytöstä on hyvä keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Pitkäaikaisesta käytöstä ihmisillä tarvitaan vielä lisää kliinistä tutkimusnäyttöä.<br /> |info6=Li, I.-C., et al. (2020). Prevention of early Alzheimer’s disease by erinacine A-enriched Hericium erinaceus mycelia: a pilot double-blind placebo-controlled study. Frontiers in Aging Neuroscience, 12, 155.<br /> <br /> Bizjak, M. Č., et al. (2024). Effect of erinacine A-enriched Hericium erinaceus supplementation on cognition: a randomized, double-blind, placebo-controlled pilot study. Journal of Functional Foods, 109, 105001.<br /> <br /> Mori, K., Inatomi, S., Ouchi, K., Azumi, Y., &amp; Tuchida, T. (2009). Improving effects of the mushroom Hericium erinaceus on mild cognitive impairment: a double-blind placebo-controlled clinical trial. Phytotherapy Research, 23(3), 367–372.<br /> <br /> AFS/MycoThrive™ Lion’s Mane extract enhances working memory, attention, reaction time, and mood: results from an acute trial in healthy adults. (2023). Journal of Dietary Supplements, 20(1), 115–129.<br /> <br /> Acute cognitive effects of Hericium erinaceus fruiting body extract in healthy young adults: a randomized, placebo-controlled crossover study. (2024). Nutritional Neuroscience. [painossa]<br /> <br /> Sabaratnam, V., Kah-Hui Wong, &amp; Naidu, M. (2013). Neuroregenerative potential of Lion’s Mane mushroom: a review. Journal of Ethnopharmacology.<br /> <br /> Unveiling the role of erinacines in the neuroprotective effects of Hericium erinaceus: early clinical trials on nootropic effects. Frontiers in Pharmacology (2025). [hyväksytty julkaisu]<br /> <br /> Zhang, Z., Lv, G., Pan, H., Pandey, A., &amp; He, W. (2020). Anti-inflammatory and antioxidant activities of Hericium erinaceus mycelium and its potential use in neurodegenerative disorders. International Journal of Medicinal Mushrooms, 22(9), 857–869.<br /> <br /> Higher mushroom intake is associated with better cognitive performance in aging adults: an epidemiological study. (2020). Journal of Alzheimer’s Disease, 73(1), 203–210.<br /> <br /> Stamets, P. (2005). Mycelium Running: How Mushrooms Can Help Save the World. Ten Speed Press.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Siiliorakas_(Lion%27s_mane)&diff=1700 2025-06-25T10:53:45Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=siiliorakas.jpg<br /> |kuvateksti=Siiliorakas (Hericium erinaceus), vuoden 2025 rohdoskasvi<br /> |pointti=Siiliorakas tukee muistia ja aivoterveyttä – luonnollinen tuki hermostolle.<br /> |info1=Siiliorakas (Hericium erinaceus), tunnettu myös nimellä Lion’s Mane, on valkoinen, hapsureunainen sieni, joka muistuttaa ulkonäöltään leijonan harjaa. Se kuuluu Hericiaceae-heimoon ja on arvostettu sekä ruokasienenä että rohdoskäytössä erityisesti sen hermostoa ja aivotoimintaa tukevien vaikutusten vuoksi.<br /> <br /> Siiliorakas esiintyy luonnonvaraisena myös Suomessa, mutta harvinaisena. Se kasvaa lehtipuilla, erityisesti kuolleilla tai vaurioituneilla koivuilla, ja sitä tavataan lähinnä vanhoissa lehtimetsissä. <br /> <br /> Viime vuosina siiliorakkaan viljely on yleistynyt Suomessa, ja sitä tuotetaan sekä ravintolisäkäyttöön että ruokasienenä. Sientä hyödynnetään yleisesti uutemuodossa (kuten kapseleina tai nesteuutteena), ja sen suosio perustuu erityisesti tutkimuksiin, jotka viittaavat muistin, kognition ja hermoston uusiutumisen tukemiseen.<br /> |info2=Siiliorakas (Hericium erinaceus) sisältää useita bioaktiivisia yhdisteitä, jotka tukevat hermoston toimintaa, hermosolujen kasvua sekä solujen suojaa:<br /> <br /> Hericenonit (A–K) – Fenolisia yhdisteitä hedelmäkappaleissa, joista C, D ja E stimuloivat hermokasvutekijää (NGF) in vitro <br /> en.wikipedia.org<br /> +11<br /> mdpi.com<br /> +11<br /> pdfs.semanticscholar.org<br /> +11<br /> .<br /> <br /> Erinasiinit (A–I, P–U) – Myseelissä esiintyviä cyathane-diterpeenejä. Erinasiini A (ja muut erinasiinit) läpäisevät veri–aivoesteen ja lisäävät NGF- ja BDNF-tasoja <br /> en.wikipedia.org<br /> +1<br /> alzdiscovery.org<br /> +1<br /> .<br /> <br /> Polysakkaridit – Beetaglukaanit ja muut monimutkaiset sokerit tukevat immuunijärjestelmää ja toimivat antioksidantteina .<br /> <br /> Ergothioneiini – Luonnollinen antioksidantti, joka suojaa hermosoluja oksidatiiviselta stressiltä <br /> mdpi.com<br /> +1<br /> mdpi.com<br /> +1<br /> .<br /> <br /> Dilinoleylifosfatidyletanoliamiini (DLPE) – Lipaisti, joka suojaa hermosoluja amyloidivauriolta .<br /> <br /> Sterolit ja muut lipofiiliset yhdisteet – Sisältävät esimerkiksi ergostanoleja ja alkaloideja, joilla on tulehdusta ehkäiseviä vaikutuksia .<br /> |info3=-Tukee muistia, oppimista ja keskittymiskykyä<br /> <br /> -Edistää aivoterveyttä ja hermoston toimintaa<br /> <br /> -Voi ehkäistä ja lievittää neurodegeneratiivisten sairauksien oireita (esim. Alzheimer, Parkinson)<br /> <br /> -Voi lievittää lieviä mielialaoireita kuten ahdistusta ja masennusta<br /> <br /> -Tukee ruoansulatuskanavan ja immuunijärjestelmän toimintaa<br /> <br /> -Vähentää matala-asteista tulehdusta ja oksidatiivista stressiä<br /> <br /> Siiliorakasta käytetään ravintolisissä uutteina (esim. kapselit, nesteuutteet). Tyypillinen päiväannos on 500–1500 mg uutetta.<br /> |info4=Siiliorakas on yleisesti hyvin siedetty. Joillakin henkilöillä voi esiintyä lieviä ruoansulatuskanavan oireita.<br /> Raskauden ja imetyksen aikana sekä lääkitysten yhteydessä käytöstä on hyvä keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Pitkäaikaisesta käytöstä ihmisillä tarvitaan vielä lisää kliinistä tutkimusnäyttöä.<br /> |info6=Li, I.-C., et al. (2020). Prevention of early Alzheimer’s disease by erinacine A-enriched Hericium erinaceus mycelia: a pilot double-blind placebo-controlled study. Frontiers in Aging Neuroscience, 12, 155.<br /> <br /> Bizjak, M. Č., et al. (2024). Effect of erinacine A-enriched Hericium erinaceus supplementation on cognition: a randomized, double-blind, placebo-controlled pilot study. Journal of Functional Foods, 109, 105001.<br /> <br /> Mori, K., Inatomi, S., Ouchi, K., Azumi, Y., &amp; Tuchida, T. (2009). Improving effects of the mushroom Hericium erinaceus on mild cognitive impairment: a double-blind placebo-controlled clinical trial. Phytotherapy Research, 23(3), 367–372.<br /> <br /> AFS/MycoThrive™ Lion’s Mane extract enhances working memory, attention, reaction time, and mood: results from an acute trial in healthy adults. (2023). Journal of Dietary Supplements, 20(1), 115–129.<br /> <br /> Acute cognitive effects of Hericium erinaceus fruiting body extract in healthy young adults: a randomized, placebo-controlled crossover study. (2024). Nutritional Neuroscience. [painossa]<br /> <br /> Sabaratnam, V., Kah-Hui Wong, &amp; Naidu, M. (2013). Neuroregenerative potential of Lion’s Mane mushroom: a review. Journal of Ethnopharmacology.<br /> <br /> Unveiling the role of erinacines in the neuroprotective effects of Hericium erinaceus: early clinical trials on nootropic effects. Frontiers in Pharmacology (2025). [hyväksytty julkaisu]<br /> <br /> Zhang, Z., Lv, G., Pan, H., Pandey, A., &amp; He, W. (2020). Anti-inflammatory and antioxidant activities of Hericium erinaceus mycelium and its potential use in neurodegenerative disorders. International Journal of Medicinal Mushrooms, 22(9), 857–869.<br /> <br /> Higher mushroom intake is associated with better cognitive performance in aging adults: an epidemiological study. (2020). Journal of Alzheimer’s Disease, 73(1), 203–210.<br /> <br /> Stamets, P. (2005). Mycelium Running: How Mushrooms Can Help Save the World. Ten Speed Press.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Siiliorakas_(Lion%27s_mane)&diff=1699 2025-06-25T10:51:43Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=siiliorakas.jpg<br /> |kuvateksti=Siiliorakas (Hericium erinaceus), vuoden 2025 rohdoskasvi<br /> |pointti=Siiliorakas tukee muistia ja aivoterveyttä – luonnollinen tuki hermostolle.<br /> |info1=Siiliorakas (Hericium erinaceus), tunnettu myös nimellä Lion’s Mane, on valkoinen, hapsureunainen sieni, joka muistuttaa ulkonäöltään leijonan harjaa. Se kuuluu Hericiaceae-heimoon ja on arvostettu sekä ruokasienenä että rohdoskäytössä erityisesti sen hermostoa ja aivotoimintaa tukevien vaikutusten vuoksi.<br /> <br /> Siiliorakas esiintyy luonnonvaraisena myös Suomessa, mutta harvinaisena. Se kasvaa lehtipuilla, erityisesti kuolleilla tai vaurioituneilla koivuilla, ja sitä tavataan lähinnä vanhoissa lehtimetsissä. <br /> <br /> Viime vuosina siiliorakkaan viljely on yleistynyt Suomessa, ja sitä tuotetaan sekä ravintolisäkäyttöön että ruokasienenä. Sientä hyödynnetään yleisesti uutemuodossa (kuten kapseleina tai nesteuutteena), ja sen suosio perustuu erityisesti tutkimuksiin, jotka viittaavat muistin, kognition ja hermoston uusiutumisen tukemiseen.<br /> |info2=Siiliorakas sisältää useita biologisesti aktiivisia yhdisteitä, erityisesti:<br /> -Herisenonit<br /> -Erinasiinit<br /> <br /> Nämä yhdisteet stimuloivat aivoperäisen hermokasvutekijän (BDNF) ja hermokasvutekijän (NGF) tuotantoa, jotka tukevat hermosolujen kasvua ja uusiutumista.<br /> |info3=-Tukee muistia, oppimista ja keskittymiskykyä<br /> <br /> -Edistää aivoterveyttä ja hermoston toimintaa<br /> <br /> -Voi ehkäistä ja lievittää neurodegeneratiivisten sairauksien oireita (esim. Alzheimer, Parkinson)<br /> <br /> -Voi lievittää lieviä mielialaoireita kuten ahdistusta ja masennusta<br /> <br /> -Tukee ruoansulatuskanavan ja immuunijärjestelmän toimintaa<br /> <br /> -Vähentää matala-asteista tulehdusta ja oksidatiivista stressiä<br /> <br /> Siiliorakasta käytetään ravintolisissä uutteina (esim. kapselit, nesteuutteet). Tyypillinen päiväannos on 500–1500 mg uutetta.<br /> |info4=Siiliorakas on yleisesti hyvin siedetty. Joillakin henkilöillä voi esiintyä lieviä ruoansulatuskanavan oireita.<br /> Raskauden ja imetyksen aikana sekä lääkitysten yhteydessä käytöstä on hyvä keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Pitkäaikaisesta käytöstä ihmisillä tarvitaan vielä lisää kliinistä tutkimusnäyttöä.<br /> |info6=Li, I.-C., et al. (2020). Prevention of early Alzheimer’s disease by erinacine A-enriched Hericium erinaceus mycelia: a pilot double-blind placebo-controlled study. Frontiers in Aging Neuroscience, 12, 155.<br /> <br /> Bizjak, M. Č., et al. (2024). Effect of erinacine A-enriched Hericium erinaceus supplementation on cognition: a randomized, double-blind, placebo-controlled pilot study. Journal of Functional Foods, 109, 105001.<br /> <br /> Mori, K., Inatomi, S., Ouchi, K., Azumi, Y., &amp; Tuchida, T. (2009). Improving effects of the mushroom Hericium erinaceus on mild cognitive impairment: a double-blind placebo-controlled clinical trial. Phytotherapy Research, 23(3), 367–372.<br /> <br /> AFS/MycoThrive™ Lion’s Mane extract enhances working memory, attention, reaction time, and mood: results from an acute trial in healthy adults. (2023). Journal of Dietary Supplements, 20(1), 115–129.<br /> <br /> Acute cognitive effects of Hericium erinaceus fruiting body extract in healthy young adults: a randomized, placebo-controlled crossover study. (2024). Nutritional Neuroscience. [painossa]<br /> <br /> Sabaratnam, V., Kah-Hui Wong, &amp; Naidu, M. (2013). Neuroregenerative potential of Lion’s Mane mushroom: a review. Journal of Ethnopharmacology.<br /> <br /> Unveiling the role of erinacines in the neuroprotective effects of Hericium erinaceus: early clinical trials on nootropic effects. Frontiers in Pharmacology (2025). [hyväksytty julkaisu]<br /> <br /> Zhang, Z., Lv, G., Pan, H., Pandey, A., &amp; He, W. (2020). Anti-inflammatory and antioxidant activities of Hericium erinaceus mycelium and its potential use in neurodegenerative disorders. International Journal of Medicinal Mushrooms, 22(9), 857–869.<br /> <br /> Higher mushroom intake is associated with better cognitive performance in aging adults: an epidemiological study. (2020). Journal of Alzheimer’s Disease, 73(1), 203–210.<br /> <br /> Stamets, P. (2005). Mycelium Running: How Mushrooms Can Help Save the World. Ten Speed Press.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Siiliorakas.jpg&diff=1698 2025-06-25T10:50:00Z

<p>MRonkko: MRonkko tallensi uuden version tiedostosta Tiedosto:Siiliorakas.jpg</p> <hr /> <div></div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Siiliorakas_(Lion%27s_mane)&diff=1697 2025-06-25T10:47:01Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuvateksti=Siiliorakas (Hericium erinaceus), vuoden 2025 rohdoskasvi<br /> |pointti=Siiliorakas tukee muistia ja aivoterveyttä – luonnollinen tuki hermostolle.<br /> |info1=Siiliorakas (Hericium erinaceus), tunnettu myös nimellä Lion’s Mane, on valkoinen, hapsureunainen sieni, joka muistuttaa ulkonäöltään leijonan harjaa. Se kuuluu Hericiaceae-heimoon ja on arvostettu sekä ruokasienenä että rohdoskäytössä erityisesti sen hermostoa ja aivotoimintaa tukevien vaikutusten vuoksi.<br /> <br /> Siiliorakas esiintyy luonnonvaraisena myös Suomessa, mutta harvinaisena. Se kasvaa lehtipuilla, erityisesti kuolleilla tai vaurioituneilla koivuilla, ja sitä tavataan lähinnä vanhoissa lehtimetsissä. <br /> <br /> Viime vuosina siiliorakkaan viljely on yleistynyt Suomessa, ja sitä tuotetaan sekä ravintolisäkäyttöön että ruokasienenä. Sientä hyödynnetään yleisesti uutemuodossa (kuten kapseleina tai nesteuutteena), ja sen suosio perustuu erityisesti tutkimuksiin, jotka viittaavat muistin, kognition ja hermoston uusiutumisen tukemiseen.<br /> |info2=Siiliorakas sisältää useita biologisesti aktiivisia yhdisteitä, erityisesti:<br /> -Herisenonit<br /> -Erinasiinit<br /> <br /> Nämä yhdisteet stimuloivat aivoperäisen hermokasvutekijän (BDNF) ja hermokasvutekijän (NGF) tuotantoa, jotka tukevat hermosolujen kasvua ja uusiutumista.<br /> |info3=-Tukee muistia, oppimista ja keskittymiskykyä<br /> <br /> -Edistää aivoterveyttä ja hermoston toimintaa<br /> <br /> -Voi ehkäistä ja lievittää neurodegeneratiivisten sairauksien oireita (esim. Alzheimer, Parkinson)<br /> <br /> -Voi lievittää lieviä mielialaoireita kuten ahdistusta ja masennusta<br /> <br /> -Tukee ruoansulatuskanavan ja immuunijärjestelmän toimintaa<br /> <br /> -Vähentää matala-asteista tulehdusta ja oksidatiivista stressiä<br /> <br /> Siiliorakasta käytetään ravintolisissä uutteina (esim. kapselit, nesteuutteet). Tyypillinen päiväannos on 500–1500 mg uutetta.<br /> |info4=Siiliorakas on yleisesti hyvin siedetty. Joillakin henkilöillä voi esiintyä lieviä ruoansulatuskanavan oireita.<br /> Raskauden ja imetyksen aikana sekä lääkitysten yhteydessä käytöstä on hyvä keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Pitkäaikaisesta käytöstä ihmisillä tarvitaan vielä lisää kliinistä tutkimusnäyttöä.<br /> |info6=Li, I.-C., et al. (2020). Prevention of early Alzheimer’s disease by erinacine A-enriched Hericium erinaceus mycelia: a pilot double-blind placebo-controlled study. Frontiers in Aging Neuroscience, 12, 155.<br /> <br /> Bizjak, M. Č., et al. (2024). Effect of erinacine A-enriched Hericium erinaceus supplementation on cognition: a randomized, double-blind, placebo-controlled pilot study. Journal of Functional Foods, 109, 105001.<br /> <br /> Mori, K., Inatomi, S., Ouchi, K., Azumi, Y., &amp; Tuchida, T. (2009). Improving effects of the mushroom Hericium erinaceus on mild cognitive impairment: a double-blind placebo-controlled clinical trial. Phytotherapy Research, 23(3), 367–372.<br /> <br /> AFS/MycoThrive™ Lion’s Mane extract enhances working memory, attention, reaction time, and mood: results from an acute trial in healthy adults. (2023). Journal of Dietary Supplements, 20(1), 115–129.<br /> <br /> Acute cognitive effects of Hericium erinaceus fruiting body extract in healthy young adults: a randomized, placebo-controlled crossover study. (2024). Nutritional Neuroscience. [painossa]<br /> <br /> Sabaratnam, V., Kah-Hui Wong, &amp; Naidu, M. (2013). Neuroregenerative potential of Lion’s Mane mushroom: a review. Journal of Ethnopharmacology.<br /> <br /> Unveiling the role of erinacines in the neuroprotective effects of Hericium erinaceus: early clinical trials on nootropic effects. Frontiers in Pharmacology (2025). [hyväksytty julkaisu]<br /> <br /> Zhang, Z., Lv, G., Pan, H., Pandey, A., &amp; He, W. (2020). Anti-inflammatory and antioxidant activities of Hericium erinaceus mycelium and its potential use in neurodegenerative disorders. International Journal of Medicinal Mushrooms, 22(9), 857–869.<br /> <br /> Higher mushroom intake is associated with better cognitive performance in aging adults: an epidemiological study. (2020). Journal of Alzheimer’s Disease, 73(1), 203–210.<br /> <br /> Stamets, P. (2005). Mycelium Running: How Mushrooms Can Help Save the World. Ten Speed Press.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Siiliorakas.jpg&diff=1696 2025-06-25T10:15:19Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div></div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Siiliorakas_(Lion%27s_mane)&diff=1695 2025-06-25T10:14:17Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuvateksti=Siiliorakas (Hericium erinaceus), vuoden 2025 rohdoskasvi<br /> |pointti=Siiliorakas tukee muistia ja aivoterveyttä – luonnollinen tuki hermostolle.<br /> |info1=Siiliorakas (Hericium erinaceus), kansainvälisesti tunnettu nimellä Lion’s Mane, on valkoinen, pitkähapsinen sieni, joka muistuttaa leijonan harjaa. Se kuuluu orakkaisiin (Hericiaceae) ja on sekä kulinaarinen herkku että laajasti tutkittu lääkinnällinen sieni, erityisesti aivoterveyden ja hermoston toiminnan tukijana.<br /> <br /> Luonnonvaraisena siiliorakas kasvaa vanhoissa lehtimetsissä lahoavien jalopuiden – kuten pyökin, tammen ja koivun – rungoilla. Suomessa siiliorakas on harvinainen ja rauhoitettu laji, jota tavataan vain satunnaisesti, erityisesti luonnonsuojelualueilla ja luonnontilaisissa lehtipuustoissa Etelä-Suomessa. Sen ekologinen rooli on saprotrofinen eli se hajottaa kuollutta lehtipuumateriaalia.<br /> <br /> Viime vuosina siiliorakkaan viljely on yleistynyt myös Suomessa, ja sitä on saatavilla mm. kotimaisina uutemuotoisina ravintolisinä sekä kasvatusalustoina kotikäyttöön. Suosion taustalla on sen aivoterveyttä, muistia ja hermoston uusiutumista tukevat vaikutukset, joista on kertynyt kasvava määrä tutkimusnäyttöä.<br /> |info2=Siiliorakas sisältää useita biologisesti aktiivisia yhdisteitä, erityisesti:<br /> -Herisenonit<br /> -Erinasiinit<br /> <br /> Nämä yhdisteet stimuloivat aivoperäisen hermokasvutekijän (BDNF) ja hermokasvutekijän (NGF) tuotantoa, jotka tukevat hermosolujen kasvua ja uusiutumista.<br /> |info3=-Tukee muistia, oppimista ja keskittymiskykyä<br /> <br /> -Edistää aivoterveyttä ja hermoston toimintaa<br /> <br /> -Voi ehkäistä ja lievittää neurodegeneratiivisten sairauksien oireita (esim. Alzheimer, Parkinson)<br /> <br /> -Voi lievittää lieviä mielialaoireita kuten ahdistusta ja masennusta<br /> <br /> -Tukee ruoansulatuskanavan ja immuunijärjestelmän toimintaa<br /> <br /> -Vähentää matala-asteista tulehdusta ja oksidatiivista stressiä<br /> <br /> Siiliorakasta käytetään ravintolisissä uutteina (esim. kapselit, nesteuutteet). Tyypillinen päiväannos on 500–1500 mg uutetta.<br /> |info4=Siiliorakas on yleisesti hyvin siedetty. Joillakin henkilöillä voi esiintyä lieviä ruoansulatuskanavan oireita.<br /> Raskauden ja imetyksen aikana sekä lääkitysten yhteydessä käytöstä on hyvä keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Pitkäaikaisesta käytöstä ihmisillä tarvitaan vielä lisää kliinistä tutkimusnäyttöä.<br /> |info6=Li, I.-C., et al. (2020). Prevention of early Alzheimer’s disease by erinacine A-enriched Hericium erinaceus mycelia: a pilot double-blind placebo-controlled study. Frontiers in Aging Neuroscience, 12, 155.<br /> <br /> Bizjak, M. Č., et al. (2024). Effect of erinacine A-enriched Hericium erinaceus supplementation on cognition: a randomized, double-blind, placebo-controlled pilot study. Journal of Functional Foods, 109, 105001.<br /> <br /> Mori, K., Inatomi, S., Ouchi, K., Azumi, Y., &amp; Tuchida, T. (2009). Improving effects of the mushroom Hericium erinaceus on mild cognitive impairment: a double-blind placebo-controlled clinical trial. Phytotherapy Research, 23(3), 367–372.<br /> <br /> AFS/MycoThrive™ Lion’s Mane extract enhances working memory, attention, reaction time, and mood: results from an acute trial in healthy adults. (2023). Journal of Dietary Supplements, 20(1), 115–129.<br /> <br /> Acute cognitive effects of Hericium erinaceus fruiting body extract in healthy young adults: a randomized, placebo-controlled crossover study. (2024). Nutritional Neuroscience. [painossa]<br /> <br /> Sabaratnam, V., Kah-Hui Wong, &amp; Naidu, M. (2013). Neuroregenerative potential of Lion’s Mane mushroom: a review. Journal of Ethnopharmacology.<br /> <br /> Unveiling the role of erinacines in the neuroprotective effects of Hericium erinaceus: early clinical trials on nootropic effects. Frontiers in Pharmacology (2025). [hyväksytty julkaisu]<br /> <br /> Zhang, Z., Lv, G., Pan, H., Pandey, A., &amp; He, W. (2020). Anti-inflammatory and antioxidant activities of Hericium erinaceus mycelium and its potential use in neurodegenerative disorders. International Journal of Medicinal Mushrooms, 22(9), 857–869.<br /> <br /> Higher mushroom intake is associated with better cognitive performance in aging adults: an epidemiological study. (2020). Journal of Alzheimer’s Disease, 73(1), 203–210.<br /> <br /> Stamets, P. (2005). Mycelium Running: How Mushrooms Can Help Save the World. Ten Speed Press.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Siiliorakas_(Lion%27s_mane)&diff=1694 2025-06-25T10:02:55Z

<p>MRonkko: Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |kuvateksti=Siiliorakas (Hericium erinaceus), vuoden 2025 rohdoskasvi |pointti=Siiliorakas tukee muistia ja aivoterveyttä – luonnollinen tuki hermostolle. |info...</p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuvateksti=Siiliorakas (Hericium erinaceus), vuoden 2025 rohdoskasvi<br /> |pointti=Siiliorakas tukee muistia ja aivoterveyttä – luonnollinen tuki hermostolle.<br /> |info1=Siiliorakas (Hericium erinaceus), englanniksi Lion’s Mane, on valkoinen, pörröinen sieni, joka muistuttaa ulkonäöltään leijonan harjaa. Se kasvaa luonnonvaraisesti Aasiassa ja Keski-Euroopassa, mutta sitä viljellään nykyään myös Suomessa. Siiliorakas on arvostettu sekä kulinaarisena herkullisena ruokasienenä että lääkinnällisenä sienenä erityisesti sen aivoterveyttä tukevien vaikutusten ansiosta.<br /> |info2=Siiliorakas sisältää useita biologisesti aktiivisia yhdisteitä, erityisesti:<br /> -Herisenonit<br /> -Erinasiinit<br /> <br /> Nämä yhdisteet stimuloivat aivoperäisen hermokasvutekijän (BDNF) ja hermokasvutekijän (NGF) tuotantoa, jotka tukevat hermosolujen kasvua ja uusiutumista.<br /> |info3=-Tukee muistia, oppimista ja keskittymiskykyä<br /> <br /> -Edistää aivoterveyttä ja hermoston toimintaa<br /> <br /> -Voi ehkäistä ja lievittää neurodegeneratiivisten sairauksien oireita (esim. Alzheimer, Parkinson)<br /> <br /> -Voi lievittää lieviä mielialaoireita kuten ahdistusta ja masennusta<br /> <br /> -Tukee ruoansulatuskanavan ja immuunijärjestelmän toimintaa<br /> <br /> -Vähentää matala-asteista tulehdusta ja oksidatiivista stressiä<br /> <br /> Siiliorakasta käytetään ravintolisissä uutteina (esim. kapselit, nesteuutteet). Tyypillinen päiväannos on 500–1500 mg uutetta.<br /> |info4=Siiliorakas on yleisesti hyvin siedetty. Joillakin henkilöillä voi esiintyä lieviä ruoansulatuskanavan oireita.<br /> Raskauden ja imetyksen aikana sekä lääkitysten yhteydessä käytöstä on hyvä keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Pitkäaikaisesta käytöstä ihmisillä tarvitaan vielä lisää kliinistä tutkimusnäyttöä.<br /> |info6=Mori, K., Inatomi, S., Ouchi, K., Azumi, Y., &amp; Tuchida, T. (2009). Improving effects of the mushroom Hericium erinaceus on mild cognitive impairment: a double-blind placebo-controlled clinical trial. Phytotherapy Research, 23(3), 367-372.<br /> <br /> Sabaratnam, V., Kah-Hui Wong, &amp; Naidu, M. (2013). Neuroregenerative potential of Lion’s Mane mushroom: a review. Journal of Ethnopharmacology.<br /> <br /> Zhang, Z., Lv, G., Pan, H., Pandey, A., &amp; He, W. (2020). Anti-inflammatory and antioxidant activities of Hericium erinaceus mycelium and its potential use in neurodegenerative disorders. International Journal of Medicinal Mushrooms, 22(9), 857–869.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Vuoden-2025-Rohdoskasvi-Lion%27s-mane.jpg&diff=1693 2025-06-25T09:58:15Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div></div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Sitruunamelissa&diff=1692 2025-01-16T05:57:14Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=Piclumen-1737006994852.png<br /> |kuvateksti=Sitruunamelissatee<br /> |pointti=Sitruunamelissaa voidaan käyttää myös mausteyrttinä esimerkiksi kalaruokiin, salaatteihin ja jälkiruokiin. Se on arvostettu niin kulinaristisessa kuin lääkinnällisessä käytössä.<br /> |info1=Sitruunamelissa (Melissa officinalis) kuuluu maailman vanhimpiin lääkeyrtteihin, ja sen käyttö on hyvin monipuolista. Kasvin tieteellinen nimi juontuu kreikan kielestä, jossa &quot;melissa&quot; viittaa mehiläisiin ja hunajaan. Sitruunamelissaa on pidetty erityisenä hunajakasvina ja hermostoa rauhoittavana yrttinä kansanlääketieteessä. Nykyisin se tunnetaan myös ruokien, juomien ja kosmetiikan raaka-aineena.<br /> <br /> Sitruunamelissa ei yleensä kuki ensimmäisenä kasvukesänä. Lehtiä kannattaa kerätä ennen kukintaa, sillä kukinnan jälkeen niiden laatu heikkenee.<br /> Kuivatuslämpötilaksi suositellaan alle 40 °C, jotta aktiiviset yhdisteet säilyvät mahdollisimman hyvin.<br /> <br /> Sitruunamelissa on kotoisin Etelä-Euroopasta ja Länsi-Aasiasta, mutta se on levinnyt viljeltynä laajalle alueelle, myös Suomeen. Se viihtyy aurinkoisilla ja suojaisilla kasvupaikoilla, ja sitä kasvatetaan yleisesti kotipuutarhoissa.<br /> |info2=Eteeriset öljyt: Sisältää erityisesti sitraalia ja geraniaalia, jotka antavat sitruunamelissalle sen tunnusomaisen sitruunaisen tuoksun.<br /> Flavonoidit: Kversetiini ja luteoliini ovat tunnettuja antioksidanttisista ja tulehdusta ehkäisevistä vaikutuksista.<br /> Fenoliyhdisteet: Sisältää runsaasti rosmariinihappoa, jolla on vahvoja rauhoittavia ja hermostoa suojaavia ominaisuuksia.<br /> |info3=Sitruunamelissan lehtiä (Melissae folium) käytetään laajalti monissa käyttötarkoituksissa. Ne voidaan käyttää tuoreena tai kuivattuna teessä, tinktuurassa ja kosmetiikassa.<br /> <br /> Nykyiset tutkimukset tukevat sitruunamelissan käyttöä lievän ahdistuksen ja stressin hoidossa sekä muistia ja kognitiivista toimintaa tukevana yrttinä.<br /> <br /> Rauhoittava vaikutus: Eteeriset öljyt lievittävät stressiä ja unettomuutta.<br /> Vatsavaivoihin: Käytetään kouristusten ja ruoansulatusvaivojen hoitoon.<br /> Hermoston tuki: Sopii hermostollisten vaivojen, kuten päänsäryn ja ahdistuksen hoitoon.<br /> Ihonhoito: Rauhoittaa ihoa ja soveltuu lievien haavojen hoitoon.<br /> Kylpylisä: Rentouttava vaikutus keholle ja mielelle.<br /> <br /> Tee: Hauduta 2–3 tl kuivattuja sitruunamelissan lehtiä 1,5 dl:ssa kuumaa vettä noin 10 minuuttia. Nauti 2–3 kertaa päivässä.<br /> <br /> Tinktuura: Sekoita 20 g kuivattuja lehtiä 100 ml:aan alkoholia (40 %) ja anna uuttua 10–14 päivää. Siivilöi ja käytä 0,5–1 ml tinktuuraa veden kanssa 2–3 kertaa päivässä.<br /> Kylpy: Hauduta 100 g sitruunamelissan lehtiä 1 litrassa kuumaa vettä ja lisää kylpyveteen.<br /> |info4=Saattaa voimistaa sedatiivisten lääkkeiden vaikutusta. Käyttöä ei suositella unilääkkeiden kanssa ilman lääkärin ohjeistusta.<br /> Ei suositella raskaana oleville tai imettäville ilman terveydenhuollon ammattilaisen neuvoa.<br /> |info6=# Kennedy, D. O., et al. (2002). The effect of lemon balm (Melissa officinalis) on mood and cognitive performance. Neuropsychopharmacology, 27(5), 708-719.<br /> # Akhondzadeh, S., et al. (2003). Melissa officinalis extract in the treatment of patients with mild to moderate Alzheimer’s disease: A double blind, randomised, placebo controlled trial. Journal of Neurology, Neurosurgery &amp; Psychiatry, 74(7), 863-866.<br /> # Kennedy, D. O., et al. (2004). Attenuation of laboratory-induced stress in humans after acute administration of Melissa officinalis (lemon balm). Psychosomatic Medicine, 66(4), 607-613.<br /> # Koytchev, R., et al. (1999). Melissa officinalis oil affects infectivity of enveloped herpesviruses. Phytomedicine, 6(4), 225-230.<br /> # Cases, J., et al. (2011). Pilot trial of Melissa officinalis L. leaf extract in the treatment of volunteers suffering from mild-to-moderate anxiety disorders and sleep disturbances. Mediterranean Journal of Nutrition and Metabolism, 4(3), 211-218.<br /> # Dastmalchi, K., et al. (2008). Chemical composition and in vitro antioxidative activity of a lemon balm (Melissa officinalis L.) extract. LWT-Food Science and Technology, 41(3), 391-400.<br /> # Sahraei, H., et al. (2012). Effects of Melissa officinalis extract on the central nervous system and gastrointestinal system. Iranian Journal of Pharmaceutical Research, 11(3), 865-873.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Piclumen-1737006994852.png&diff=1691 2025-01-16T05:57:00Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div></div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Sitruunamelissa&diff=1690 2025-01-16T05:51:57Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |pointti=Sitruunamelissaa voidaan käyttää myös mausteyrttinä esimerkiksi kalaruokiin, salaatteihin ja jälkiruokiin. Se on arvostettu niin kulinaristisessa kuin lääkinnällisessä käytössä.<br /> |info1=Sitruunamelissa (Melissa officinalis) kuuluu maailman vanhimpiin lääkeyrtteihin, ja sen käyttö on hyvin monipuolista. Kasvin tieteellinen nimi juontuu kreikan kielestä, jossa &quot;melissa&quot; viittaa mehiläisiin ja hunajaan. Sitruunamelissaa on pidetty erityisenä hunajakasvina ja hermostoa rauhoittavana yrttinä kansanlääketieteessä. Nykyisin se tunnetaan myös ruokien, juomien ja kosmetiikan raaka-aineena.<br /> <br /> Sitruunamelissa ei yleensä kuki ensimmäisenä kasvukesänä. Lehtiä kannattaa kerätä ennen kukintaa, sillä kukinnan jälkeen niiden laatu heikkenee.<br /> Kuivatuslämpötilaksi suositellaan alle 40 °C, jotta aktiiviset yhdisteet säilyvät mahdollisimman hyvin.<br /> <br /> Sitruunamelissa on kotoisin Etelä-Euroopasta ja Länsi-Aasiasta, mutta se on levinnyt viljeltynä laajalle alueelle, myös Suomeen. Se viihtyy aurinkoisilla ja suojaisilla kasvupaikoilla, ja sitä kasvatetaan yleisesti kotipuutarhoissa.<br /> |info2=Eteeriset öljyt: Sisältää erityisesti sitraalia ja geraniaalia, jotka antavat sitruunamelissalle sen tunnusomaisen sitruunaisen tuoksun.<br /> Flavonoidit: Kversetiini ja luteoliini ovat tunnettuja antioksidanttisista ja tulehdusta ehkäisevistä vaikutuksista.<br /> Fenoliyhdisteet: Sisältää runsaasti rosmariinihappoa, jolla on vahvoja rauhoittavia ja hermostoa suojaavia ominaisuuksia.<br /> |info3=Sitruunamelissan lehtiä (Melissae folium) käytetään laajalti monissa käyttötarkoituksissa. Ne voidaan käyttää tuoreena tai kuivattuna teessä, tinktuurassa ja kosmetiikassa.<br /> <br /> Nykyiset tutkimukset tukevat sitruunamelissan käyttöä lievän ahdistuksen ja stressin hoidossa sekä muistia ja kognitiivista toimintaa tukevana yrttinä.<br /> <br /> Rauhoittava vaikutus: Eteeriset öljyt lievittävät stressiä ja unettomuutta.<br /> Vatsavaivoihin: Käytetään kouristusten ja ruoansulatusvaivojen hoitoon.<br /> Hermoston tuki: Sopii hermostollisten vaivojen, kuten päänsäryn ja ahdistuksen hoitoon.<br /> Ihonhoito: Rauhoittaa ihoa ja soveltuu lievien haavojen hoitoon.<br /> Kylpylisä: Rentouttava vaikutus keholle ja mielelle.<br /> <br /> Tee: Hauduta 2–3 tl kuivattuja sitruunamelissan lehtiä 1,5 dl:ssa kuumaa vettä noin 10 minuuttia. Nauti 2–3 kertaa päivässä.<br /> <br /> Tinktuura: Sekoita 20 g kuivattuja lehtiä 100 ml:aan alkoholia (40 %) ja anna uuttua 10–14 päivää. Siivilöi ja käytä 0,5–1 ml tinktuuraa veden kanssa 2–3 kertaa päivässä.<br /> Kylpy: Hauduta 100 g sitruunamelissan lehtiä 1 litrassa kuumaa vettä ja lisää kylpyveteen.<br /> |info4=Saattaa voimistaa sedatiivisten lääkkeiden vaikutusta. Käyttöä ei suositella unilääkkeiden kanssa ilman lääkärin ohjeistusta.<br /> Ei suositella raskaana oleville tai imettäville ilman terveydenhuollon ammattilaisen neuvoa.<br /> |info6=# Kennedy, D. O., et al. (2002). The effect of lemon balm (Melissa officinalis) on mood and cognitive performance. Neuropsychopharmacology, 27(5), 708-719.<br /> # Akhondzadeh, S., et al. (2003). Melissa officinalis extract in the treatment of patients with mild to moderate Alzheimer’s disease: A double blind, randomised, placebo controlled trial. Journal of Neurology, Neurosurgery &amp; Psychiatry, 74(7), 863-866.<br /> # Kennedy, D. O., et al. (2004). Attenuation of laboratory-induced stress in humans after acute administration of Melissa officinalis (lemon balm). Psychosomatic Medicine, 66(4), 607-613.<br /> # Koytchev, R., et al. (1999). Melissa officinalis oil affects infectivity of enveloped herpesviruses. Phytomedicine, 6(4), 225-230.<br /> # Cases, J., et al. (2011). Pilot trial of Melissa officinalis L. leaf extract in the treatment of volunteers suffering from mild-to-moderate anxiety disorders and sleep disturbances. Mediterranean Journal of Nutrition and Metabolism, 4(3), 211-218.<br /> # Dastmalchi, K., et al. (2008). Chemical composition and in vitro antioxidative activity of a lemon balm (Melissa officinalis L.) extract. LWT-Food Science and Technology, 41(3), 391-400.<br /> # Sahraei, H., et al. (2012). Effects of Melissa officinalis extract on the central nervous system and gastrointestinal system. Iranian Journal of Pharmaceutical Research, 11(3), 865-873.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Sitruunamelissa&diff=1689 2025-01-16T05:51:28Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |pointti=Sitruunamelissaa voidaan käyttää myös mausteyrttinä esimerkiksi kalaruokiin, salaatteihin ja jälkiruokiin. Se on arvostettu niin kulinaristisessa kuin lääkinnällisessä käytössä.<br /> |info1=Sitruunamelissa (Melissa officinalis) kuuluu maailman vanhimpiin lääkeyrtteihin, ja sen käyttö on hyvin monipuolista. Kasvin tieteellinen nimi juontuu kreikan kielestä, jossa &quot;melissa&quot; viittaa mehiläisiin ja hunajaan. Sitruunamelissaa on pidetty erityisenä hunajakasvina ja hermostoa rauhoittavana yrttinä kansanlääketieteessä. Nykyisin se tunnetaan myös ruokien, juomien ja kosmetiikan raaka-aineena.<br /> <br /> Sitruunamelissa ei yleensä kuki ensimmäisenä kasvukesänä. Lehtiä kannattaa kerätä ennen kukintaa, sillä kukinnan jälkeen niiden laatu heikkenee.<br /> Kuivatuslämpötilaksi suositellaan alle 40 °C, jotta aktiiviset yhdisteet säilyvät mahdollisimman hyvin.<br /> <br /> Sitruunamelissa on kotoisin Etelä-Euroopasta ja Länsi-Aasiasta, mutta se on levinnyt viljeltynä laajalle alueelle, myös Suomeen. Se viihtyy aurinkoisilla ja suojaisilla kasvupaikoilla, ja sitä kasvatetaan yleisesti kotipuutarhoissa.<br /> |info2=Eteeriset öljyt: Sisältää erityisesti sitraalia ja geraniaalia, jotka antavat sitruunamelissalle sen tunnusomaisen sitruunaisen tuoksun.<br /> Flavonoidit: Kversetiini ja luteoliini ovat tunnettuja antioksidanttisista ja tulehdusta ehkäisevistä vaikutuksista.<br /> Fenoliyhdisteet: Sisältää runsaasti rosmariinihappoa, jolla on vahvoja rauhoittavia ja hermostoa suojaavia ominaisuuksia.<br /> |info3=Sitruunamelissan lehtiä (Melissae folium) käytetään laajalti monissa käyttötarkoituksissa. Ne voidaan käyttää tuoreena tai kuivattuna teessä, tinktuurassa ja kosmetiikassa.<br /> <br /> Nykyiset tutkimukset tukevat sitruunamelissan käyttöä lievän ahdistuksen ja stressin hoidossa sekä muistia ja kognitiivista toimintaa tukevana yrttinä.<br /> <br /> Rauhoittava vaikutus: Eteeriset öljyt lievittävät stressiä ja unettomuutta.<br /> Vatsavaivoihin: Käytetään kouristusten ja ruoansulatusvaivojen hoitoon.<br /> Hermoston tuki: Sopii hermostollisten vaivojen, kuten päänsäryn ja ahdistuksen hoitoon.<br /> Ihonhoito: Rauhoittaa ihoa ja soveltuu lievien haavojen hoitoon.<br /> Kylpylisä: Rentouttava vaikutus keholle ja mielelle.<br /> <br /> Tee: Hauduta 2–3 tl kuivattuja sitruunamelissan lehtiä 1,5 dl:ssa kuumaa vettä noin 10 minuuttia. Nauti 2–3 kertaa päivässä.<br /> <br /> Tinktuura: Sekoita 20 g kuivattuja lehtiä 100 ml:aan alkoholia (40 %) ja anna uuttua 10–14 päivää. Siivilöi ja käytä 0,5–1 ml tinktuuraa veden kanssa 2–3 kertaa päivässä.<br /> Kylpy: Hauduta 100 g sitruunamelissan lehtiä 1 litrassa kuumaa vettä ja lisää kylpyveteen.<br /> |info4=Saattaa voimistaa sedatiivisten lääkkeiden vaikutusta. Käyttöä ei suositella unilääkkeiden kanssa ilman lääkärin ohjeistusta.<br /> Ei suositella raskaana oleville tai imettäville ilman terveydenhuollon ammattilaisen neuvoa.<br /> |info6=# Kennedy, D. O., et al. (2002). The effect of lemon balm (Melissa officinalis) on mood and cognitive performance. Neuropsychopharmacology, 27(5), 708-719.<br /> <br /> # Akhondzadeh, S., et al. (2003). Melissa officinalis extract in the treatment of patients with mild to moderate Alzheimer’s disease: A double blind, randomised, placebo controlled trial. Journal of Neurology, Neurosurgery &amp; Psychiatry, 74(7), 863-866.<br /> <br /> # Kennedy, D. O., et al. (2004). Attenuation of laboratory-induced stress in humans after acute administration of Melissa officinalis (lemon balm). Psychosomatic Medicine, 66(4), 607-613.<br /> <br /> # Koytchev, R., et al. (1999). Melissa officinalis oil affects infectivity of enveloped herpesviruses. Phytomedicine, 6(4), 225-230.<br /> <br /> # Cases, J., et al. (2011). Pilot trial of Melissa officinalis L. leaf extract in the treatment of volunteers suffering from mild-to-moderate anxiety disorders and sleep disturbances. Mediterranean Journal of Nutrition and Metabolism, 4(3), 211-218.<br /> <br /> # Dastmalchi, K., et al. (2008). Chemical composition and in vitro antioxidative activity of a lemon balm (Melissa officinalis L.) extract. LWT-Food Science and Technology, 41(3), 391-400.<br /> <br /> # Sahraei, H., et al. (2012). Effects of Melissa officinalis extract on the central nervous system and gastrointestinal system. Iranian Journal of Pharmaceutical Research, 11(3), 865-873.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Sitruunamelissa&diff=1688 2025-01-16T05:50:17Z

<p>MRonkko: Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |pointti=Sitruunamelissaa voidaan käyttää myös mausteyrttinä esimerkiksi kalaruokiin, salaatteihin ja jälkiruokiin. Se on arvostettu niin kulinaristisessa ku...</p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |pointti=Sitruunamelissaa voidaan käyttää myös mausteyrttinä esimerkiksi kalaruokiin, salaatteihin ja jälkiruokiin. Se on arvostettu niin kulinaristisessa kuin lääkinnällisessä käytössä.<br /> |info1=Sitruunamelissa (Melissa officinalis) kuuluu maailman vanhimpiin lääkeyrtteihin, ja sen käyttö on hyvin monipuolista. Kasvin tieteellinen nimi juontuu kreikan kielestä, jossa &quot;melissa&quot; viittaa mehiläisiin ja hunajaan. Sitruunamelissaa on pidetty erityisenä hunajakasvina ja hermostoa rauhoittavana yrttinä kansanlääketieteessä. Nykyisin se tunnetaan myös ruokien, juomien ja kosmetiikan raaka-aineena.<br /> <br /> Sitruunamelissa ei yleensä kuki ensimmäisenä kasvukesänä. Lehtiä kannattaa kerätä ennen kukintaa, sillä kukinnan jälkeen niiden laatu heikkenee.<br /> Kuivatuslämpötilaksi suositellaan alle 40 °C, jotta aktiiviset yhdisteet säilyvät mahdollisimman hyvin.<br /> <br /> Sitruunamelissa on kotoisin Etelä-Euroopasta ja Länsi-Aasiasta, mutta se on levinnyt viljeltynä laajalle alueelle, myös Suomeen. Se viihtyy aurinkoisilla ja suojaisilla kasvupaikoilla, ja sitä kasvatetaan yleisesti kotipuutarhoissa.<br /> |info2=Eteeriset öljyt: Sisältää erityisesti sitraalia ja geraniaalia, jotka antavat sitruunamelissalle sen tunnusomaisen sitruunaisen tuoksun.<br /> Flavonoidit: Kversetiini ja luteoliini ovat tunnettuja antioksidanttisista ja tulehdusta ehkäisevistä vaikutuksista.<br /> Fenoliyhdisteet: Sisältää runsaasti rosmariinihappoa, jolla on vahvoja rauhoittavia ja hermostoa suojaavia ominaisuuksia.<br /> |info3=Sitruunamelissan lehtiä (Melissae folium) käytetään laajalti monissa käyttötarkoituksissa. Ne voidaan käyttää tuoreena tai kuivattuna teessä, tinktuurassa ja kosmetiikassa.<br /> <br /> Nykyiset tutkimukset tukevat sitruunamelissan käyttöä lievän ahdistuksen ja stressin hoidossa sekä muistia ja kognitiivista toimintaa tukevana yrttinä.<br /> <br /> Rauhoittava vaikutus: Eteeriset öljyt lievittävät stressiä ja unettomuutta.<br /> Vatsavaivoihin: Käytetään kouristusten ja ruoansulatusvaivojen hoitoon.<br /> Hermoston tuki: Sopii hermostollisten vaivojen, kuten päänsäryn ja ahdistuksen hoitoon.<br /> Ihonhoito: Rauhoittaa ihoa ja soveltuu lievien haavojen hoitoon.<br /> Kylpylisä: Rentouttava vaikutus keholle ja mielelle.<br /> <br /> Tee: Hauduta 2–3 tl kuivattuja sitruunamelissan lehtiä 1,5 dl:ssa kuumaa vettä noin 10 minuuttia. Nauti 2–3 kertaa päivässä.<br /> <br /> Tinktuura: Sekoita 20 g kuivattuja lehtiä 100 ml:aan alkoholia (40 %) ja anna uuttua 10–14 päivää. Siivilöi ja käytä 0,5–1 ml tinktuuraa veden kanssa 2–3 kertaa päivässä.<br /> Kylpy: Hauduta 100 g sitruunamelissan lehtiä 1 litrassa kuumaa vettä ja lisää kylpyveteen.<br /> |info4=Saattaa voimistaa sedatiivisten lääkkeiden vaikutusta. Käyttöä ei suositella unilääkkeiden kanssa ilman lääkärin ohjeistusta.<br /> Ei suositella raskaana oleville tai imettäville ilman terveydenhuollon ammattilaisen neuvoa.<br /> |info6=#Kennedy, D. O., et al. (2002). The effect of lemon balm (Melissa officinalis) on mood and cognitive performance. Neuropsychopharmacology, 27(5), 708-719.<br /> <br /> #Akhondzadeh, S., et al. (2003). Melissa officinalis extract in the treatment of patients with mild to moderate Alzheimer’s disease: A double blind, randomised, placebo controlled trial. Journal of Neurology, Neurosurgery &amp; Psychiatry, 74(7), 863-866.<br /> <br /> #Kennedy, D. O., et al. (2004). Attenuation of laboratory-induced stress in humans after acute administration of Melissa officinalis (lemon balm). Psychosomatic Medicine, 66(4), 607-613.<br /> <br /> #Koytchev, R., et al. (1999). Melissa officinalis oil affects infectivity of enveloped herpesviruses. Phytomedicine, 6(4), 225-230.<br /> <br /> #Cases, J., et al. (2011). Pilot trial of Melissa officinalis L. leaf extract in the treatment of volunteers suffering from mild-to-moderate anxiety disorders and sleep disturbances. Mediterranean Journal of Nutrition and Metabolism, 4(3), 211-218.<br /> <br /> #Dastmalchi, K., et al. (2008). Chemical composition and in vitro antioxidative activity of a lemon balm (Melissa officinalis L.) extract. LWT-Food Science and Technology, 41(3), 391-400.<br /> <br /> #Sahraei, H., et al. (2012). Effects of Melissa officinalis extract on the central nervous system and gastrointestinal system. Iranian Journal of Pharmaceutical Research, 11(3), 865-873.<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Ampiaisyrtti&diff=1687 2025-01-02T13:17:52Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |pointti=Ampiaisyrtti houkuttelee mehiläisiä ja perhosia, mikä edistää biodiversiteettiä ja ekologista tasapainoa.<br /> |info1=Ampiaisyrtti eli tuoksuampiaisyrtti (Dracocephalum moldavica, Lamiaceae). Käytettävät kasvinosat: Kukat ja lehdet. Viljellään laajalti koriste- ja hyötykasvina. Kasvi houkuttelee pölyttäjiä, kuten mehiläisiä ja ampiaisia, ja on siksi suosittu myös ekologisissa puutarhoissa.<br /> |info2=Eteeriset öljyt, jotka sisältävät: Geranyyliasetaattia, geraniolia, geraniaalia ja neraalia. <br /> Flavonoidit ja fenoliyhdisteet.<br /> |info3=Tuoksuampiaisyrtin sisältämä haihtuva öljy on antiseptista. Kasvilla on ruoansulatusta edistävä sekä ilmavaivoja ja kouristuksia lievittävä vaikutus. Teeyrtti, vaikuttaa rauhoittavasti. Käytetään myös virvoitusjuomien ja ruokien maustamiseen. Aromiltaan kasvi muistuttaa sitruunamelissaa. Tuok-suampiaisyrttiä käytetään hajusteena hajuvesiteollisuudessa. Kuuluu nitraatteja kerääviin kasveihin. Perinteisessä kansanlääketieteessä käytetty päänsäryn, unettomuuden ja stressin lievittämiseen.<br /> |info4=Ei suositella raskauden tai imetyksen aikana ilman asiantuntijan ohjeita, sillä sen sisältämien eteeristen öljyjen vaikutuksia ei ole täysin tutkittu.<br /> Käyttö suurina annoksina voi aiheuttaa vatsavaivoja tai ärsytystä.<br /> Kasvatus maaperässä, jossa on alhainen nitraattipitoisuus, voi vähentää kasvin nitraattien kertymistä.<br /> |info6=# Erityisvalmisteet Suomessa - julkaisu 2001<br /> # Medicinal and Aromatic Plants of the World, julkaisu 2018<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Ampiaisyrtti_tehty_teko%C3%A4lyll%C3%A4.jpg&diff=1686 2025-01-02T13:16:34Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div></div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Ampiaisyrtti&diff=1685 2025-01-02T13:13:59Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |pointti=Ampiaisyrtti houkuttelee mehiläisiä ja perhosia, mikä edistää biodiversiteettiä ja ekologista tasapainoa.<br /> |info1=Ampiaisyrtti eli tuoksuampiaisyrtti (Dracocephalum moldavica, Lamiaceae). Käytettävät kasvinosat: Kukat ja lehdet. Viljellään laajalti koriste- ja hyötykasvina. Kasvi houkuttelee pölyttäjiä, kuten mehiläisiä ja ampiaisia, ja on siksi suosittu myös ekologisissa puutarhoissa.<br /> |info2=Eteeriset öljyt, jotka sisältävät: Geranyyliasetaattia, geraniolia, geraniaalia ja neraalia. <br /> Flavonoidit ja fenoliyhdisteet.<br /> |info3=Tuoksuampiaisyrtin sisältämä haihtuva öljy on antiseptista. Kasvilla on ruoansulatusta edistävä sekä ilmavaivoja ja kouristuksia lievittävä vaikutus. Teeyrtti, vaikuttaa rauhoittavasti. Käytetään myös virvoitusjuomien ja ruokien maustamiseen. Aromiltaan kasvi muistuttaa sitruunamelissaa. Tuok-suampiaisyrttiä käytetään hajusteena hajuvesiteollisuudessa. Kuuluu nitraatteja kerääviin kasveihin. Perinteisessä kansanlääketieteessä käytetty päänsäryn, unettomuuden ja stressin lievittämiseen.<br /> |info4=Ei suositella raskauden tai imetyksen aikana ilman asiantuntijan ohjeita, sillä sen sisältämien eteeristen öljyjen vaikutuksia ei ole täysin tutkittu.<br /> Käyttö suurina annoksina voi aiheuttaa vatsavaivoja tai ärsytystä.<br /> Kasvatus maaperässä, jossa on alhainen nitraattipitoisuus, voi vähentää kasvin nitraattien kertymistä.<br /> |info6=Erityisvalmisteet Suomessa - julkaisu 2001<br /> Medicinal and Aromatic Plants of the World, julkaisu 2018<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Ampiaisyrtti&diff=1684 2025-01-02T13:08:00Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |info1=Ampiaisyrtti eli tuoksuampiaisyrtti (Dracocephalum moldavica, Lamiaceae). Käytettävät kasvinosat: Kukat ja lehdet. Viljellään laajalti koriste- ja hyötykasvina. Kasvi houkuttelee pölyttäjiä, kuten mehiläisiä ja ampiaisia, ja on siksi suosittu myös ekologisissa puutarhoissa.<br /> |info2=Eteeriset öljyt, jotka sisältävät: Geranyyliasetaattia, geraniolia, geraniaalia ja neraalia. <br /> Flavonoidit ja fenoliyhdisteet.<br /> |info3=Tuoksuampiaisyrtin sisältämä haihtuva öljy on antiseptista. Kasvilla on ruoansulatusta edistävä sekä ilmavaivoja ja kouristuksia lievittävä vaikutus. Teeyrtti, vaikuttaa rauhoittavasti. Käytetään myös virvoitusjuomien ja ruokien maustamiseen. Aromiltaan kasvi muistuttaa sitruunamelissaa. Tuok-suampiaisyrttiä käytetään hajusteena hajuvesiteollisuudessa. Kuuluu nitraatteja kerääviin kasveihin. Perinteisessä kansanlääketieteessä käytetty päänsäryn, unettomuuden ja stressin lievittämiseen.<br /> |info4=Ei suositella raskauden tai imetyksen aikana ilman asiantuntijan ohjeita, sillä sen sisältämien eteeristen öljyjen vaikutuksia ei ole täysin tutkittu.<br /> Käyttö suurina annoksina voi aiheuttaa vatsavaivoja tai ärsytystä.<br /> Kasvatus maaperässä, jossa on alhainen nitraattipitoisuus, voi vähentää kasvin nitraattien kertymistä.<br /> |info6=Erityisvalmisteet Suomessa - julkaisu 2001<br /> Medicinal and Aromatic Plants of the World, julkaisu 2018<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Valeriaana&diff=1683 2024-09-12T13:27:23Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=Valeriana.jpg<br /> |kuvateksti=Valeriaana eli rohtovirmajuuri<br /> |pointti=Illalla otettu unilääke saattaa aiheuttaa aamutokkuraisuutta ja saattaa heikentää ajokykyä ja selviytymistä muista keskittymistä vaativista tehtävistä. Valeriaanalla ei Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan ole tällaisia vaikutuksia. Suorituskyky oli kuitenkin hieman tavallista heikompi 2-3 tuntia rohdosvalmisteen ottamisen jälkeen.<br /> |info1=Valeriaanaa (''Valeriana officinalis'') eli rohtovirmajuurta käytetään laajalti unettomuuteen, hermostolliseen jännittyneisyyteen ja rauhattomuuteen. Se on oletettavasti saanut nimensä latinan sanasta valere, joka tarkoittaa tervettä ja voimakasta. Tieto valeriaanan ominaisuudesta lievittää hermostollista jännittyneisyyttä ja toimia rauhoittavana ulottuu 2000 vuoden taakse. Eräs lääketieteen isistä Galen käytti 100-luvulla valeriaanaa univaikeuksien hoitamisessa. Valeriaana tuli suosituksi Euroopassa ja Amerikassa 1800-luvulla, lääkkeenä, kunnes barbituraatit syrjäyttivät sen.<br /> <br /> Alustava, ihmistutkimuksista saatu tieteellinen näyttö subjektiivisella tasolla osoittaa valeriaanan parantavan unen laatua. Zieglerin ryhmän huolellisesti suoritettu 6 viikon polikliininen tutkimus (plasebokontrolloimaton) 202 potilaalla, joilla oli ollut keskimäärin 3,5 kuukauden ajan univaikeuksia, osoitti valeriaanan (600 mg/pv standardoitua valeriaanauutetta LI 156) tehon 10 mg/pv bentsodaitsepiini oxazepamiin verrattuna toimivan yhtä tehokkaasti. Hoitotulokset luokiteltiin hyvin hyviksi, valeriaanapotilailla 83% ja oxazepamryhmällä 73%. Sivuvaikutuksia esiintyi 28%:lla valeriaanapotilaista ja 36%:lla oxazepam-potilaista, ne olivat lieviä tai kohtalaisia. <br /> Huonounisilla vaikutus on ollut parempi. Käytön säännöllisyys on aiemmissa tutkimuksissa havaittu antavan paremman tuloksen kuin tilapäinen käyttö. Pidempään käytettynä teho paranee.<br /> |info2=Valeriaanasta tunnetaan noin 150 yhdistettä, joita kaikkia ei ole tutkittu seikkaperäisesti.<br /> Valeriaana standardoidaan usein haihtuvan öljyn sisältämän valereenihapon mukaan 0,3 %:ksi tai 0,8 %:ksi. Kuivatussa rohdoksessa on 0,5-2 % valepotriaatteja (iridioideja): valtraattia, isovaltraattia, asevaltraattia ja ditrovaltraattia, lisäksi vähäinen määrä alkaloideja: valerianiini ja metylpyrrylketoni. Valepotriaatit hajoavat muiksi aktiiviksi yhdisteiksi, joita ovat mm. baldrinaali ja homobaldrinaali.<br /> Keskushermostovaikutusten takana näyttävät olevan flavonoidiglukosidi linariini, flavoni 6-metyyliapigeniini ja flavanoniglukosidi 2S(-) hesperidiini, jotka saavat aikaan jännittyneiden sileiden lihasten rentoutumista. Valeriaanan yhdisteiden yhteisvaikutus saattaa olla kliinisen aktiivisuuden taustalla.<br /> Eräissä tutkimuksissa on osoitettu, että eräillä valeriaanan aineosilla on vuorovaikutus gamma-aminovoihapon (GABA) metaboliaan aivoissa ja aineosien vuorovaikutuksen niiden reseptorien kanssa, jotka välittävät rauhoittavan vaikutuksen keskushermostoon.<br /> |info3=Valeriaanassa kuten muissakin kasvirohdoissa on lukuisia tunnettuja vaikuttavia yhdisteitä, joiden pitoisuudet vaihtelevat kasvupaikan ja –kausien mukaan. Ihmiset reagoivat eri tavoin eri yhdisteisiin, minkä vuoksi yhdellä kasvirohdoksella on havaittu hämmentävän monia vaikutuksia. Tieteellisesti kiinnostavaksi rohdoksen vaikutus muuttuu vasta silloin kun se voidaan havaita mahdollisimman monella eri henkilöllä samanlaisessa tutkimusasetelmassa. Tieteellisen näytön laadun ja määrän ja tulosten samankaltaisuuden mittaamisessa käytetään luokitusta seuraavalla tavalla:<br /> <br /> <br /> Valeriaanan tutkimusnäyttö: <br /> <br /> 1. Unettomuudessa<br /> <br /> 2. Levottomuudessa, pelokkuudessa<br /> <br /> 3. Rauhoittavana <br /> <br /> <br /> <br /> Unettomuus: annostetaan 400-900 mg (1,5-3 g juurta) vesi- tai vesi-alkoholiuutetta ½-1 tunti ennen nukkumaan menoa. Valeriana on hyvin siedetty 4-6 viikon käytössä.<br /> Jännitystä laukaisemaan: annostetaan 100 mg vesi- tai vesi-alkoholiuutetta ennen stressaavaa tilaisuutta. Teenä käytettynä: annostetaan 1,5-3 g juurta, lisätään kiehuvaa vettä ja annetaan hautua 5-10 minuuttia.<br /> |info4=Valeriaana on saanut USA:ssa elintarvike- ja lääkeviraston yleisesti turvalliseksi havaittu-luokituksen, kun annos on 400-600 mg vesi- tai vesi-alkoholiuutosta päivässä (vastaa 1,5-2,2 g kasvia). Ei tunnettuja allergisia reaktioita. Maltillisena annoksena käytettynä valeriaana ei aiheuta riippuvuutta, sillä se vaikuttaa uneen luonnollisella tavalla. <br /> <br /> Haittavaikutuksina saattaa joillakin esiintyä uneliaisuutta, väsymystä, rauhattomuutta, alilämpöisyyttä, pahoinvointia ja päänsärkyä. Valeriaana ei ole vaikutukseltaan rauhoittava, mutta sen on havaittu lievästi vaikuttavan reaktioaikaan, keskittymiseen tai koordinaatiokykyyn verrattuna bentsodiatsepiinilääkkeiden vaikutuksiin. Valeriaana saattaa hidastaa ajatustyöskentelyä muutaman tunnin ajan nauttimisen jälkeen. <br /> <br /> Käytettävä varoen maksan toimintaongelmien yhteydessä. Leikkausten jälkeen valeriaanan käyttöä ei suositella. Rauhoittavien lääkkeiden ja valeriaanan yhteiskäytön vaikutuksia tulee tarkkailla mahdollisten tehostuneiden vaikutusten takia. Ei ole suositeltavaa ajaa autoa (rekka-auton kuljettaja, linja-auton kuljettajat) tai käyttää raskaita koneita valeriaanan käytön aikana. <br /> <br /> Raskauden ja imeytyksen aikana ei ole suositeltavaan käyttää valeriaanavalmisteita.<br /> <br /> Valeriaana ei suositella käytettävän keskushermostolääkkeiden kanssa samanaikaisesti valeriaanan mahdollisesti lääkevaikutusta tehostavan ominaisuuden takia, vaikka tätä ei ole osoitettu tutkimuksin. <br /> Ei suositella beetasalpaajien kanssa käytettäväksi. Alkoholi saattaa tehostaa valeriaanan vaikutusta.<br /> |info6=Bent, S., Padula, A., Moore, D., Patterson, M., &amp; Mehling, W. (2006). Valerian for sleep: A systematic review and meta-analysis. American Journal of Medicine, 119(12), 1005-1012. https://doi.org/10.1016/j.amjmed.2006.02.026<br /> <br /> Fernandez-San-Martin, M. I., Masa-Font, R., Palacios-Soler, L., Sancho-Gómez, P., Calbó-Caldentey, C., &amp; Flores-Mateo, G. (2010). Effectiveness of Valerian on insomnia: A meta-analysis of randomized placebo-controlled trials. Sleep Medicine, 11(6), 505-511. https://doi.org/10.1016/j.sleep.2009.02.009<br /> <br /> Ziegler, G., Ploch, M., Miettinen-Baumann, A., &amp; Collet, W. (2002). Efficacy and tolerability of valerian extract LI 156 compared with oxazepam in the treatment of non-organic insomnia—a randomized, double-blind, comparative clinical study. Sleep Medicine, 3(1), 29-36. https://doi.org/10.1016/S1389-9457(99)00015-5<br /> <br /> Donath, F., Quispe, S., Diefenbach, K., Maurer, A., Fietze, I., &amp; Roots, I. (2000). Critical evaluation of the effect of valerian extract on sleep structure and sleep quality. Pharmacopsychiatry, 33(2), 47-53. https://doi.org/10.1055/s-2000-7972<br /> <br /> Morin, C. M., Koetter, U., Bastien, C., Ware, J. C., &amp; Wooten, V. (2005). Valerian-hops combination and diphenhydramine for treating insomnia: A randomized placebo-controlled clinical trial. Sleep, 28(11), 1465-1471. https://doi.org/10.1093/sleep/28.11.1465<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Valeriaana&diff=1682 2024-09-12T13:24:39Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=Valeriana.jpg<br /> |kuvateksti=Valeriaana eli rohtovirmajuuri<br /> |pointti=Illalla otettu unilääke saattaa aiheuttaa aamutokkuraisuutta ja saattaa heikentää ajokykyä ja selviytymistä muista keskittymistä vaativista tehtävistä. Valeriaanalla ei Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan ole tällaisia vaikutuksia. Suorituskyky oli kuitenkin hieman tavallista heikompi 2-3 tuntia rohdosvalmisteen ottamisen jälkeen.<br /> |info1=Valeriaanaa (''Valeriana officinalis'') eli rohtovirmajuurta käytetään laajalti unettomuuteen, hermostolliseen jännittyneisyyteen ja rauhattomuuteen. Se on oletettavasti saanut nimensä latinan sanasta valere, joka tarkoittaa tervettä ja voimakasta. Tieto valeriaanan ominaisuudesta lievittää hermostollista jännittyneisyyttä ja toimia rauhoittavana ulottuu 2000 vuoden taakse. Eräs lääketieteen isistä Galen käytti 100-luvulla valeriaanaa univaikeuksien hoitamisessa. Valeriaana tuli suosituksi Euroopassa ja Amerikassa 1800-luvulla, lääkkeenä, kunnes barbituraatit syrjäyttivät sen.<br /> <br /> Alustava, ihmistutkimuksista saatu tieteellinen näyttö subjektiivisella tasolla osoittaa valeriaanan parantavan unen laatua. Zieglerin ryhmän huolellisesti suoritettu 6 viikon polikliininen tutkimus (plasebokontrolloimaton) 202 potilaalla, joilla oli ollut keskimäärin 3,5 kuukauden ajan univaikeuksia, osoitti valeriaanan (600 mg/pv standardoitua valeriaanauutetta LI 156) tehon 10 mg/pv bentsodaitsepiini oxazepamiin verrattuna toimivan yhtä tehokkaasti. Hoitotulokset luokiteltiin hyvin hyviksi, valeriaanapotilailla 83% ja oxazepamryhmällä 73%. Sivuvaikutuksia esiintyi 28%:lla valeriaanapotilaista ja 36%:lla oxazepam-potilaista, ne olivat lieviä tai kohtalaisia. <br /> Huonounisilla vaikutus on ollut parempi. Käytön säännöllisyys on aiemmissa tutkimuksissa havaittu antavan paremman tuloksen kuin tilapäinen käyttö. Pidempään käytettynä teho paranee.<br /> |info2=Valeriaanasta tunnetaan noin 150 yhdistettä, joita kaikkia ei ole tutkittu seikkaperäisesti.<br /> Valeriaana standardoidaan usein haihtuvan öljyn sisältämän valereenihapon mukaan 0,3 %:ksi tai 0,8 %:ksi. Kuivatussa rohdoksessa on 0,5-2 % valepotriaatteja (iridioideja): valtraattia, isovaltraattia, asevaltraattia ja ditrovaltraattia, lisäksi vähäinen määrä alkaloideja: valerianiini ja metylpyrrylketoni. Valepotriaatit hajoavat muiksi aktiiviksi yhdisteiksi, joita ovat mm. baldrinaali ja homobaldrinaali.<br /> Keskushermostovaikutusten takana näyttävät olevan flavonoidiglukosidi linariini, flavoni 6-metyyliapigeniini ja flavanoniglukosidi 2S(-) hesperidiini, jotka saavat aikaan jännittyneiden sileiden lihasten rentoutumista. Valeriaanan yhdisteiden yhteisvaikutus saattaa olla kliinisen aktiivisuuden taustalla.<br /> Eräissä tutkimuksissa on osoitettu, että eräillä valeriaanan aineosilla on vuorovaikutus gamma-aminovoihapon (GABA) metaboliaan aivoissa ja aineosien vuorovaikutuksen niiden reseptorien kanssa, jotka välittävät rauhoittavan vaikutuksen keskushermostoon.<br /> |info3=Valeriaanassa kuten muissakin kasvirohdoissa on lukuisia tunnettuja vaikuttavia yhdisteitä, joiden pitoisuudet vaihtelevat kasvupaikan ja –kausien mukaan. Ihmiset reagoivat eri tavoin eri yhdisteisiin, minkä vuoksi yhdellä kasvirohdoksella on havaittu hämmentävän monia vaikutuksia. Tieteellisesti kiinnostavaksi rohdoksen vaikutus muuttuu vasta silloin kun se voidaan havaita mahdollisimman monella eri henkilöllä samanlaisessa tutkimusasetelmassa. Tieteellisen näytön laadun ja määrän ja tulosten samankaltaisuuden mittaamisessa käytetään luokitusta seuraavalla tavalla:<br /> <br /> <br /> Valeriaanan tutkimusnäyttö: <br /> <br /> 1. Unettomuudessa<br /> <br /> 2. Levottomuudessa, pelokkuudessa<br /> <br /> 3. Rauhoittavana <br /> <br /> <br /> <br /> Unettomuus: annostetaan 400-900 mg (1,5-3 g juurta) vesi- tai vesi-alkoholiuutetta ½-1 tunti ennen nukkumaan menoa. Valeriana on hyvin siedetty 4-6 viikon käytössä.<br /> Jännitystä laukaisemaan: annostetaan 100 mg vesi- tai vesi-alkoholiuutetta ennen stressaavaa tilaisuutta. Teenä käytettynä: annostetaan 1,5-3 g juurta, lisätään kiehuvaa vettä ja annetaan hautua 5-10 minuuttia.<br /> |info4=Valeriaana on saanut USA:ssa elintarvike- ja lääkeviraston yleisesti turvalliseksi havaittu-luokituksen, kun annos on 400-600 mg vesi- tai vesi-alkoholiuutosta päivässä (vastaa 1,5-2,2 g kasvia). Ei tunnettuja allergisia reaktioita<br /> <br /> Haittavaikutuksina saattaa joillakin esiintyä uneliaisuutta, väsymystä, rauhattomuutta, alilämpöisyyttä, pahoinvointia ja päänsärkyä. Valeriaana ei ole vaikutukseltaan rauhoittava, mutta sen on havaittu lievästi vaikuttavan reaktioaikaan, keskittymiseen tai koordinaatiokykyyn verrattuna bentsodiatsepiinilääkkeiden vaikutuksiin. Valeriaana saattaa hidastaa ajatustyöskentelyä muutaman tunnin ajan nauttimisen jälkeen. <br /> <br /> Käytettävä varoen maksan toimintaongelmien yhteydessä. Leikkausten jälkeen valeriaanan käyttöä ei suositella. Rauhoittavien lääkkeiden ja valeriaanan yhteiskäytön vaikutuksia tulee tarkkailla mahdollisten tehostuneiden vaikutusten takia. Ei ole suositeltavaa ajaa autoa (rekka-auton kuljettaja, linja-auton kuljettajat) tai käyttää raskaita koneita valeriaanan käytön aikana. <br /> <br /> Raskauden ja imeytyksen aikana ei ole suositeltavaan käyttää valeriaanavalmisteita.<br /> <br /> Valeriaana ei suositella käytettävän keskushermostolääkkeiden kanssa samanaikaisesti valeriaanan mahdollisesti lääkevaikutusta tehostavan ominaisuuden takia, vaikka tätä ei ole osoitettu tutkimuksin. <br /> Ei suositella beetasalpaajien kanssa käytettäväksi. Alkoholi saattaa tehostaa valeriaanan vaikutusta.<br /> |info6=Bent, S., Padula, A., Moore, D., Patterson, M., &amp; Mehling, W. (2006). Valerian for sleep: A systematic review and meta-analysis. American Journal of Medicine, 119(12), 1005-1012. https://doi.org/10.1016/j.amjmed.2006.02.026<br /> <br /> Fernandez-San-Martin, M. I., Masa-Font, R., Palacios-Soler, L., Sancho-Gómez, P., Calbó-Caldentey, C., &amp; Flores-Mateo, G. (2010). Effectiveness of Valerian on insomnia: A meta-analysis of randomized placebo-controlled trials. Sleep Medicine, 11(6), 505-511. https://doi.org/10.1016/j.sleep.2009.02.009<br /> <br /> Ziegler, G., Ploch, M., Miettinen-Baumann, A., &amp; Collet, W. (2002). Efficacy and tolerability of valerian extract LI 156 compared with oxazepam in the treatment of non-organic insomnia—a randomized, double-blind, comparative clinical study. Sleep Medicine, 3(1), 29-36. https://doi.org/10.1016/S1389-9457(99)00015-5<br /> <br /> Donath, F., Quispe, S., Diefenbach, K., Maurer, A., Fietze, I., &amp; Roots, I. (2000). Critical evaluation of the effect of valerian extract on sleep structure and sleep quality. Pharmacopsychiatry, 33(2), 47-53. https://doi.org/10.1055/s-2000-7972<br /> <br /> Morin, C. M., Koetter, U., Bastien, C., Ware, J. C., &amp; Wooten, V. (2005). Valerian-hops combination and diphenhydramine for treating insomnia: A randomized placebo-controlled clinical trial. Sleep, 28(11), 1465-1471. https://doi.org/10.1093/sleep/28.11.1465<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Valeriaana&diff=1681 2024-09-12T13:19:45Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=Valeriana.jpg<br /> |kuvateksti=Valeriaana eli rohtovirmajuuri<br /> |pointti=Illalla otettu unilääke saattaa aiheuttaa aamutokkuraisuutta ja saattaa heikentää ajokykyä ja selviytymistä muista keskittymistä vaativista tehtävistä. Valeriaanalla ei Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan ole tällaisia vaikutuksia. Suorituskyky oli kuitenkin hieman tavallista heikompi 2-3 tuntia rohdosvalmisteen ottamisen jälkeen.<br /> |info1=Valeriaanaa (''Valeriana officinalis'') eli rohtovirmajuurta käytetään laajalti unettomuuteen, hermostolliseen jännittyneisyyteen ja rauhattomuuteen. Se on oletettavasti saanut nimensä latinan sanasta valere, joka tarkoittaa tervettä ja voimakasta. Tieto valeriaanan ominaisuudesta lievittää hermostollista jännittyneisyyttä ja toimia rauhoittavana ulottuu 2000 vuoden taakse. Eräs lääketieteen isistä Galen käytti 100-luvulla valeriaanaa univaikeuksien hoitamisessa. Valeriaana tuli suosituksi Euroopassa ja Amerikassa 1800-luvulla, lääkkeenä, kunnes barbituraatit syrjäyttivät sen.<br /> <br /> Alustava, ihmistutkimuksista saatu tieteellinen näyttö subjektiivisella tasolla osoittaa valeriaanan parantavan unen laatua. Zieglerin ryhmän huolellisesti suoritettu 6 viikon polikliininen tutkimus (plasebokontrolloimaton) 202 potilaalla, joilla oli ollut keskimäärin 3,5 kuukauden ajan univaikeuksia, osoitti valeriaanan (600 mg/pv standardoitua valeriaanauutetta LI 156) tehon 10 mg/pv bentsodaitsepiini oxazepamiin verrattuna toimivan yhtä tehokkaasti. Hoitotulokset luokiteltiin hyvin hyviksi, valeriaanapotilailla 83% ja oxazepamryhmällä 73%. Sivuvaikutuksia esiintyi 28%:lla valeriaanapotilaista ja 36%:lla oxazepam-potilaista, ne olivat lieviä tai kohtalaisia. <br /> Huonounisilla vaikutus on ollut parempi. Käytön säännöllisyys on aiemmissa tutkimuksissa havaittu antavan paremman tuloksen kuin tilapäinen käyttö. Pidempään käytettynä teho paranee.<br /> |info2=Valeriaanasta tunnetaan noin 150 yhdistettä, joita kaikkia ei ole tutkittu seikkaperäisesti.<br /> Valeriaana standardoidaan usein haihtuvan öljyn sisältämän valereenihapon mukaan 0,3 %:ksi tai 0,8 %:ksi. Kuivatussa rohdoksessa on 0,5-2 % valepotriaatteja (iridioideja): valtraattia, isovaltraattia, asevaltraattia ja ditrovaltraattia, lisäksi vähäinen määrä alkaloideja: valerianiini ja metylpyrrylketoni. Valepotriaatit hajoavat muiksi aktiiviksi yhdisteiksi, joita ovat mm. baldrinaali ja homobaldrinaali.<br /> Keskushermostovaikutusten takana näyttävät olevan flavonoidiglukosidi linariini, flavoni 6-metyyliapigeniini ja flavanoniglukosidi 2S(-) hesperidiini, jotka saavat aikaan jännittyneiden sileiden lihasten rentoutumista. Valeriaanan yhdisteiden yhteisvaikutus saattaa olla kliinisen aktiivisuuden taustalla.<br /> Eräissä tutkimuksissa on osoitettu, että eräillä valeriaanan aineosilla on vuorovaikutus gamma-aminovoihapon (GABA) metaboliaan aivoissa ja aineosien vuorovaikutuksen niiden reseptorien kanssa, jotka välittävät rauhoittavan vaikutuksen keskushermostoon.<br /> |info3=Valeriaanassa kuten muissakin kasvirohdoissa on lukuisia tunnettuja vaikuttavia yhdisteitä, joiden pitoisuudet vaihtelevat kasvupaikan ja –kausien mukaan. Ihmiset reagoivat eri tavoin eri yhdisteisiin, minkä vuoksi yhdellä kasvirohdoksella on havaittu hämmentävän monia vaikutuksia. Tieteellisesti kiinnostavaksi rohdoksen vaikutus muuttuu vasta silloin kun se voidaan havaita mahdollisimman monella eri henkilöllä samanlaisessa tutkimusasetelmassa. Tieteellisen näytön laadun ja määrän ja tulosten samankaltaisuuden mittaamisessa käytetään luokitusta seuraavalla tavalla:<br /> <br /> <br /> Valeriaanan tutkimusnäyttö: <br /> <br /> 1. Unettomuudessa<br /> <br /> 2. Levottomuudessa, pelokkuudessa<br /> <br /> 3. Rauhoittavana <br /> <br /> <br /> <br /> Unettomuus: annostetaan 400-900 mg (1,5-3 g juurta) vesi- tai vesi-alkoholiuutetta ½-1 tunti ennen nukkumaan menoa. Valeriana on hyvin siedetty 4-6 viikon käytössä.<br /> Jännitystä laukaisemaan: annostetaan 100 mg vesi- tai vesi-alkoholiuutetta ennen stressaavaa tilaisuutta. Teenä käytettynä: annostetaan 1,5-3 g juurta, lisätään kiehuvaa vettä ja annetaan hautua 5-10 minuuttia.<br /> |info4=Valeriaana on saanut USA:ssa elintarvike- ja lääkeviraston yleisesti turvalliseksi havaittu-luokituksen, kun annos on 400-600 mg vesi- tai vesi-alkoholiuutosta päivässä (vastaa 1,5-2,2 g kasvia). Ei tunnettuja allergisia reaktioita<br /> <br /> Haittavaikutuksina saattaa joillakin esiintyä uneliaisuutta, väsymystä, rauhattomuutta, alilämpöisyyttä, pahoinvointia ja päänsärkyä. Valeriaana ei ole vaikutukseltaan rauhoittava, mutta sen on havaittu lievästi vaikuttavan reaktioaikaan, keskittymiseen tai koordinaatiokykyyn verrattuna bentsodiatsepiinilääkkeiden vaikutuksiin. Valeriaana saattaa hidastaa ajatustyöskentelyä muutaman tunnin ajan nauttimisen jälkeen. <br /> <br /> Käytettävä varoen maksan toimintaongelmien yhteydessä. Leikkausten jälkeen valeriaanan käyttöä ei suositella. Rauhoittavien lääkkeiden ja valeriaanan yhteiskäytön vaikutuksia tulee tarkkailla mahdollisten tehostuneiden vaikutusten takia. Ei ole suositeltavaa ajaa autoa (rekka-auton kuljettaja, linja-auton kuljettajat) tai käyttää raskaita koneita valeriaanan käytön aikana. <br /> <br /> Raskauden ja imeytyksen aikana ei ole suositeltavaan käyttää valeriaanavalmisteita.<br /> <br /> Valeriaana ei suositella käytettävän keskushermostolääkkeiden kanssa samanaikaisesti valeriaanan mahdollisesti lääkevaikutusta tehostavan ominaisuuden takia, vaikka tätä ei ole osoitettu tutkimuksin. <br /> Ei suositella beetasalpaajien kanssa käytettäväksi. Alkoholi saattaa tehostaa valeriaanan vaikutusta.<br /> |info5=Community herbal monograph on ''Valeriana officinalis'' (http://www.ema.europa.eu/docs/en_GB/document_library/Herbal_-_Community_herbal_monograph/2009/12/WC500017821.pdf).<br /> |info6=Bent, S., Padula, A., Moore, D., Patterson, M., &amp; Mehling, W. (2006). Valerian for sleep: A systematic review and meta-analysis. American Journal of Medicine, 119(12), 1005-1012. https://doi.org/10.1016/j.amjmed.2006.02.026<br /> <br /> Fernandez-San-Martin, M. I., Masa-Font, R., Palacios-Soler, L., Sancho-Gómez, P., Calbó-Caldentey, C., &amp; Flores-Mateo, G. (2010). Effectiveness of Valerian on insomnia: A meta-analysis of randomized placebo-controlled trials. Sleep Medicine, 11(6), 505-511. https://doi.org/10.1016/j.sleep.2009.02.009<br /> <br /> Ziegler, G., Ploch, M., Miettinen-Baumann, A., &amp; Collet, W. (2002). Efficacy and tolerability of valerian extract LI 156 compared with oxazepam in the treatment of non-organic insomnia—a randomized, double-blind, comparative clinical study. Sleep Medicine, 3(1), 29-36. https://doi.org/10.1016/S1389-9457(99)00015-5<br /> <br /> Donath, F., Quispe, S., Diefenbach, K., Maurer, A., Fietze, I., &amp; Roots, I. (2000). Critical evaluation of the effect of valerian extract on sleep structure and sleep quality. Pharmacopsychiatry, 33(2), 47-53. https://doi.org/10.1055/s-2000-7972<br /> <br /> Morin, C. M., Koetter, U., Bastien, C., Ware, J. C., &amp; Wooten, V. (2005). Valerian-hops combination and diphenhydramine for treating insomnia: A randomized placebo-controlled clinical trial. Sleep, 28(11), 1465-1471. https://doi.org/10.1093/sleep/28.11.1465<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Valeriaana&diff=1680 2024-09-10T15:13:00Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=Valeriana.jpg<br /> |kuvateksti=Valeriaana eli rohtovirmajuuri<br /> |pointti=Illalla otettu unilääke saattaa aiheuttaa aamutokkuraisuutta ja saattaa heikentää ajokykyä ja selviytymistä muista keskittymistä vaativista tehtävistä. Valeriaanalla ei Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan ole tällaisia vaikutuksia. Suorituskyky oli kuitenkin hieman tavallista heikompi 2-3 tuntia rohdosvalmisteen ottamisen jälkeen.<br /> |info1=Valeriaanaa (''Valeriana officinalis'') eli rohtovirmajuurta käytetään laajalti unettomuuteen, hermostolliseen jännittyneisyyteen ja rauhattomuuteen. Se on oletettavasti saanut nimensä latinan sanasta valere, joka tarkoittaa tervettä ja voimakasta. Tieto valeriaanan ominaisuudesta lievittää hermostollista jännittyneisyyttä ja toimia rauhoittavana ulottuu 2000 vuoden taakse. Eräs lääketieteen isistä Galen käytti 100-luvulla valeriaanaa univaikeuksien hoitamisessa. Valeriaana tuli suosituksi Euroopassa ja Amerikassa 1800-luvulla, lääkkeenä, kunnes barbituraatit syrjäyttivät sen.<br /> <br /> Alustava, ihmistutkimuksista saatu tieteellinen näyttö subjektiivisella tasolla osoittaa valeriaanan parantavan unen laatua. Zieglerin ryhmän huolellisesti suoritettu 6 viikon polikliininen tutkimus (plasebokontrolloimaton) 202 potilaalla, joilla oli ollut keskimäärin 3,5 kuukauden ajan univaikeuksia, osoitti valeriaanan (600 mg/pv standardoitua valeriaanauutetta LI 156) tehon 10 mg/pv bentsodaitsepiini oxazepamiin verrattuna toimivan yhtä tehokkaasti. Hoitotulokset luokiteltiin hyvin hyviksi, valeriaanapotilailla 83% ja oxazepamryhmällä 73%. Sivuvaikutuksia esiintyi 28%:lla valeriaanapotilaista ja 36%:lla oxazepam-potilaista, ne olivat lieviä tai kohtalaisia. <br /> Huonounisilla vaikutus on ollut parempi. Käytön säännöllisyys on aiemmissa tutkimuksissa havaittu antavan paremman tuloksen kuin tilapäinen käyttö. Pidempään käytettynä teho paranee.<br /> |info2=Valeriaanasta tunnetaan noin 150 yhdistettä, joita kaikkia ei ole tutkittu seikkaperäisesti.<br /> Valeriaana standardoidaan usein haihtuvan öljyn sisältämän valereenihapon mukaan 0,3 %:ksi tai 0,8 %:ksi. Kuivatussa rohdoksessa on 0,5-2 % valepotriaatteja (iridioideja): valtraattia, isovaltraattia, asevaltraattia ja ditrovaltraattia, lisäksi vähäinen määrä alkaloideja: valerianiini ja metylpyrrylketoni. Valepotriaatit hajoavat muiksi aktiiviksi yhdisteiksi, joita ovat mm. baldrinaali ja homobaldrinaali.<br /> Keskushermostovaikutusten takana näyttävät olevan flavonoidiglukosidi linariini, flavoni 6-metyyliapigeniini ja flavanoniglukosidi 2S(-) hesperidiini, jotka saavat aikaan jännittyneiden sileiden lihasten rentoutumista. Valeriaanan yhdisteiden yhteisvaikutus saattaa olla kliinisen aktiivisuuden taustalla.<br /> Eräissä tutkimuksissa on osoitettu, että eräillä valeriaanan aineosilla on vuorovaikutus gamma-aminovoihapon (GABA) metaboliaan aivoissa ja aineosien vuorovaikutuksen niiden reseptorien kanssa, jotka välittävät rauhoittavan vaikutuksen keskushermostoon.<br /> |info3=Valeriaanassa kuten muissakin kasvirohdoissa on lukuisia tunnettuja vaikuttavia yhdisteitä, joiden pitoisuudet vaihtelevat kasvupaikan ja –kausien mukaan. Ihmiset reagoivat eri tavoin eri yhdisteisiin, minkä vuoksi yhdellä kasvirohdoksella on havaittu hämmentävän monia vaikutuksia. Tieteellisesti kiinnostavaksi rohdoksen vaikutus muuttuu vasta silloin kun se voidaan havaita mahdollisimman monella eri henkilöllä samanlaisessa tutkimusasetelmassa. Tieteellisen näytön laadun ja määrän ja tulosten samankaltaisuuden mittaamisessa käytetään luokitusta seuraavalla tavalla:<br /> <br /> <br /> Valeriaanan tutkimusnäyttö: <br /> <br /> 1. Unettomuudessa<br /> <br /> 2. Levottomuudessa, pelokkuudessa<br /> <br /> 3. Rauhoittavana <br /> <br /> <br /> <br /> Unettomuus: annostetaan 400-900 mg (1,5-3 g juurta) vesi- tai vesi-alkoholiuutetta ½-1 tunti ennen nukkumaan menoa. Valeriana on hyvin siedetty 4-6 viikon käytössä.<br /> Jännitystä laukaisemaan: annostetaan 100 mg vesi- tai vesi-alkoholiuutetta ennen stressaavaa tilaisuutta. Teenä käytettynä: annostetaan 1,5-3 g juurta, lisätään kiehuvaa vettä ja annetaan hautua 5-10 minuuttia.<br /> |info4=Valeriana on saanut USA:ssa elintarvike- ja lääkeviraston yleisesti turvalliseksi havaittu-luokituksen, kun annos on 400-600 mg vesi- tai vesi-alkoholiuutosta päivässä (vastaa 1,5-2,2 g kasvia). Ei tunnettuja allergisia reaktioita<br /> <br /> Haittavaikutuksina saattaa joillakin esiintyä uneliaisuutta, väsymystä, rauhattomuutta, alilämpöisyyttä, pahoinvointia ja päänsärkyä. Valeriana ei ole vaikutukseltaan rauhoittava, mutta sen on havaittu lievästi vaikuttavan reaktioaikaan, keskittymiseen tai koordinaatiokykyyn verrattuna bentsodiatsepiinilääkkeiden vaikutuksiin. Valeriana saattaa hidastaa ajatustyöskentelyä muutaman tunnin ajan nauttimisen jälkeen. Suuret annokset pitkään käytettynä ovat joillekin aiheuttaneet riippuvuutta.<br /> <br /> Käytettävä varoen maksan toimintaongelmien yhteydessä. Leikkausten jälkeen valeriaanan käyttöä ei suositella. Rauhoittavien lääkkeiden ja valeriaanan yhteiskäytön vaikutuksia tulee tarkkailla mahdollisten tehostuneiden vaikutusten takia.<br /> Ei ole suositeltavaa ajaa autoa (rekka-auton kuljettaja, linja-auton kuljettajat) tai käyttää raskaita koneita valeriaanan käytön aikana. Vaikka testeissä ei ole osoitettu valeriaanan toimivan rauhoittavien lääkkeiden tapaan, on syytä kuitenkin olla varovainen.<br /> <br /> Raskauden ja imeytyksen aikana ei ole suositeltavaan käyttää valeriaanavalmisteita.<br /> <br /> Valeriaana ei suositella käytettävän keskushermostolääkkeiden kanssa samanaikaisesti valeriaanan mahdollisesti lääkevaikutusta tehostavan ominaisuuden takia, vaikka tätä ei ole osoitettu tutkimuksin. <br /> Ei suositella beetasalpaajien kanssa käytettäväksi. <br /> Alkoholi saattaa tehostaa valeriaanan vaikutusta.<br /> |info5=Community herbal monograph on ''Valeriana officinalis'' (http://www.ema.europa.eu/docs/en_GB/document_library/Herbal_-_Community_herbal_monograph/2009/12/WC500017821.pdf).<br /> |info6=Bent, S., Padula, A., Moore, D., Patterson, M., &amp; Mehling, W. (2006). Valerian for sleep: A systematic review and meta-analysis. American Journal of Medicine, 119(12), 1005-1012. https://doi.org/10.1016/j.amjmed.2006.02.026<br /> <br /> Fernandez-San-Martin, M. I., Masa-Font, R., Palacios-Soler, L., Sancho-Gómez, P., Calbó-Caldentey, C., &amp; Flores-Mateo, G. (2010). Effectiveness of Valerian on insomnia: A meta-analysis of randomized placebo-controlled trials. Sleep Medicine, 11(6), 505-511. https://doi.org/10.1016/j.sleep.2009.02.009<br /> <br /> Ziegler, G., Ploch, M., Miettinen-Baumann, A., &amp; Collet, W. (2002). Efficacy and tolerability of valerian extract LI 156 compared with oxazepam in the treatment of non-organic insomnia—a randomized, double-blind, comparative clinical study. Sleep Medicine, 3(1), 29-36. https://doi.org/10.1016/S1389-9457(99)00015-5<br /> <br /> Donath, F., Quispe, S., Diefenbach, K., Maurer, A., Fietze, I., &amp; Roots, I. (2000). Critical evaluation of the effect of valerian extract on sleep structure and sleep quality. Pharmacopsychiatry, 33(2), 47-53. https://doi.org/10.1055/s-2000-7972<br /> <br /> Morin, C. M., Koetter, U., Bastien, C., Ware, J. C., &amp; Wooten, V. (2005). Valerian-hops combination and diphenhydramine for treating insomnia: A randomized placebo-controlled clinical trial. Sleep, 28(11), 1465-1471. https://doi.org/10.1093/sleep/28.11.1465<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Valeriaana&diff=1679 2024-09-10T15:06:42Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=Valeriana.jpg<br /> |kuvateksti=Valeriaana eli rohtovirmajuuri<br /> |pointti=Illalla otettu unilääke saattaa aiheuttaa aamutokkuraisuutta ja saattaa heikentää ajokykyä ja selviytymistä muista keskittymistä vaativista tehtävistä. Valeriaanalla ei Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan ole tällaisia vaikutuksia. Suorituskyky oli kuitenkin hieman tavallista heikompi 2-3 tuntia rohdosvalmisteen ottamisen jälkeen.<br /> |info1=Valeriaanaa (''Valeriana officinalis'') eli rohtovirmajuurta käytetään laajalti unettomuuteen, hermostolliseen jännittyneisyyteen ja rauhattomuuteen. Se on oletettavasti saanut nimensä latinan sanasta valere, joka tarkoittaa tervettä ja voimakasta. Tieto valeriaanan ominaisuudesta lievittää hermostollista jännittyneisyyttä ja toimia rauhoittavana ulottuu 2000 vuoden taakse. Eräs lääketieteen isistä Galen käytti 100-luvulla valeriaanaa univaikeuksien hoitamisessa. Valeriaana tuli suosituksi Euroopassa ja Amerikassa 1800-luvulla, lääkkeenä, kunnes barbituraatit syrjäyttivät sen.<br /> <br /> Alustava, ihmistutkimuksista saatu tieteellinen näyttö subjektiivisella tasolla osoittaa valeriaanan parantavan unen laatua. Zieglerin ryhmän huolellisesti suoritettu 6 viikon polikliininen tutkimus (plasebokontrolloimaton) 202 potilaalla, joilla oli ollut keskimäärin 3,5 kuukauden ajan univaikeuksia, osoitti valeriaanan (600 mg/pv standardoitua valeriaanauutetta LI 156) tehon 10 mg/pv bentsodaitsepiini oxazepamiin verrattuna toimivan yhtä tehokkaasti. Hoitotulokset luokiteltiin hyvin hyviksi, valeriaanapotilailla 83% ja oxazepamryhmällä 73%. Sivuvaikutuksia esiintyi 28%:lla valeriaanapotilaista ja 36%:lla oxazepam-potilaista, ne olivat lieviä tai kohtalaisia. <br /> Huonounisilla vaikutus on ollut parempi. Käytön säännöllisyys on aiemmissa tutkimuksissa havaittu antavan paremman tuloksen kuin tilapäinen käyttö. Pidempään käytettynä teho paranee.<br /> |info2=Valeriaanasta tunnetaan noin 150 yhdistettä, joita kaikkia ei ole tutkittu seikkaperäisesti.<br /> Valeriaana standardoidaan usein haihtuvan öljyn sisältämän valereenihapon mukaan 0,3 %:ksi tai 0,8 %:ksi. Kuivatussa rohdoksessa on 0,5-2 % valepotriaatteja (iridioideja): valtraattia, isovaltraattia, asevaltraattia ja ditrovaltraattia, lisäksi vähäinen määrä alkaloideja: valerianiini ja metylpyrrylketoni. Valepotriaatit hajoavat muiksi aktiiviksi yhdisteiksi, joita ovat mm. baldrinaali ja homobaldrinaali.<br /> Keskushermostovaikutusten takana näyttävät olevan flavonoidiglukosidi linariini, flavoni 6-metyyliapigeniini ja flavanoniglukosidi 2S(-) hesperidiini, jotka saavat aikaan jännittyneiden sileiden lihasten rentoutumista. Valeriaanan yhdisteiden yhteisvaikutus saattaa olla kliinisen aktiivisuuden taustalla.<br /> Eräissä tutkimuksissa on osoitettu, että eräillä valeriaanan aineosilla on vuorovaikutus gamma-aminovoihapon (GABA) metaboliaan aivoissa ja aineosien vuorovaikutuksen niiden reseptorien kanssa, jotka välittävät rauhoittavan vaikutuksen keskushermostoon.<br /> |info3=Valeriaanassa kuten muissakin kasvirohdoissa on lukuisia tunnettuja vaikuttavia yhdisteitä, joiden pitoisuudet vaihtelevat kasvupaikan ja –kausien mukaan. Ihmiset reagoivat eri tavoin eri yhdisteisiin, minkä vuoksi yhdellä kasvirohdoksella on havaittu hämmentävän monia vaikutuksia. Tieteellisesti kiinnostavaksi rohdoksen vaikutus muuttuu vasta silloin kun se voidaan havaita mahdollisimman monella eri henkilöllä samanlaisessa tutkimusasetelmassa. Tieteellisen näytön laadun ja määrän ja tulosten samankaltaisuuden mittaamisessa käytetään luokitusta seuraavalla tavalla:<br /> <br /> <br /> Valeriaanan tutkimusnäyttö: <br /> <br /> 1. Unettomuudessa<br /> <br /> 2. Levottomuudessa, pelokkuudessa<br /> <br /> 3. Rauhoittavana <br /> <br /> <br /> <br /> Unettomuus: annostetaan 400-900 mg (1,5-3 g juurta) vesi- tai vesi-alkoholiuutetta ½-1 tunti ennen nukkumaan menoa. Valeriana on hyvin siedetty 4-6 viikon käytössä.<br /> Jännitystä laukaisemaan: annostetaan 100 mg vesi- tai vesi-alkoholiuutetta ennen stressaavaa tilaisuutta. Teenä käytettynä: annostetaan 1,5-3 g juurta, lisätään kiehuvaa vettä ja annetaan hautua 5-10 minuuttia.<br /> |info4=Valeriana on saanut USA:ssa elintarvike- ja lääkeviraston yleisesti turvalliseksi havaittu-luokituksen, kun annos on 400-600 mg vesi- tai vesi-alkoholiuutosta päivässä (vastaa 1,5-2,2 g kasvia). Ei tunnettuja allergisia reaktioita<br /> <br /> Haittavaikutuksina saattaa joillakin esiintyä uneliaisuutta, väsymystä, rauhattomuutta, alilämpöisyyttä, pahoinvointia ja päänsärkyä. Valeriana ei ole vaikutukseltaan rauhoittava, mutta sen on havaittu lievästi vaikuttavan reaktioaikaan, keskittymiseen tai koordinaatiokykyyn verrattuna bentsodiatsepiinilääkkeiden vaikutuksiin. Valeriana saattaa hidastaa ajatustyöskentelyä muutaman tunnin ajan nauttimisen jälkeen. Suuret annokset pitkään käytettynä ovat joillekin aiheuttaneet riippuvuutta.<br /> <br /> Käytettävä varoen maksan toimintaongelmien yhteydessä. Leikkausten jälkeen valeriaanan käyttöä ei suositella. Rauhoittavien lääkkeiden ja valeriaanan yhteiskäytön vaikutuksia tulee tarkkailla mahdollisten tehostuneiden vaikutusten takia.<br /> Ei ole suositeltavaa ajaa autoa (rekka-auton kuljettaja, linja-auton kuljettajat) tai käyttää raskaita koneita valeriaanan käytön aikana. Vaikka testeissä ei ole osoitettu valeriaanan toimivan rauhoittavien lääkkeiden tapaan, on syytä kuitenkin olla varovainen.<br /> <br /> Raskauden ja imeytyksen aikana ei ole suositeltavaan käyttää valeriaanavalmisteita.<br /> <br /> Valeriaana ei suositella käytettävän keskushermostolääkkeiden kanssa samanaikaisesti valeriaanan mahdollisesti lääkevaikutusta tehostavan ominaisuuden takia, vaikka tätä ei ole osoitettu tutkimuksin. <br /> Ei suositella beetasalpaajien kanssa käytettäväksi. <br /> Alkoholi saattaa tehostaa valeriaanan vaikutusta.<br /> |info5=Community herbal monograph on ''Valeriana officinalis'' (http://www.ema.europa.eu/docs/en_GB/document_library/Herbal_-_Community_herbal_monograph/2009/12/WC500017821.pdf).<br /> |info6=Bent, S., Padula, A., Moore, D., Patterson, M., &amp; Mehling, W. (2006). Valerian for sleep: A systematic review and meta-analysis. American Journal of Medicine, 119(12), 1005-1012. https://doi.org/10.1016/j.amjmed.2006.02.026<br /> <br /> Fernandez-San-Martin, M. I., Masa-Font, R., Palacios-Soler, L., Sancho-Gómez, P., Calbó-Caldentey, C., &amp; Flores-Mateo, G. (2010). Effectiveness of Valerian on insomnia: A meta-analysis of randomized placebo-controlled trials. Sleep Medicine, 11(6), 505-511. https://doi.org/10.1016/j.sleep.2009.02.009<br /> <br /> Ziegler, G., Ploch, M., Miettinen-Baumann, A., &amp; Collet, W. (2002). Efficacy and tolerability of valerian extract LI 156 compared with oxazepam in the treatment of non-organic insomnia—a randomized, double-blind, comparative clinical study. Sleep Medicine, 3(1), 29-36. https://doi.org/10.1016/S1389-9457(99)00015-5<br /> <br /> Donath, F., Quispe, S., Diefenbach, K., Maurer, A., Fietze, I., &amp; Roots, I. (2000). Critical evaluation of the effect of valerian extract on sleep structure and sleep quality. Pharmacopsychiatry, 33(2), 47-53. https://doi.org/10.1055/s-2000-7976<br /> <br /> Morin, C. M., Koetter, U., Bastien, C., Ware, J. C., &amp; Wooten, V. (2005). Valerian-hops combination and diphenhydramine for treating insomnia: A randomized placebo-controlled clinical trial. Sleep, 28(11), 1465-1471. https://doi.org/10.1093/sleep/28.11.1465<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Valeriaana&diff=1678 2024-09-10T14:57:04Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=Valeriana.jpg<br /> |kuvateksti=Valeriaana eli rohtovirmajuuri<br /> |pointti=Illalla otettu unilääke saattaa aiheuttaa aamutokkuraisuutta ja saattaa heikentää ajokykyä ja selviytymistä muista keskittymistä vaativista tehtävistä. Valeriaanalla ei Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan ole tällaisia vaikutuksia. Suorituskyky oli kuitenkin hieman tavallista heikompi 2-3 tuntia rohdosvalmisteen ottamisen jälkeen.<br /> |info1=Valeriaanaa (''Valeriana officinalis'') eli rohtovirmajuurta käytetään laajalti unettomuuteen, hermostolliseen jännittyneisyyteen ja rauhattomuuteen. Se on oletettavasti saanut nimensä latinan sanasta valere, joka tarkoittaa tervettä ja voimakasta. Tieto valeriaanan ominaisuudesta lievittää hermostollista jännittyneisyyttä ja toimia rauhoittavana ulottuu 2000 vuoden taakse. Eräs lääketieteen isistä Galen käytti 100-luvulla valeriaanaa univaikeuksien hoitamisessa. Valeriaana tuli suosituksi Euroopassa ja Amerikassa 1800-luvulla, lääkkeenä, kunnes barbituraatit syrjäyttivät sen.<br /> <br /> Alustava, ihmistutkimuksista saatu tieteellinen näyttö subjektiivisella tasolla osoittaa valeriaanan parantavan unen laatua. Zieglerin ryhmän huolellisesti suoritettu 6 viikon polikliininen tutkimus (plasebokontrolloimaton) 202 potilaalla, joilla oli ollut keskimäärin 3,5 kuukauden ajan univaikeuksia, osoitti valeriaanan (600 mg/pv standardoitua valeriaanauutetta LI 156) tehon 10 mg/pv bentsodaitsepiini oxazepamiin verrattuna toimivan yhtä tehokkaasti. Hoitotulokset luokiteltiin hyvin hyviksi, valeriaanapotilailla 83% ja oxazepamryhmällä 73%. Sivuvaikutuksia esiintyi 28%:lla valeriaanapotilaista ja 36%:lla oxazepam-potilaista, ne olivat lieviä tai kohtalaisia. <br /> Huonounisilla vaikutus on ollut parempi. Käytön säännöllisyys on aiemmissa tutkimuksissa havaittu antavan paremman tuloksen kuin tilapäinen käyttö. Pidempään käytettynä teho paranee.<br /> |info2=Valeriaanasta tunnetaan noin 150 yhdistettä, joita kaikkia ei ole tutkittu seikkaperäisesti.<br /> Valeriaana standardoidaan usein haihtuvan öljyn sisältämän valereenihapon mukaan 0,3 %:ksi tai 0,8 %:ksi. Kuivatussa rohdoksessa on 0,5-2 % valepotriaatteja (iridioideja): valtraattia, isovaltraattia, asevaltraattia ja ditrovaltraattia, lisäksi vähäinen määrä alkaloideja: valerianiini ja metylpyrrylketoni. Valepotriaatit hajoavat muiksi aktiiviksi yhdisteiksi, joita ovat mm. baldrinaali ja homobaldrinaali.<br /> Keskushermostovaikutusten takana näyttävät olevan flavonoidiglukosidi linariini, flavoni 6-metyyliapigeniini ja flavanoniglukosidi 2S(-) hesperidiini, jotka saavat aikaan jännittyneiden sileiden lihasten rentoutumista. Valeriaanan yhdisteiden yhteisvaikutus saattaa olla kliinisen aktiivisuuden taustalla.<br /> Eräissä tutkimuksissa on osoitettu, että eräillä valeriaanan aineosilla on vuorovaikutus gamma-aminovoihapon (GABA) metaboliaan aivoissa ja aineosien vuorovaikutuksen niiden reseptorien kanssa, jotka välittävät rauhoittavan vaikutuksen keskushermostoon.<br /> |info3=Valeriaanassa kuten muissakin kasvirohdoissa on lukuisia tunnettuja vaikuttavia yhdisteitä, joiden pitoisuudet vaihtelevat kasvupaikan ja –kausien mukaan. Ihmiset reagoivat eri tavoin eri yhdisteisiin, minkä vuoksi yhdellä kasvirohdoksella on havaittu hämmentävän monia vaikutuksia. Tieteellisesti kiinnostavaksi rohdoksen vaikutus muuttuu vasta silloin kun se voidaan havaita mahdollisimman monella eri henkilöllä samanlaisessa tutkimusasetelmassa. Tieteellisen näytön laadun ja määrän ja tulosten samankaltaisuuden mittaamisessa käytetään luokitusta seuraavalla tavalla:<br /> <br /> <br /> Valeriaanan tutkimusnäyttö: <br /> <br /> 1. Unettomuudessa<br /> <br /> 2. Levottomuudessa, pelokkuudessa<br /> <br /> 3. Rauhoittavana <br /> <br /> <br /> <br /> Unettomuus: annostetaan 400-900 mg (1,5-3 g juurta) vesi- tai vesi-alkoholiuutetta ½-1 tunti ennen nukkumaan menoa. Valeriana on hyvin siedetty 4-6 viikon käytössä.<br /> Jännitystä laukaisemaan: annostetaan 100 mg vesi- tai vesi-alkoholiuutetta ennen stressaavaa tilaisuutta. Teenä käytettynä: annostetaan 1,5-3 g juurta, lisätään kiehuvaa vettä ja annetaan hautua 5-10 minuuttia.<br /> |info4=Valeriana on saanut USA:ssa elintarvike- ja lääkeviraston yleisesti turvalliseksi havaittu-luokituksen, kun annos on 400-600 mg vesi- tai vesi-alkoholiuutosta päivässä (vastaa 1,5-2,2 g kasvia). Ei tunnettuja allergisia reaktioita<br /> <br /> Haittavaikutuksina saattaa joillakin esiintyä uneliaisuutta, väsymystä, rauhattomuutta, alilämpöisyyttä, pahoinvointia ja päänsärkyä. Valeriana ei ole vaikutukseltaan rauhoittava, mutta sen on havaittu lievästi vaikuttavan reaktioaikaan, keskittymiseen tai koordinaatiokykyyn verrattuna bentsodiatsepiinilääkkeiden vaikutuksiin. Valeriana saattaa hidastaa ajatustyöskentelyä muutaman tunnin ajan nauttimisen jälkeen. Suuret annokset pitkään käytettynä ovat joillekin aiheuttaneet riippuvuutta.<br /> <br /> Käytettävä varoen maksan toimintaongelmien yhteydessä. Leikkausten jälkeen valeriaanan käyttöä ei suositella. Rauhoittavien lääkkeiden ja valeriaanan yhteiskäytön vaikutuksia tulee tarkkailla mahdollisten tehostuneiden vaikutusten takia.<br /> Ei ole suositeltavaa ajaa autoa (rekka-auton kuljettaja, linja-auton kuljettajat) tai käyttää raskaita koneita valeriaanan käytön aikana. Vaikka testeissä ei ole osoitettu valeriaanan toimivan rauhoittavien lääkkeiden tapaan, on syytä kuitenkin olla varovainen.<br /> <br /> Raskauden ja imeytyksen aikana ei ole suositeltavaan käyttää valeriaanavalmisteita.<br /> <br /> Valeriaana ei suositella käytettävän keskushermostolääkkeiden kanssa samanaikaisesti valeriaanan mahdollisesti lääkevaikutusta tehostavan ominaisuuden takia, vaikka tätä ei ole osoitettu tutkimuksin. <br /> Ei suositella beetasalpaajien kanssa käytettäväksi. <br /> Alkoholi saattaa tehostaa valeriaanan vaikutusta.<br /> |info5=Community herbal monograph on ''Valeriana officinalis'' (http://www.ema.europa.eu/docs/en_GB/document_library/Herbal_-_Community_herbal_monograph/2009/12/WC500017821.pdf).<br /> |info6=Bent, S., Padula, A., Moore, D., Patterson, M., &amp; Mehling, W. (2006). Valerian for sleep: A systematic review and meta-analysis. American Journal of Medicine, 119(12), 1005-1012. https://doi.org/10.1016/j.amjmed.2006.02.026<br /> <br /> Fernandez-San-Martin, M. I., Masa-Font, R., Palacios-Soler, L., Sancho-Gómez, P., Calbó-Caldentey, C., &amp; Flores-Mateo, G. (2010). Effectiveness of Valerian on insomnia: A meta-analysis of randomized placebo-controlled trials. Sleep Medicine, 11(6), 505-511. https://doi.org/10.1016/j.sleep.2009.02.009<br /> <br /> Stevinson, C., &amp; Ernst, E. (2000). Valerian for insomnia: A systematic review of randomized clinical trials. Sleep Medicine, 1(2), 91-99. https://doi.org/10.1016/S1389-9457(99)00009-1<br /> <br /> Donath, F., Quispe, S., Diefenbach, K., Maurer, A., Fietze, I., &amp; Roots, I. (2000). Critical evaluation of the effect of valerian extract on sleep structure and sleep quality. Pharmacopsychiatry, 33(2), 47-53. https://doi.org/10.1055/s-2000-7976<br /> <br /> Morin, C. M., Koetter, U., Bastien, C., Ware, J. C., &amp; Wooten, V. (2005). Valerian-hops combination and diphenhydramine for treating insomnia: A randomized placebo-controlled clinical trial. Sleep, 28(11), 1465-1471. https://doi.org/10.1093/sleep/28.11.1465<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=BCAA_aminohapot&diff=1677 2024-08-26T11:18:39Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=DALL·E 2023-11-22 21.02.22.png<br /> |info1=Proteiinien historia liittyy modernin kemian kehitykseen. Yhteistyössä ruotsalainen Berzelius ja hollantilainen Mulder luokittelivat ja nimesivät proteiinin omaksi yhdistetyypikseen 1830-luvulla. Ilman tiettyjä perustietoja ja työskentelytapoja kaikkia eri aminohappoja ei voitu tunnistaa. Kun aminohapot oli löydetty, tutkimuksen kohteeksi muodostui kysymys siitä, miten aminohapot muodostavat ketjun ja missä järjestyksessä aminohapot ovat eri proteiineissa (primäärirakenne). Teoria peptidisidoksista luotiin jo 1900-luvun alussa, mutta käytännön todistus onnistui vasta 1950-luvulla, kun englantilainen kemisti Frederick Sanger selvitti aminohappojen välisen peptidi-sidosrakenteen. Sanger kehitti myös tavan, jolla voidaan määrittää proteiinien primäärirakenne. Sanger sai tutkimuksistaan Nobelin palkinnon vuonna 1958. Hän oli myös mukana 30-vuotisessa projektissa, jossa selvitettiin, miten elimistö osaa valmistaa monimutkaiset proteiinit. Tutkimuksissa selvisi solujen sisältämän DNA:na olevan eräänlainen muisti, joka määrää proteiinien muodostumisen. DNA tutkimusten ansiosta Sanger pääsi osalliseksi toiseen Nobelin palkintoon ja on yksi harvoista, jotka ovat saaneet tunnustuksen kahdesti. <br /> Kaikissa elävissä olioissa on proteiinia, esim. aikuisessa ihmisessä on normaalisti proteiinia n. 15% painosta. Tämä määrä jakaantuu seuraavasti: lihaksissa lähes 50%, luustossa 20% ja rasvakudoksessa 10%.<br /> Proteiinit ovat jopa 1000 aminohappoa käsittäviä pallo- ja kuitumaisia ketjurakennelmia. Aminohapot koostuvat hiilestä, vedystä hapesta ja typestä. Ravinnon proteiineista suurin osa on pallomaisia, joissa peptidiketjut ovat voimakkaasti poimuuntuneet. Ne ovat usein veteen liukenevia ja helposti hajoavia sekä sisältävät runsaasti välttämättömiä aminohappoja.<br /> |info2=Valkuaisaineet eli proteiinit ovat elintoiminnoille välttämättömiä typpipitoisia, orgaanisia yhdisteitä. Niillä on monenlaisia tehtäviä soluissa, joten niiden kemiallisten ominaisuuksien täytyy olla myös hyvin monimuotoisia. <br /> Proteiinit ovat makromolekyylejä, joiden molekyylipaino on 30,000 - 500,000 Da. Niiden muoto ja rakenne ovat monimutkaiset. Proteiinit koostuvat yhdestä tai useammasta ketjumaisesta molekyylistä, polypeptidistä. Nämä puolestaan ovat muodostuneet kovalenttisin sidoksin aminohapoista.<br /> Ruuansulatus pilkkoo ravinnosta saadun proteiinin aluksi aminohapoiksi ja rakentaa niistä elimistön tarvitsemia uusia proteiineja. Elimistö tarvitsee DNA:n muistia, jotta se osaa tehdä aminohappoketjun oikeassa järjestyksessä.<br /> |info3=Proteiineissa esiintyy perusyksikköinä 20 erilaista aminohappoa. Vaikka valkuaisaineiden valmistamiseen tarvitaan kaikkia 20 aminohappoa, vain osa aminohapoista on pakko saada ravinnosta. 8-10 aminohapon ajatellaan olevan ihmiselle välttämättömiä, ts. ihmisen elimistö ei kykene valmistamaan niitä itse. Nämä ravinnosta saatavat välttämättömät aminohapot ovat: arginiini, histidiini, isoleusiini, leusiini, lysiini, metioniini, fenyylialaniini, treoniini, tryptofaani ja valiini. <br /> <br /> Proteiinit hajoavat ruoansulatuksessa proteolyyttisten entsyymien vaikutuksesta aminohapoiksi, jotka imeytyvät verenkiertoon ja kulkeutuvat sieltä edelleen maksaan. Aminohapot imeytyvät suurimmaksi osaksi ohutsuolen jejunum-osasta. Imeytyminen on enimmäkseen aktiivista ja se tapahtuu sulatuksen tahdissa. Näin suolistoon ei imeydy suuria määriä aminohappoja. Jos jotain aminohappoa on paljon, se voi heikentää muiden aminohappojen imeytymistä. Aminohapot siirtyvät porttilaskimon kautta maksaan, joka kykenee varastoimaan niitä tehokkaasti ja estämään samalla veren aminohappopitoisuuden kohoamisen aterian jälkeen.<br /> <br /> Haaraketjuiset- aminohappoihin kuuluvat leusiini, isoleusiini ja valiini. Aminohapot ovat valkuaisaineiden luonnollisia ainesosia. Nimitys BCAA tulee englannin kielestä, Branched Chain Amino Acids. Haaraketjuiset aminohapot ovat tärkeitä energianlähteitä pitkäkestoisissa aerobisissa liikuntasuorituksissa. Lihasten glyykogeenivarastojen huvetessa haara­ketjuisia aminohappoja on todettu siirtyvän verestä lihaksiin poltettavaksi. Pitkäkestoisissa kestävyyssuorituksissa (esim. maratonilla) glykogeenivarastot tyhjenevät ja haaraketjuisia aminohappoja käytetään polttoaineena enenevässä määrin. Jos tarjolla ei ole riittävästi veren haaraketjuisia aminohappoja lisääntyy lihaksien proteolyysi eli ”hajottaminen”. Tähän perustuu suurelta osin ajatus haaraketjuisten aminohappojen edullisesta vaikutuksesta kestävyyssuoritukseen ja palautumiseen raskaasta harjoittelusta. Lisäksi, niiden on havaittu kohottavan maitohapon sietokykyä.<br /> |info4=Haaraketjuisten aminohappojen turvallisuus lienee hyvä. Toisaalta näistäkään lisäravinteista ei ole pitkäaikaista turvallisuusnäyttöä. Haaraketjuiset aminohapot liittyvät erittäin harvinaiseen perinnölliseen sairauteen nimeltä Vaahterasiirappitauti. Haaraketjuisia aminohappoja hajottavan entsyymin toiminta on siinä häiriytynyt ja elimistöön kertyy näitä aminohappoja ja niiden aineenvaihduntatuotteita. Ne ovat keskushermostolle toksisia ja aiheuttavat tyypilliset oireet. Taudinkuva vaihtelee lähes oireettomasta vaikeaan muotoon, joka johtaa usein kuolemaan tai vaikeaan kehitysvammaisuuteen.<br /> |info6=1. http://www.biomag.hus.fi/braincourse/L4.html. <br /> <br /> 2. Tanford, C., &amp; Reynolds, J. (2001). Nature’s robots: A history of proteins. Oxford: University Press<br /> <br /> 3. Kiple, K. F. (2000). The Cambridge world history of food. Cambridge: University Press<br /> <br /> 4. http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/valttamattomat_aminohapot/2/ <br /> <br /> 5. Helsingin yliopiston LUMA-keskus http://www.luma.fi/kemma/2072<br /> <br /> 6. http://luontainenterveys.fi/index.php/osa-alueet/aminohapot/<br /> <br /> 7. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8878139?ordinalpos=1&amp;itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_DiscoveryPanel.Pubmed_Discovery_RA&amp;linkpos=2&amp;log$=relatedarticles&amp;logdbfrom=pubmed<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tiedosto:DALL%C2%B7E_2023-11-22_21.05.03_-_Create_an_artistic_representation_of_an_enzyme,_showcasing_its_complex_and_dynamic_molecular_structure._The_image_should_capture_the_enzyme_as_a_large.png&diff=1676 2023-11-22T19:05:14Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div></div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=BCAA_aminohapot&diff=1675 2023-11-22T19:04:05Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=DALL·E 2023-11-22 21.02.22.png<br /> |info1=Proteiinien historia liittyy modernin kemian kehitykseen. Yhteistyössä ruotsalainen Berzelius ja hollantilainen Mulder luokittelivat ja nimesivät proteiinin omaksi yhdistetyypikseen 1830-luvulla. Ilman tiettyjä perustietoja ja työskentelytapoja kaikkia eri aminohappoja ei voitu tunnistaa. Kun aminohapot oli löydetty, tutkimuksen kohteeksi muodostui kysymys siitä, miten aminohapot muodostavat ketjun ja missä järjestyksessä aminohapot ovat eri proteiineissa (primäärirakenne). Teoria peptidisidoksista luotiin jo 1900-luvun alussa, mutta käytännön todistus onnistui vasta 1950-luvulla, kun englantilainen kemisti Frederick Sanger selvitti aminohappojen välisen peptidi-sidosrakenteen. Sanger kehitti myös tavan, jolla voidaan määrittää proteiinien primäärirakenne. Sanger sai tutkimuksistaan Nobelin palkinnon vuonna 1958. Hän oli myös mukana 30-vuotisessa projektissa, jossa selvitettiin, miten elimistö osaa valmistaa monimutkaiset proteiinit. Tutkimuksissa selvisi solujen sisältämän DNA:na olevan eräänlainen muisti, joka määrää proteiinien muodostumisen. DNA tutkimusten ansiosta Sanger pääsi osalliseksi toiseen Nobelin palkintoon ja on yksi harvoista, jotka ovat saaneet tunnustuksen kahdesti. <br /> Kaikissa elävissä olioissa on proteiinia, esim. aikuisessa ihmisessä on normaalisti proteiinia n. 15% painosta. Tämä määrä jakaantuu seuraavasti: lihaksissa lähes 50%, luustossa 20% ja rasvakudoksessa 10%.<br /> Proteiinit ovat jopa 1000 aminohappoa käsittäviä pallo- ja kuitumaisia ketjurakennelmia. Aminohapot koostuvat hiilestä, vedystä hapesta ja typestä. Ravinnon proteiineista suurin osa on pallomaisia, joissa peptidiketjut ovat voimakkaasti poimuuntuneet. Ne ovat usein veteen liukenevia ja helposti hajoavia sekä sisältävät runsaasti välttämättömiä aminohappoja.<br /> |info2=Valkuaisaineet eli proteiinit ovat elintoiminnoille välttämättömiä typpipitoisia, orgaanisia yhdisteitä. Niillä on monenlaisia tehtäviä soluissa, joten niiden kemiallisten ominaisuuksien täytyy olla myös hyvin monimuotoisia. <br /> Proteiinit ovat makromolekyylejä, joiden molekyylipaino on 30,000 - 500,000 Da. Niiden muoto ja rakenne ovat monimutkaiset. Proteiinit koostuvat yhdestä tai useammasta ketjumaisesta molekyylistä, polypeptidistä. Nämä puolestaan ovat muodostuneet kovalenttisin sidoksin aminohapoista.<br /> Ruuansulatus pilkkoo ravinnosta saadun proteiinin aluksi aminohapoiksi ja rakentaa niistä elimistön tarvitsemia uusia proteiineja. Elimistö tarvitsee DNA:n muistia, jotta se osaa tehdä aminohappoketjun oikeassa järjestyksessä.<br /> |info3=Proteiineissa esiintyy perusyksikköinä 20 erilaista aminohappoa. Vaikka valkuaisaineiden valmistamiseen tarvitaan kaikkia 20 aminohappoa, vain osa aminohapoista on pakko saada ravinnosta. 8-10 aminohapon ajatellaan olevan ihmiselle välttämättömiä, ts. ihmisen elimistö ei kykene valmistamaan niitä itse. Nämä ravinnosta saatavat välttämättömät aminohapot ovat: arginiini, histidiini, isoleusiini, leusiini, lysiini, metioniini, fenyylialaniini, treoniini, tryptofaani ja valiini. <br /> <br /> Proteiinit hajoavat ruoansulatuksessa proteolyyttisten entsyymien vaikutuksesta aminohapoiksi, jotka imeytyvät verenkiertoon ja kulkeutuvat sieltä edelleen maksaan. Aminohapot imeytyvät suurimmaksi osaksi ohutsuolen jejunum-osasta. Imeytyminen on enimmäkseen aktiivista ja se tapahtuu sulatuksen tahdissa. Näin suolistoon ei imeydy suuria määriä aminohappoja. Jos jotain aminohappoa on paljon, se voi heikentää muiden aminohappojen imeytymistä. Aminohapot siirtyvät porttilaskimon kautta maksaan, joka kykenee varastoimaan niitä tehokkaasti ja estämään samalla veren aminohappopitoisuuden kohoamisen aterian jälkeen.<br /> <br /> Haaraketjuiset- aminohappoihin kuuluvat leusiini, isoleusiini ja valiini. Aminohapot ovat valkuaisaineiden luonnollisia ainesosia. Nimitys BCAA tulee englannin kielestä, Branched Chain Amino Acids. Haaraketjuiset aminohapot ovat tärkeitä energianlähteitä pitkäkestoisissa aerobisissa liikuntasuorituksissa. Lihasten glyykogeenivarastojen huvetessa haara­ketjuisia aminohappoja on todettu siirtyvän verestä lihaksiin poltettavaksi. Pitkäkestoisissa kestävyyssuorituksissa (esim. maratonilla) glykogeenivarastot tyhjenevät ja haaraketjuisia aminohappoja käytetään polttoaineena enenevässä määrin. Jos tarjolla ei ole riittävästi veren haaraketjuisia aminohappoja lisääntyy lihaksien proteolyysi eli ”hajottaminen”. Tähän perustuu suurelta osin ajatus haaraketjuisten aminohappojen edullisesta vaikutuksesta kestävyyssuoritukseen ja palautumiseen raskaasta harjoittelusta. Lisäksi, niiden on havaittu kohottavan maitohapon sietokykyä.<br /> |info4=Haaraketjuisten aminohappojen turvallisuus lienee hyvä. Toisaalta näistäkään lisäravinteista ei ole pitkäaikaista turvallisuusnäyttöä. Haaraketjuiset aminohapot liittyvät erittäin harvinaiseen perinnölliseen sairauteen nimeltä Vaahterasiirappitauti. Haaraketjuisia aminohappoja hajottavan entsyymin toiminta on siinä häiriytynyt ja elimistöön kertyy näitä aminohappoja ja niiden aineenvaihduntatuotteita. Ne ovat keskushermostolle toksisia ja aiheuttavat tyypilliset oireet. Taudinkuva vaihtelee lähes oireettomasta vaikeaan muotoon, joka johtaa usein kuolemaan tai vaikeaan kehitysvammaisuuteen.<br /> |info5=Reijo Laatikainen http://ravintojaterveys.kotisivukone.com/84<br /> |info6=1. http://www.biomag.hus.fi/braincourse/L4.html. <br /> <br /> 2. Tanford, C., &amp; Reynolds, J. (2001). Nature’s robots: A history of proteins. Oxford: University Press<br /> <br /> 3. Kiple, K. F. (2000). The Cambridge world history of food. Cambridge: University Press<br /> <br /> 4. http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/valttamattomat_aminohapot/2/ <br /> <br /> 5. Helsingin yliopiston LUMA-keskus http://www.luma.fi/kemma/2072<br /> <br /> 6. http://luontainenterveys.fi/index.php/osa-alueet/aminohapot/<br /> <br /> 7. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8878139?ordinalpos=1&amp;itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_DiscoveryPanel.Pubmed_Discovery_RA&amp;linkpos=2&amp;log$=relatedarticles&amp;logdbfrom=pubmed<br /> <br /> 8. Reijo Laatikainen http://ravintojaterveys.kotisivukone.com/84<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tiedosto:DALL%C2%B7E_2023-11-22_21.02.22.png&diff=1674 2023-11-22T19:03:59Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div></div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tiedosto:DALL%C2%B7E_2023-11-22_20.57.53_-_Create_an_image_representing_the_multifaceted_uses_of_Dracocephalum_moldavica,_also_known_as_Tuoksuampiaisyrtti_or_Moldavian_dragonhead._The_image_sho.png&diff=1673 2023-11-22T18:58:57Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div></div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Alfalipoiinihappo&diff=1672 2023-11-22T18:53:44Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |kuva=DALL·E 2023-11-22 20.53.02 - Create an artistic representation of Alpha-lipoic acid, emphasizing its water and fat solubility and small molecular structure. Visualize the molecule.png<br /> |pointti=Alfalipoiinihappo on vesi- ja rasvaliukoinen sekä pienimolekyylinen. Nämä ominaisuudet mahdollistavat sen antioksidanttivaikutuksen lähes kaikissa kehon osissa aivot mukaan lukien. <br /> <br /> Antioksidantti = haitallista hapettumista estävä aine.<br /> |info1=Alfalipoiinihappoa esiintyy pieniä määriä punaisessa lihassa, erityisesti sisäelimissä ja vihanneksissa, kuten pinaatissa ja parsakaalissa. Ravinnosta saatava riittävä alfalipoiinihappomäärä esim. pinaatista merkitsee useita kiloja pinaattia päivässä<br /> |info2=Elimistö valmistaa itse alfalipoiinihappoa jonkin verran aineenvaihduntaprosessiin. Alfalipoiinihappoa esiintyy kaikissa soluissa, ja se muuttaa niissä glukoosia energiaksi.<br /> |info3=Alfalipoiinihappo pysyy pitkään toimintakykyisenä ja vaikuttaa tehokkaasti hyvin monenlaisiin radikaaleihin eli reaktiivisiin happiyhdisteisiin, jotka vaurioittavat elintärkeitä komponentteja.<br /> <br /> Alfalipoiinihappo on tehokas raskasmetallihaittoja vähentävä detoksifikantti, joka muuttaa haitallisia vapaita metalli-ioneja vaarattomaan muotoon kelatoimalla eli yhdistämällä niitä aminohappoihin. Sen ansiosta alfalipoiinihappo alentaa myrkyllisten metallien sekä liiallisen kuparin pitoisuuksia elimistössä. <br /> <br /> Alfalipoiinihappo ei ole suoraan keskushermostoa stimuloiva piriste, kuten esimerkiksi kofeiini, joten se on elimistölle luonnollinen keino lisätä energisyyttä.<br /> |info4=Alfalipoiinihappo on luonnollinen ravintolisä, jonka käytön haittavaikutukset ovat lähes olemattomat. Siitä huolimatta on aina olemassa yksilöitä, jotka voivat saada allergisia reaktiota käyttäessään alfalipoiinihappoa. Näitä voivat olla allerginen ihottuma, kutina, kasvojen ja äärialueiden turvotus, puristus rinnan alueella ja hengitysvaikeudet. Jos jokin näistä oireista ilmenee, tulee ravintolisän nauttiminen lopettaa.<br /> Alfalipoiinihapolla voi olla myös haitallisia interaktioita verensokeria alentavien lääkkeiden kanssa.<br /> |info6=1. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10926311<br /> <br /> 2. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9065743<br /> <br /> 3. http://www.antioksidantit.com/alfalipoiinihappo/<br /> <br /> 4. http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&amp;id=21<br /> <br /> 5. http://luontainenterveys.fi/index.php/tuotteet/asetyyli-l-karnitiini-ja-alfalipoiinihappo/<br /> <br /> 6. http://www.terveysterapia-aija.com/artikkelit/alfalipoiini.htm<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tiedosto:DALL%C2%B7E_2023-11-22_20.53.02_-_Create_an_artistic_representation_of_Alpha-lipoic_acid,_emphasizing_its_water_and_fat_solubility_and_small_molecular_structure._Visualize_the_molecule.png&diff=1671 2023-11-22T18:53:38Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div></div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Alfalipoiinihappo&diff=1670 2023-11-22T18:52:45Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |pointti=Alfalipoiinihappo on vesi- ja rasvaliukoinen sekä pienimolekyylinen. Nämä ominaisuudet mahdollistavat sen antioksidanttivaikutuksen lähes kaikissa kehon osissa aivot mukaan lukien. <br /> <br /> Antioksidantti = haitallista hapettumista estävä aine.<br /> |info1=Alfalipoiinihappoa esiintyy pieniä määriä punaisessa lihassa, erityisesti sisäelimissä ja vihanneksissa, kuten pinaatissa ja parsakaalissa. Ravinnosta saatava riittävä alfalipoiinihappomäärä esim. pinaatista merkitsee useita kiloja pinaattia päivässä<br /> |info2=Elimistö valmistaa itse alfalipoiinihappoa jonkin verran aineenvaihduntaprosessiin. Alfalipoiinihappoa esiintyy kaikissa soluissa, ja se muuttaa niissä glukoosia energiaksi.<br /> |info3=Alfalipoiinihappo pysyy pitkään toimintakykyisenä ja vaikuttaa tehokkaasti hyvin monenlaisiin radikaaleihin eli reaktiivisiin happiyhdisteisiin, jotka vaurioittavat elintärkeitä komponentteja.<br /> <br /> Alfalipoiinihappo on tehokas raskasmetallihaittoja vähentävä detoksifikantti, joka muuttaa haitallisia vapaita metalli-ioneja vaarattomaan muotoon kelatoimalla eli yhdistämällä niitä aminohappoihin. Sen ansiosta alfalipoiinihappo alentaa myrkyllisten metallien sekä liiallisen kuparin pitoisuuksia elimistössä. <br /> <br /> Alfalipoiinihappo ei ole suoraan keskushermostoa stimuloiva piriste, kuten esimerkiksi kofeiini, joten se on elimistölle luonnollinen keino lisätä energisyyttä.<br /> |info4=Alfalipoiinihappo on luonnollinen ravintolisä, jonka käytön haittavaikutukset ovat lähes olemattomat. Siitä huolimatta on aina olemassa yksilöitä, jotka voivat saada allergisia reaktiota käyttäessään alfalipoiinihappoa. Näitä voivat olla allerginen ihottuma, kutina, kasvojen ja äärialueiden turvotus, puristus rinnan alueella ja hengitysvaikeudet. Jos jokin näistä oireista ilmenee, tulee ravintolisän nauttiminen lopettaa.<br /> Alfalipoiinihapolla voi olla myös haitallisia interaktioita verensokeria alentavien lääkkeiden kanssa.<br /> |info6=1. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10926311<br /> <br /> 2. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9065743<br /> <br /> 3. http://www.antioksidantit.com/alfalipoiinihappo/<br /> <br /> 4. http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&amp;id=21<br /> <br /> 5. http://luontainenterveys.fi/index.php/tuotteet/asetyyli-l-karnitiini-ja-alfalipoiinihappo/<br /> <br /> 6. http://www.terveysterapia-aija.com/artikkelit/alfalipoiini.htm<br /> }}</div>

MRonkko https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Alfalipoiinihappo&diff=1669 2023-11-22T18:51:08Z

<p>MRonkko: </p> <hr /> <div>{{Ainesosalomake<br /> |pointti=Alfalipoiinihappo on vesi- ja rasvaliukoinen sekä pienimolekyylinen. Nämä ominaisuudet mahdollistavat sen antioksidanttivaikutuksen lähes kaikissa kehon osissa aivot mukaanlukien. <br /> <br /> Antioksidantti = haitallista hapettumista estävä aine.<br /> |info1=Alfalipoiinihappoa esiintyy pieniä määriä punaisessa lihassa, erityisesti sisäelimissä ja vihanneksissa, kuten pinaatissa ja parsakaalissa. Ravinnosta saatava riittävä alfalipoiinihappomäärä esim. pinaatista merkitsee useita kiloja pinaattia päivässä<br /> |info2=Elimistö valmistaa itse alfalipoiinihappoa jonkin verran aineenvaihduntaprosessiin. Alfalipoiinihappoa esiintyy kaikissa soluissa, ja se muuttaa niissä glukoosia energiaksi.<br /> |info3=Alfalipoiinihappo pysyy pitkään toimintakykyisenä ja vaikuttaa tehokkaasti hyvin monenlaisiin radikaaleihin eli reaktiivisiin happiyhdisteisiin, jotka vaurioittavat elintärkeitä komponentteja.<br /> <br /> Alfalipoiinihappo on tehokas raskasmetallihaittoja vähentävä detoksifikantti, joka muuttaa haitallisia vapaita metalli-ioneja vaarattomaan muotoon kelatoimalla eli yhdistämällä niitä aminohappoihin. Sen ansiosta alfalipoiinihappo alentaa myrkyllisten metallien sekä liiallisen kuparin pitoisuuksia elimistössä. <br /> <br /> Alfalipoiinihappo ei ole suoraan keskushermostoa stimuloiva piriste, kuten esimerkiksi kofeiini, joten se on elimistölle luonnollinen keino lisätä energisyyttä.<br /> |info4=Alfalipoiinihappo on luonnollinen ravintolisä, jonka käytön haittavaikutukset ovat lähes olemattomat. Siitä huolimatta on aina olemassa yksilöitä, jotka voivat saada allergisia reaktiota käyttäessään alfalipoiinihappoa. Näitä voivat olla allerginen ihottuma, kutina, kasvojen ja äärialueiden turvotus, puristus rinnan alueella ja hengitysvaikeudet. Jos jokin näistä oireista ilmenee, tulee ravintolisän nauttiminen lopettaa.<br /> Alfalipoiinihapolla voi olla myös haitallisia interaktioita verensokeria alentavien lääkkeiden kanssa.<br /> |info6=1. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10926311<br /> <br /> 2. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9065743<br /> <br /> 3. http://www.antioksidantit.com/alfalipoiinihappo/<br /> <br /> 4. http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&amp;id=21<br /> <br /> 5. http://luontainenterveys.fi/index.php/tuotteet/asetyyli-l-karnitiini-ja-alfalipoiinihappo/<br /> <br /> 6. http://www.terveysterapia-aija.com/artikkelit/alfalipoiini.htm<br /> }}</div>

MRonkko