https://www.ravintolisawiki.fi/api.php?action=feedcontributions&user=HMykra&feedformat=atomRavintolisäWiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]2024-03-28T16:53:52ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.26.2https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Bringwell_Finland_Oy&diff=1399Bringwell Finland Oy2015-07-22T07:30:45Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>Arabiankatu 12<br />
<br />
00560 HELSINKI<br />
<br />
Puh. 09-615 00 875<br />
<br />
[http://www.bringwell.fi www.bringwell.fi]<br />
<br />
[[Luokka:Tukkuyritykset]]<br />
<br />
[[Coordinates::62.300713,27.159091| ]]</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Hainrusto&diff=1398Hainrusto2015-07-13T07:31:56Z<p>HMykra: Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |pointti=Nestemäistä hainrustoutetta on testattu kliinisesti rinta-, keuhko-, eturauhas- ja munuaissyövissä ja multippelimyelomassa sekä psoriasiksessa ja sil...</p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Nestemäistä hainrustoutetta on testattu kliinisesti rinta-, keuhko-, eturauhas- ja munuaissyövissä ja multippelimyelomassa sekä psoriasiksessa ja silmän verkkokalvon rappeumassa. Tulokset ovat olleet myönteisiä<br />
|info1=Luonnosta on löydetty monia angiogeneesiä estäviä aineita: berberiini, vihreä tee, kurkumiini, soijan genisteiini, tomaatin lykopeeni, kirsikan perilliinialkoholi, pellavansiementen lignaanit, valkosipulin diallyylisulfidi, seleeni, E-vitamiini, pinaatin luteiini, karnosiini, EPA- ja CLA-rasvahapot sekä nestemäinen hainrustouute.<br />
|info2=Hainrustouutteella on useita samanaikaisia vaikutusmekanismeja. Se salpaa verisuonten kasvutekijää VEGF:ää, vähentää matriksin metalloproteiinien (MMP) aktiivisuutta (joka on suuri kasvaimen suuretessa), kiihdyttää endoteelisolujen ohjelmoitua kuolemaa (apoptoosia) ja lisää elimistön oman angiostatiinin tuotantoa kasvaimen lähikudoksissa. Angiostatiini hillitsee angiogeneesiä.<br />
|info3=Hainrustouuteen angiogeneesiä estävä vaikutus on osoitettu ihmisissä Montrealin McGill-yliopistoklinikassa. Koehenkilöiden käsivarsiin ihon alle sijoitettiin kirurgisesti polymeeri-implantti, joka saa aikaan angiogeneesin. Puolet koehenkilöistä sai suun kautta hainrustouutetta, joka esti heillä angiogeneesin.<br />
|info4=Jauhemainen hainrustouute voi olla haitallista syövän hoidossa. Varoitus ei koske nestemäistä hainrustouutetta, jossa ei ole kalkkia eikä D-vitamiinia.<br />
|info5=Suomen Lyme Borreolioosi ry: http://borrelioosi.net/foorumi/viewtopic.php?f=1&t=496<br />
|info6=1. Suomen Lyme Borreolioosi ry: http://borrelioosi.net/foorumi/viewtopic.php?f=1&t=496<br />
<br />
2. Nestemäinen hainrustouute: http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=239<br />
<br />
3. http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=156<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Galanganjuuri&diff=1397Galanganjuuri2015-07-13T07:01:58Z<p>HMykra: Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |pointti=Galangan-juurta (Alpinia officinarum) käytetään vatsalääkkeisiin, hengitystietulehduksiin ja Intiassa ajatellaan sen helpottavan reumaattisia kipuja....</p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Galangan-juurta (Alpinia officinarum) käytetään vatsalääkkeisiin, hengitystietulehduksiin ja Intiassa ajatellaan sen helpottavan reumaattisia kipuja.<br />
|info1=Isogalanga on Thaimaan, Indonesian ja Malaijin niemimaan kasvi, siellä tunnettu nimellä lengkuas ja se vaatii trooppiset olosuhteet. Pikkugalanga, joka on punertava väriltään ja maultaan voimakkaampi kasvaa vähemmän kuumissa oloissa.<br />
<br />
Tuore galangajuuri muistuttaa suuresti inkiväärin juurta, mutta maistuu vähemmän aromaattiselta. Maku on pihkainen, hieman kamferin aromin tai tärpätin oloinen maku.<br />
|info3=Indonesiassa galangaa käytetään inkiväärin tapaan, usein samoissa ruoissa kuin jauhettua inkivääriä, mutta määrä on joko pienempi vain "hyppysellinen" tai noin kolmasosa inkiväärijauheen määrästä. Tataarit ovat käyttäneet galangaa teensä mausteena. Kiinassa ja Indonesiassa galanga on tärkeä riisiruokien mauste. <br />
<br />
Galangan ominaisuuksia kuten inkiväärillä: ruoansulatuksen edistäminen, vatsakivut, kivunlievitys, yskän lievitys ja kuumeen alentaminen<br />
|info6=1. http://www.naturalremedies.org/galangal/<br />
<br />
2. http://www.herbal-supplement-resource.com/galangal.html <br />
<br />
3. http://en.wikipedia.org/wiki/Alpinia_officinarum<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=MSM_eli_metyylisulfonyylimetaani&diff=1396MSM eli metyylisulfonyylimetaani2015-07-13T06:25:03Z<p>HMykra: Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |pointti=Puhtaassa muodossaan MSM (metyylisulfonyylimetaani) on tuoksuton, valkoinen, kidemäinen jauhe, jolla on hiukan kitkerä maku. |info1=MSM (metyylisulfonyy...</p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Puhtaassa muodossaan MSM (metyylisulfonyylimetaani) on tuoksuton, valkoinen, kidemäinen jauhe, jolla on hiukan kitkerä maku.<br />
|info1=MSM (metyylisulfonyylimetaani) on luonnostaan esiintyvä rikkiyhdiste, jota esiintyy pieniä määriä kehossamme ja monissa ruoka-aineissa. MSM löyty kehon jokaisesta solussa ja se on rakenteellisesti ja toiminnallisesti tärkeä osa 150 yhdisteessä, mukaan lukien hormonit, entsyymit, vasta-aineet ja antioksidantit.<br />
|info2=MSM:n sisältämää rikkiä on lihaksissa, ihossa, luissa, hiuksissa ja kynsissä. MSM:ää tavataan verestä, ja sitä on noin 0.2 % aikuisen ihmisen painosta.<br />
|info3=Ravinto sisälsi aiemmin rikkiä enemmän, mutta ruoan prosessointi, varastointi, kuivatus, säilöntä sekä säilöntäaineet ovat vähentäneet ravintomme rikkipitoisuutta. <br />
<br />
Rikin puutostilat liittyvät haurastuviin kynsiin ja hiuksiin, arpikudoksiin, hitaasti paraneviin haavoihin, niveltulehduksiin, akneen tai muihin iho-oireisiin, masennukseen, muistin menetykseen, ruuansulatusongelmiin ja immuunijärjestelmän häiriöihin.<br />
|info4=MSM on vesiliukoinen molekyyli, joten sitä poistuu kasvisruoasta, jota valmistetaan keittämällä tai hauduttamalla vedessä.<br />
|info6=1. MSM-rikki http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2703<br />
<br />
2. Karnosiini http://luontainenterveys.fi/index.php/tuotteet/karnosiini/<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Karnosiini&diff=1395Karnosiini2015-07-13T05:51:51Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|info1=Venäläiset tiedemiehet eristivät lihaksesta karnosiinin jo vuonna 1900. Sitä on sittemmin tutkittu paljon niin idässä kuin lännessä. PubMedissä on jo yli tuhat tieteellistä raporttia karnosiiinista. Hakusana: Carnosine.<br />
<br />
Terve ja nuori aivokudos sisältää runsaasti karnosiini-nimistä valkuaisainetta, dipeptidiä. Sitä on erityisen paljon aivojen gliasoluissa aivotursossa (hippocampus), näköhermoissa ja hajukäämissä (bulbus olfactorius). <br />
<br />
Italialaisten neurotietelijöiden raportin mukaan karnosiini osallistuu ependyymisolujen toimintaan, joka korjaa tilannetta aivoissa hapenpuutteessa mm. aivoinfarktin yhteydessä<br />
|info2=Oxfordin yliopiston tutkimus valottaa karnosiinin vaikutusmekanismeja sydänlihaksessa: Se estää lihassolujen happamoitumista (pH:n laskua, asidoosia), jota aina esiintyy sepelvaltimotaudissa (sydänlihaksen hapen puutteessa).<br />
<br />
Karnosiini puskuroi maitohappoa eli laktaattia ja säätää siten solunsisäistä pH:ta, osoittavat Oxfordin yliopiston tutkimukset ( [http://www.physiol.ox.ac.uk/Research_Groups/Proton_Transport/ Proton Transport Group] lead by Prof Richard D. Vaughan-Jones).<br />
|info3=Karnosiini kuuluu solunsisäiniin liikkuviin puskuroiviin dipeptideihin, jotka suojaavat sydänlihasta hapenpuutteen haitoilta (Vaughan-Jones et al 2005).<br />
|info5=Oxfordin yliopiston tutkimus valottaa karnosiinin vaikutusmekanismeja sydänlihaksessa: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16125756?dopt=Abstract<br />
|info6=1. 1. Zaloga GP, Siddiqui RA. Biologically active dietary peptides. Mini Rev Med Chem. 2004 Oct;4(8):815-21.[PubMed] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15544542?dopt=Abstract<br />
<br />
2. Zaloga GP, Roberts PR, Nelson TE. Carnosine: A novel peptide regulator of intracalcium and contractility in cardiac muscle. New horizons, 1996;4:26-35 [PubMed] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?Db=pubmed&Cmd=ShowDetailView&TermToSearch=8689273&ordinalpos=6&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVDocSum<br />
<br />
3. Zaloga GP, Roberts PR, Black KW. et al. Carnosine is a novel peptide modulator of intracellular calcium and contractility in cardiac cells. Am J Physiol. 1997;272(1 Pt 2):H462-8. (PubMed) http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9038968?dopt=Abstract <br />
<br />
4. Ririe DG, Roberts PR, Shouse MN, Zaloga GP. Vasodilatory actions of the dietary peptide carnosine. Nutrition. 2000;16(3):168-72 [PubMed] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10705070?dopt=Abstract<br />
<br />
5. http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&lang=fi&id=299<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Karnosiini&diff=1394Karnosiini2015-07-13T05:50:04Z<p>HMykra: Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |info1=Venäläiset tiedemiehet eristivät lihaksesta karnosiinin jo vuonna 1900. Sitä on sittemmin tutkittu paljon niin idässä kuin lännessä. PubMedissä on...</p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|info1=Venäläiset tiedemiehet eristivät lihaksesta karnosiinin jo vuonna 1900. Sitä on sittemmin tutkittu paljon niin idässä kuin lännessä. PubMedissä on jo yli tuhat tieteellistä raporttia karnosiiinista. Hakusana: Carnosine.<br />
<br />
Terve ja nuori aivokudos sisältää runsaasti karnosiini-nimistä valkuaisainetta, dipeptidiä. Sitä on erityisen paljon aivojen gliasoluissa aivotursossa (hippocampus), näköhermoissa ja hajukäämissä (bulbus olfactorius). <br />
<br />
Italialaisten neurotietelijöiden raportin mukaan karnosiini osallistuu ependyymisolujen toimintaan, joka korjaa tilannetta aivoissa hapenpuutteessa mm. aivoinfarktin yhteydessä<br />
|info2=Oxfordin yliopiston tutkimus valottaa karnosiinin vaikutusmekanismeja sydänlihaksessa: Se estää lihassolujen happamoitumista (pH:n laskua, asidoosia), jota aina esiintyy sepelvaltimotaudissa (sydänlihaksen hapen puutteessa).<br />
<br />
Karnosiini puskuroi maitohappoa eli laktaattia ja säätää siten solunsisäistä pH:ta, osoittavat Oxfordin yliopiston tutkimukset ( Proton Transport Group lead by Prof Richard D. Vaughan-Jones).<br />
|info3=Karnosiini kuuluu solunsisäiniin liikkuviin puskuroiviin dipeptideihin, jotka suojaavat sydänlihasta hapenpuutteen haitoilta (Vaughan-Jones et al 2005).<br />
|info5=Oxfordin yliopiston tutkimus valottaa karnosiinin vaikutusmekanismeja sydänlihaksessa: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16125756?dopt=Abstract<br />
|info6=1. 1. Zaloga GP, Siddiqui RA. Biologically active dietary peptides. Mini Rev Med Chem. 2004 Oct;4(8):815-21.[PubMed] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15544542?dopt=Abstract<br />
<br />
2. Zaloga GP, Roberts PR, Nelson TE. Carnosine: A novel peptide regulator of intracalcium and contractility in cardiac muscle. New horizons, 1996;4:26-35 [PubMed] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?Db=pubmed&Cmd=ShowDetailView&TermToSearch=8689273&ordinalpos=6&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVDocSum<br />
<br />
3. Zaloga GP, Roberts PR, Black KW. et al. Carnosine is a novel peptide modulator of intracellular calcium and contractility in cardiac cells. Am J Physiol. 1997;272(1 Pt 2):H462-8. (PubMed) http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9038968?dopt=Abstract <br />
<br />
4. Ririe DG, Roberts PR, Shouse MN, Zaloga GP. Vasodilatory actions of the dietary peptide carnosine. Nutrition. 2000;16(3):168-72 [PubMed] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10705070?dopt=Abstract<br />
<br />
5. http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&lang=fi&id=299<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Entsyymi&diff=1393Entsyymi2015-07-13T05:38:34Z<p>HMykra: Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |pointti=Entsyymi; proteiini, joka kiihdyttää (katalysoi) tai ylläpitää aineenvaihduntareaktioita |info1=Entsyymit ovat tyypillisesti proteiineja, jotka toimi...</p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Entsyymi; proteiini, joka kiihdyttää (katalysoi) tai ylläpitää aineenvaihduntareaktioita<br />
|info1=Entsyymit ovat tyypillisesti proteiineja, jotka toimivat kemiallisten reaktioiden kiihdyttäjinä, katalyytteina. Jo pieninä pitoisuuksina se pystyvät mahdollistamaan, nopeuttamaan tai säätelemään kemiallisia reaktioita. <br />
<br />
Ilman entsyymejä kemialliset reaktiot tapahtuisivat liian hitaasti soluissa, jolloin eläminen ei olisi mahdollista. Ne usein nopeuttavat reaktioita jopa vähintään tuhatkertaisiksi. Ne huolehtivat esimerkiksi eri hiilihydraattien, proteiinin ja rasvan pilkkoutumisesta elimistölle hyödynnettävään muotoon.<br />
|info2=Ruoansulatusentsyymit (proteaasi, bromelaiini, papaiini ja peptaasi) hajoittavat proteiinit niin että elimistö voi ne hyödyntää. <br />
Lipaasi pilkkoo rasvoja. <br />
Laktaasi, alfa-galaktosidaasi ja hemiselulaasi sekä amylaasi, sellulaasi, invertaasi ja maltaasi huolehtivat hiilihydraattien pilkkoutumisesta.<br />
|info3=Entsyymejä käytetään usein ruuansulatus- ja vatsaongelmiin, sillä usein entsyymien puutos aiheuttaa vatsakramppeja, turvotusta ja kaasua. Entsyymivalmisteilla pyritään tukemaan kehon omia prosesseja ja täten saavuttaa elimistön ruoansulatusjärjestelmän vaatima entsyymitaso. <br />
<br />
Eläinperäisen lipaasin teho heikkenee mahahappojen vaikutuksesta, toisin kuin kasviperäisen teho ei heikkene. <br />
<br />
Hiilihydraatteja pilkkovat entsyymit pilkkovat myös sellaisia hiilihydraatteja jotka usein aiheuttavat ruoansulatusoireita; mm maidon sisältämä laktoosi, kotimaisen viljan tärkkelys, ja kasvisten vaikeasti hajoava sokeri.<br />
|info5=Ruoansulatus, entsyymien toiminta videolla: http://oppiminen.yle.fi/ihminen/elimet/ruoansulatus<br />
|info6=1. http://fi.wikipedia.org/wiki/Entsyymi<br />
<br />
2. Peltosaari Leena, Ravitsemustieto, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2002<br />
<br />
3. Max von Zchantz, Raimo Hiltunen Farmakognosia, Yliopistopaino Helsinki 1988<br />
<br />
4. https://luontaistuntijat.fi/content/entsyymit-%E2%80%93-avain-toimivaan-ruoansulatukseen<br />
<br />
5. http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/entsyymit1/2/<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Alfalipoiinihappo&diff=1392Alfalipoiinihappo2015-07-13T05:29:28Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Alfalipoiinihappo on vesi- ja rasvaliukoinen sekä pienimolekyylinen. Nämä ominaisuudet mahdollistavat sen antioksidanttivaikutuksen lähes kaikissa kehon osissa aivot mukaanlukien. <br />
<br />
Antioksidantti = haitallista hapettumista estävä aine.<br />
|info1=Alfalipoiinihappoa esiintyy pieniä määriä punaisessa lihassa, erityisesti sisäelimissä ja vihanneksissa, kuten pinaatissa ja parsakaalissa. Ravinnosta saatava riittävä alfalipoiinihappomäärä esim. pinaatista merkitsee useita kiloja pinaattia päivässä<br />
|info2=Elimistö valmistaa itse alfalipoiinihappoa jonkin verran aineenvaihduntaprosessiin. Alfalipoiinihappoa esiintyy kaikissa soluissa, ja se muuttaa niissä glukoosia energiaksi.<br />
|info3=Alfalipoiinihappo pysyy pitkään toimintakykyisenä ja vaikuttaa tehokkaasti hyvin monenlaisiin radikaaleihin eli reaktiivisiin happiyhdisteisiin, jotka vaurioittavat elintärkeitä komponentteja.<br />
<br />
Alfalipoiinihappo on tehokas raskasmetallihaittoja vähentävä detoksifikantti, joka muuttaa haitallisia vapaita metalli-ioneja vaarattomaan muotoon kelatoimalla eli yhdistämällä niitä aminohappoihin. Sen ansiosta alfalipoiinihappo alentaa myrkyllisten metallien sekä liiallisen kuparin pitoisuuksia elimistössä. <br />
<br />
Alfalipoiinihappo ei ole suoraan keskushermostoa stimuloiva piriste, kuten esimerkiksi kofeiini, joten se on elimistölle luonnollinen keino lisätä energisyyttä.<br />
|info4=Alfalipoeenihappo on luonnollinen ravintolisä, jonka käytön haittavaikutukset ovat lähes olemattomat. Siitä huolimatta on aina olemassa yksilöitä, jotka voivat saada allergisia reaktiota käyttäessään alfalipoiinihappoa. Näitä voivat olla allerginen ihottuma, kutina, kasvojen ja äärialueiden turvotus, puristus rinnan alueella ja hengitysvaikeudet. Jos jokin näistä oireista ilmenee, tulee ravintolisän nauttiminen lopettaa.<br />
Alfalipoiinihapolla voi olla myös haitallisia interaktioita verensokeria alentavien lääkkeiden kanssa.<br />
|info6=1. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10926311<br />
<br />
2. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9065743<br />
<br />
3. http://www.antioksidantit.com/alfalipoiinihappo/<br />
<br />
4. http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=21<br />
<br />
5. http://luontainenterveys.fi/index.php/tuotteet/asetyyli-l-karnitiini-ja-alfalipoiinihappo/<br />
<br />
6. http://www.terveysterapia-aija.com/artikkelit/alfalipoiini.htm<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Alfalipoiinihappo&diff=1391Alfalipoiinihappo2015-07-13T05:28:46Z<p>HMykra: Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |pointti=Alfalipoiinihappo on vesi- ja rasvaliukoinen sekä pienimolekyylinen. Nämä ominaisuudet mahdollistavat sen antioksidanttivaikutuksen lähes kaikissa keh...</p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Alfalipoiinihappo on vesi- ja rasvaliukoinen sekä pienimolekyylinen. Nämä ominaisuudet mahdollistavat sen antioksidanttivaikutuksen lähes kaikissa kehon osissa aivot mukaanlukien. Antioksidantti = haitallista hapettumista estävä aine.<br />
|info1=Alfalipoiinihappoa esiintyy pieniä määriä punaisessa lihassa, erityisesti sisäelimissä ja vihanneksissa, kuten pinaatissa ja parsakaalissa. Ravinnosta saatava riittävä alfalipoiinihappomäärä esim. pinaatista merkitsee useita kiloja pinaattia päivässä<br />
|info2=Elimistö valmistaa itse alfalipoiinihappoa jonkin verran aineenvaihduntaprosessiin. Alfalipoiinihappoa esiintyy kaikissa soluissa, ja se muuttaa niissä glukoosia energiaksi.<br />
|info3=Alfalipoiinihappo pysyy pitkään toimintakykyisenä ja vaikuttaa tehokkaasti hyvin monenlaisiin radikaaleihin eli reaktiivisiin happiyhdisteisiin, jotka vaurioittavat elintärkeitä komponentteja.<br />
<br />
Alfalipoiinihappo on tehokas raskasmetallihaittoja vähentävä detoksifikantti, joka muuttaa haitallisia vapaita metalli-ioneja vaarattomaan muotoon kelatoimalla eli yhdistämällä niitä aminohappoihin. Sen ansiosta alfalipoiinihappo alentaa myrkyllisten metallien sekä liiallisen kuparin pitoisuuksia elimistössä. <br />
<br />
Alfalipoiinihappo ei ole suoraan keskushermostoa stimuloiva piriste, kuten esimerkiksi kofeiini, joten se on elimistölle luonnollinen keino lisätä energisyyttä.<br />
|info4=Alfalipoeenihappo on luonnollinen ravintolisä, jonka käytön haittavaikutukset ovat lähes olemattomat. Siitä huolimatta on aina olemassa yksilöitä, jotka voivat saada allergisia reaktiota käyttäessään alfalipoiinihappoa. Näitä voivat olla allerginen ihottuma, kutina, kasvojen ja äärialueiden turvotus, puristus rinnan alueella ja hengitysvaikeudet. Jos jokin näistä oireista ilmenee, tulee ravintolisän nauttiminen lopettaa.<br />
Alfalipoiinihapolla voi olla myös haitallisia interaktioita verensokeria alentavien lääkkeiden kanssa.<br />
|info6=1. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10926311<br />
<br />
2. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9065743<br />
<br />
3. http://www.antioksidantit.com/alfalipoiinihappo/<br />
<br />
4. http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=21<br />
<br />
5. http://luontainenterveys.fi/index.php/tuotteet/asetyyli-l-karnitiini-ja-alfalipoiinihappo/<br />
<br />
6. http://www.terveysterapia-aija.com/artikkelit/alfalipoiini.htm<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=BCAA_aminohapot&diff=1390BCAA aminohapot2015-07-13T04:51:24Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|info1=Proteiinien historia liittyy modernin kemian kehitykseen. Yhteistyössä ruotsalainen Berzelius ja hollantilainen Mulder luokittelivat ja nimesivät proteiinin omaksi yhdistetyypikseen 1830-luvulla. Ilman tiettyjä perustietoja ja työskentelytapoja kaikkia eri aminohappoja ei voitu tunnistaa. Kun aminohapot oli löydetty, tutkimuksen kohteeksi muodostui kysymys siitä, miten aminohapot muodostavat ketjun ja missä järjestyksessä aminohapot ovat eri proteiineissa (primäärirakenne). Teoria peptidisidoksista luotiin jo 1900-luvun alussa, mutta käytännön todistus onnistui vasta 1950-luvulla, kun englantilainen kemisti Frederick Sanger selvitti aminohappojen välisen peptidi-sidosrakenteen. Sanger kehitti myös tavan, jolla voidaan määrittää proteiinien primäärirakenne. Sanger sai tutkimuksistaan Nobelin palkinnon vuonna 1958. Hän oli myös mukana 30-vuotisessa projektissa, jossa selvitettiin, miten elimistö osaa valmistaa monimutkaiset proteiinit. Tutkimuksissa selvisi solujen sisältämän DNA:na olevan eräänlainen muisti, joka määrää proteiinien muodostumisen. DNA tutkimusten ansiosta Sanger pääsi osalliseksi toiseen Nobelin palkintoon ja on yksi harvoista, jotka ovat saaneet tunnustuksen kahdesti. <br />
Kaikissa elävissä olioissa on proteiinia, esim. aikuisessa ihmisessä on normaalisti proteiinia n. 15% painosta. Tämä määrä jakaantuu seuraavasti: lihaksissa lähes 50%, luustossa 20% ja rasvakudoksessa 10%.<br />
Proteiinit ovat jopa 1000 aminohappoa käsittäviä pallo- ja kuitumaisia ketjurakennelmia. Aminohapot koostuvat hiilestä, vedystä hapesta ja typestä. Ravinnon proteiineista suurin osa on pallomaisia, joissa peptidiketjut ovat voimakkaasti poimuuntuneet. Ne ovat usein veteen liukenevia ja helposti hajoavia sekä sisältävät runsaasti välttämättömiä aminohappoja.<br />
|info2=Valkuaisaineet eli proteiinit ovat elintoiminnoille välttämättömiä typpipitoisia, orgaanisia yhdisteitä. Niillä on monenlaisia tehtäviä soluissa, joten niiden kemiallisten ominaisuuksien täytyy olla myös hyvin monimuotoisia. <br />
Proteiinit ovat makromolekyylejä, joiden molekyylipaino on 30,000 - 500,000 Da. Niiden muoto ja rakenne ovat monimutkaiset. Proteiinit koostuvat yhdestä tai useammasta ketjumaisesta molekyylistä, polypeptidistä. Nämä puolestaan ovat muodostuneet kovalenttisin sidoksin aminohapoista.<br />
Ruuansulatus pilkkoo ravinnosta saadun proteiinin aluksi aminohapoiksi ja rakentaa niistä elimistön tarvitsemia uusia proteiineja. Elimistö tarvitsee DNA:n muistia, jotta se osaa tehdä aminohappoketjun oikeassa järjestyksessä.<br />
|info3=Proteiineissa esiintyy perusyksikköinä 20 erilaista aminohappoa. Vaikka valkuaisaineiden valmistamiseen tarvitaan kaikkia 20 aminohappoa, vain osa aminohapoista on pakko saada ravinnosta. 8-10 aminohapon ajatellaan olevan ihmiselle välttämättömiä, ts. ihmisen elimistö ei kykene valmistamaan niitä itse. Nämä ravinnosta saatavat välttämättömät aminohapot ovat: arginiini, histidiini, isoleusiini, leusiini, lysiini, metioniini, fenyylialaniini, treoniini, tryptofaani ja valiini. <br />
<br />
Proteiinit hajoavat ruoansulatuksessa proteolyyttisten entsyymien vaikutuksesta aminohapoiksi, jotka imeytyvät verenkiertoon ja kulkeutuvat sieltä edelleen maksaan. Aminohapot imeytyvät suurimmaksi osaksi ohutsuolen jejunum-osasta. Imeytyminen on enimmäkseen aktiivista ja se tapahtuu sulatuksen tahdissa. Näin suolistoon ei imeydy suuria määriä aminohappoja. Jos jotain aminohappoa on paljon, se voi heikentää muiden aminohappojen imeytymistä. Aminohapot siirtyvät porttilaskimon kautta maksaan, joka kykenee varastoimaan niitä tehokkaasti ja estämään samalla veren aminohappopitoisuuden kohoamisen aterian jälkeen.<br />
<br />
Haaraketjuiset- aminohappoihin kuuluvat leusiini, isoleusiini ja valiini. Aminohapot ovat valkuaisaineiden luonnollisia ainesosia. Nimitys BCAA tulee englannin kielestä, Branched Chain Amino Acids. Haaraketjuiset aminohapot ovat tärkeitä energianlähteitä pitkäkestoisissa aerobisissa liikuntasuorituksissa. Lihasten glyykogeenivarastojen huvetessa haaraketjuisia aminohappoja on todettu siirtyvän verestä lihaksiin poltettavaksi. Pitkäkestoisissa kestävyyssuorituksissa (esim. maratonilla) glykogeenivarastot tyhjenevät ja haaraketjuisia aminohappoja käytetään polttoaineena enenevässä määrin. Jos tarjolla ei ole riittävästi veren haaraketjuisia aminohappoja lisääntyy lihaksien proteolyysi eli ”hajottaminen”. Tähän perustuu suurelta osin ajatus haaraketjuisten aminohappojen edullisesta vaikutuksesta kestävyyssuoritukseen ja palautumiseen raskaasta harjoittelusta. Lisäksi, niiden on havaittu kohottavan maitohapon sietokykyä.<br />
|info4=Haaraketjuisten aminohappojen turvallisuus lienee hyvä. Toisaalta näistäkään lisäravinteista ei ole pitkäaikaista turvallisuusnäyttöä. Haaraketjuiset aminohapot liittyvät erittäin harvinaiseen perinnölliseen sairauteen nimeltä Vaahterasiirappitauti. Haaraketjuisia aminohappoja hajottavan entsyymin toiminta on siinä häiriytynyt ja elimistöön kertyy näitä aminohappoja ja niiden aineenvaihduntatuotteita. Ne ovat keskushermostolle toksisia ja aiheuttavat tyypilliset oireet. Taudinkuva vaihtelee lähes oireettomasta vaikeaan muotoon, joka johtaa usein kuolemaan tai vaikeaan kehitysvammaisuuteen.<br />
|info5=Reijo Laatikainen http://ravintojaterveys.kotisivukone.com/84<br />
|info6=1. http://www.biomag.hus.fi/braincourse/L4.html. <br />
<br />
2. Tanford, C., & Reynolds, J. (2001). Nature’s robots: A history of proteins. Oxford: University Press<br />
<br />
3. Kiple, K. F. (2000). The Cambridge world history of food. Cambridge: University Press<br />
<br />
4. http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/valttamattomat_aminohapot/2/ <br />
<br />
5. Helsingin yliopiston LUMA-keskus http://www.luma.fi/kemma/2072<br />
<br />
6. http://luontainenterveys.fi/index.php/osa-alueet/aminohapot/<br />
<br />
7. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8878139?ordinalpos=1&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_DiscoveryPanel.Pubmed_Discovery_RA&linkpos=2&log$=relatedarticles&logdbfrom=pubmed<br />
<br />
8. Reijo Laatikainen http://ravintojaterveys.kotisivukone.com/84<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=BCAA_aminohapot&diff=1389BCAA aminohapot2015-07-13T04:49:46Z<p>HMykra: Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |info1=Proteiinien historia liittyy modernin kemian kehitykseen. Yhteistyössä ruotsalainen Berzelius ja hollantilainen Mulder luokittelivat ja nimesivät proteii...</p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|info1=Proteiinien historia liittyy modernin kemian kehitykseen. Yhteistyössä ruotsalainen Berzelius ja hollantilainen Mulder luokittelivat ja nimesivät proteiinin omaksi yhdistetyypikseen 1830-luvulla. Ilman tiettyjä perustietoja ja työskentelytapoja kaikkia eri aminohappoja ei voitu tunnistaa. Kun aminohapot oli löydetty, tutkimuksen kohteeksi muodostui kysymys siitä, miten aminohapot muodostavat ketjun ja missä järjestyksessä aminohapot ovat eri proteiineissa (primäärirakenne). Teoria peptidisidoksista luotiin jo 1900-luvun alussa, mutta käytännön todistus onnistui vasta 1950-luvulla, kun englantilainen kemisti Frederick Sanger selvitti aminohappojen välisen peptidi-sidosrakenteen. Sanger kehitti myös tavan, jolla voidaan määrittää proteiinien primäärirakenne. Sanger sai tutkimuksistaan Nobelin palkinnon vuonna 1958. Hän oli myös mukana 30-vuotisessa projektissa, jossa selvitettiin, miten elimistö osaa valmistaa monimutkaiset proteiinit. Tutkimuksissa selvisi solujen sisältämän DNA:na olevan eräänlainen muisti, joka määrää proteiinien muodostumisen. DNA tutkimusten ansiosta Sanger pääsi osalliseksi toiseen Nobelin palkintoon ja on yksi harvoista, jotka ovat saaneet tunnustuksen kahdesti. <br />
Kaikissa elävissä olioissa on proteiinia, esim. aikuisessa ihmisessä on normaalisti proteiinia n. 15% painosta. Tämä määrä jakaantuu seuraavasti: lihaksissa lähes 50%, luustossa 20% ja rasvakudoksessa 10%.<br />
Proteiinit ovat jopa 1000 aminohappoa käsittäviä pallo- ja kuitumaisia ketjurakennelmia. Aminohapot koostuvat hiilestä, vedystä hapesta ja typestä. Ravinnon proteiineista suurin osa on pallomaisia, joissa peptidiketjut ovat voimakkaasti poimuuntuneet. Ne ovat usein veteen liukenevia ja helposti hajoavia sekä sisältävät runsaasti välttämättömiä aminohappoja.<br />
|info2=Valkuaisaineet eli proteiinit ovat elintoiminnoille välttämättömiä typpipitoisia, orgaanisia yhdisteitä. Niillä on monenlaisia tehtäviä soluissa, joten niiden kemiallisten ominaisuuksien täytyy olla myös hyvin monimuotoisia. <br />
Proteiinit ovat makromolekyylejä, joiden molekyylipaino on 30,000 - 500,000 Da. Niiden muoto ja rakenne ovat monimutkaiset. Proteiinit koostuvat yhdestä tai useammasta ketjumaisesta molekyylistä, polypeptidistä. Nämä puolestaan ovat muodostuneet kovalenttisin sidoksin aminohapoista.<br />
Ruuansulatus pilkkoo ravinnosta saadun proteiinin aluksi aminohapoiksi ja rakentaa niistä elimistön tarvitsemia uusia proteiineja. Elimistö tarvitsee DNA:n muistia, jotta se osaa tehdä aminohappoketjun oikeassa järjestyksessä.<br />
|info3=Proteiineissa esiintyy perusyksikköinä 20 erilaista aminohappoa. Vaikka valkuaisaineiden valmistamiseen tarvitaan kaikkia 20 aminohappoa, vain osa aminohapoista on pakko saada ravinnosta. 8-10 aminohapon ajatellaan olevan ihmiselle välttämättömiä, ts. ihmisen elimistö ei kykene valmistamaan niitä itse. Nämä ravinnosta saatavat välttämättömät aminohapot ovat: arginiini, histidiini, isoleusiini, leusiini, lysiini, metioniini, fenyylialaniini, treoniini, tryptofaani ja valiini. <br />
<br />
Proteiinit hajoavat ruoansulatuksessa proteolyyttisten entsyymien vaikutuksesta aminohapoiksi, jotka imeytyvät verenkiertoon ja kulkeutuvat sieltä edelleen maksaan. Aminohapot imeytyvät suurimmaksi osaksi ohutsuolen jejunum-osasta. Imeytyminen on enimmäkseen aktiivista ja se tapahtuu sulatuksen tahdissa. Näin suolistoon ei imeydy suuria määriä aminohappoja. Jos jotain aminohappoa on paljon, se voi heikentää muiden aminohappojen imeytymistä. Aminohapot siirtyvät porttilaskimon kautta maksaan, joka kykenee varastoimaan niitä tehokkaasti ja estämään samalla veren aminohappopitoisuuden kohoamisen aterian jälkeen.<br />
Haaraketjuiset- aminohappoihin kuuluvat leusiini, isoleusiini ja valiini. Aminohapot ovat valkuaisaineiden luonnollisia ainesosia. Nimitys BCAA tulee englannin kielestä, Branched Chain Amino Acids. Haaraketjuiset aminohapot ovat tärkeitä energianlähteitä pitkäkestoisissa aerobisissa liikuntasuorituksissa. Lihasten glyykogeenivarastojen huvetessa haaraketjuisia aminohappoja on todettu siirtyvän verestä lihaksiin poltettavaksi. Pitkäkestoisissa kestävyyssuorituksissa (esim. maratonilla) glykogeenivarastot tyhjenevät ja haaraketjuisia aminohappoja käytetään polttoaineena enenevässä määrin. Jos tarjolla ei ole riittävästi veren haaraketjuisia aminohappoja lisääntyy lihaksien proteolyysi eli ”hajottaminen”. Tähän perustuu suurelta osin ajatus haaraketjuisten aminohappojen edullisesta vaikutuksesta kestävyyssuoritukseen ja palautumiseen raskaasta harjoittelusta. Lisäksi, niiden on havaittu kohottavan maitohapon sietokykyä.<br />
|info4=Haaraketjuisten aminohappojen turvallisuus lienee hyvä. Toisaalta näistäkään lisäravinteista ei ole pitkäaikaista turvallisuusnäyttöä. Haaraketjuiset aminohapot liittyvät erittäin harvinaiseen perinnölliseen sairauteen nimeltä Vaahterasiirappitauti. Haaraketjuisia aminohappoja hajottavan entsyymin toiminta on siinä häiriytynyt ja elimistöön kertyy näitä aminohappoja ja niiden aineenvaihduntatuotteita. Ne ovat keskushermostolle toksisia ja aiheuttavat tyypilliset oireet. Taudinkuva vaihtelee lähes oireettomasta vaikeaan muotoon, joka johtaa usein kuolemaan tai vaikeaan kehitysvammaisuuteen.<br />
|info5=Reijo Laatikainen http://ravintojaterveys.kotisivukone.com/84<br />
|info6=1. http://www.biomag.hus.fi/braincourse/L4.html. <br />
<br />
2. Tanford, C., & Reynolds, J. (2001). Nature’s robots: A history of proteins. Oxford: University Press<br />
<br />
3. Kiple, K. F. (2000). The Cambridge world history of food. Cambridge: University Press<br />
<br />
4. http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/valttamattomat_aminohapot/2/ <br />
<br />
5. Helsingin yliopiston LUMA-keskus http://www.luma.fi/kemma/2072<br />
<br />
6. http://luontainenterveys.fi/index.php/osa-alueet/aminohapot/<br />
<br />
7. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8878139?ordinalpos=1&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_DiscoveryPanel.Pubmed_Discovery_RA&linkpos=2&log$=relatedarticles&logdbfrom=pubmed<br />
<br />
8. Reijo Laatikainen http://ravintojaterveys.kotisivukone.com/84<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Sahrami&diff=1388Sahrami2015-07-06T13:10:24Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|kuva=Depremin krookus.jpg<br />
|kuvateksti=Crocus sativus eli maustesahrami<br />
|pointti=Sahrami ei liukene öljyyn, vaan veteen tai maitoon. Sahramitee: kiehuva vesi + 12-15 luotia kupilliseen vettä, haudutetaan 10 min.<br />
|info1=Sahrami on maustesahramin rihmamaisista, kuivatuista luoteista koostuva mauste. Se on kotoisin Kreikasta ja Vähä-Aasiasta, mutta nykyisin yleisesti viljelty Välimeren maissa. Persialaiskuninkaat käyttivät sahramin värisiä jalkineita, merkkinä jumalallisesta alkuperästä. <br />
<br />
Yhteen grammaan sahramia tarvitaan 200-600 luottia, ja yhdestä emistä niitä saadaan vain kolme kappaletta. Sen vuoksi se on maailman kallein mauste, ja aidon sahramin takuun saamiseksi on suositeltavaa hankkia EU:n maantieteellisen suojan saanutta sahramia.<br />
|info2=Kroketiini; monet eläinkokeet mm. Kiinassa ja USA:ssa toteutetu osoittavat, että kroketiini laskee kolesteroliarvoja. <br />
<br />
Kroketiini voi jossain määrin suojata sydäntaudilta lisäämällä veressä kertävän hapen märää, mikä osaltaan hidastaa kolesterolin kertymistä valtimoiden seinämiin ja niiden kalkkeutumista.<br />
|info3=Sahrami on ollut kautta aikojen arvostettu etenkin lääkeaineena, ja aiemmin sen käyttö on ollut jopa yleisempää kuin nykyisin. Sitä käytetään maksa-, munuais-, vatsa-, sekä rintasairauksiin sekä keltatautiin.<br />
<br />
Intian perinteisessä ayurvedalääkäreiden keskuudessa Sahramia on pidetty verenkierron vilkastuttajana, munuais- ja maksalääkkeenä, koleran rohtona sekä kuukautisten käynnistäjänä. Kiinalaiset lääkärit määräsivät sahramia masennukseen, kuukautisvaivoihin sekä synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin.<br />
Nykyaikaisissa tutkimuksissa on löytynyt viitteitä sahramin sisältämän safranaalin tehosta lievän masennuksen hoidossa.<br />
|info4=Jos ostat sahramia markkinoilta ulkomailla, varo halpoja tarjouksia – aito sahrami on aina kallista. Vältä kaikkea liian keltaista, sillä se on todennäköisesti väärennettyä.<br />
<br />
Sahramirohtoja ei saa antaa alle 2-vuotiaille lapsille. Yli 2-vuotiaille ja yli 65 vuotiaille annetaan ensin mietoja annoksia ja tarpeen mukaan siirrytään vahvempiin.<br />
<br />
Liian suurina annoksia sahramin kroketiini on myrkyllistä.<br />
|info5=http://capsi.fi/resepti/sahrami/<br />
<br />
http://yle.fi/uutiset/maailman_kallein_mauste_kilohinta_jopa_tuhansia_euroja/5488626<br />
<br />
http://ellit.fi/liikunta-ja-terveys/terveys/luonnollista-apua-ahdistukseen-sahrami-suklaa-valeriaana-ja-humala<br />
|info6=1. Michael Castleman, Terveyskasvit, Otavan kirjapaino Oy, Keuruu, 2000<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Depremin_krookus.jpg&diff=1387Tiedosto:Depremin krookus.jpg2015-07-06T13:09:30Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div></div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Merilev%C3%A4_Jodi&diff=1386Merilevä Jodi2015-06-16T18:02:38Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Jodi on kilpirauhashormonien rakenneosa. Elimistössä jodi kertyy lähinnä kilpirauhaseen ja erittyy virtsaan. <br />
<br />
Jodin kokonaismäärä aikuisen ihmisen elimistössä on 10-20 mg, josta määrästä 70-80% on kilpirauhasessa, loput luustossa, lihaksistossa, ihossa ja verenkierrosta.<br />
|info1=Jodi on hivenalkuaine, joka eristettiin vuonna 1812 merilevästä. Se sai nimen värinsä mukaa kreikan sanasta ”ion”, joka tarkoittaa violettia. Japanilaiset ovat käyttäneet merilevää jo vuosisatoja ravinnoksi. Japanilaiset syövät merilevää niin runsaasti, että sen suurilla kivennäisainepitoisuuksilla on merkitystä heidän terveydelleen.<br />
<br />
Jodia esiintyy elimistössä luonnostaan. Jodi on energian tuotantoa säätelevien kilpirauhashormonien tärkeä rakenneosa.<br />
|info2=Elimistössä jodi keskittyy kaulassa sijaitsevan kilpirauhaseen. Jodi on välttämätön kilpirauhasen toiminnalle.<br />
<br />
Merilevissä on myös muita mineraaleja kuin jodia, kuten kuparia, magnesiumia, kalsiumia, kaliumia, sinkkiä ja rautaa. useimmissa merilevissä on lisäksi joitakin B-ryhmän vitamiineja ja beetakaroteenia eli A-vitamiinin esiastetta. Kuparia ja rautaa elimistö tarvitsee hemoglobiinin muodostumiseen, magnesiumia hermo- ja lihastoimintoihin, kalsiumia luuston terveyden ylläpitämiseen, kaliumia solujen toimintoihin sekä nestetasapainon säätelyyn ja sinkkiä immuunijärjestelmän vahvistamiseen.<br />
|info3=Jodipuutoksen oireet: struuma eli kilpirauhasen turpoaminen, kilpirauhasen vajaatoiminta<br />
<br />
Jodi toimii antiseptisenä aineena ja lievittää rintakyhmyjen kivulloisuutta, suojaa radioaktiivisten aineiden myrkyllisiltä vaikutuksilta sekä ehkäisee struumaa. <br />
Jodia saadaan kalasta, äyriäisistä, simpukoista, ja merilevästä. <br />
<br />
Suomen rannikolla ei kasva ravinnoksi kelpaavaa merilevää, vaan levää tuodaan meille esim. Japanista ja Norjasta.<br />
|info4=Elävän ravinnon ruokaohjelmaa noudattavat; heidän on syytä täydentää merilevällä ruokavaliota. Jos käyttää paljon ristikukkaiskasveja (esim. kaalia ja lanttua) pitäisi jodilisää harkita. <br />
<br />
Elimistö sietää yleensä hyvin suuriakin jodimääriä. <br />
<br />
Henkilöillä, joilla on kilpirauhasen sairauksia, liiallinen jodin saanti voi laukaista kilpirauhasen toiminnan häiriöitä.<br />
<br />
Jodi on suurina määrinä myrkyllistä natriumpitoisuuden vuoksi ja voi pahentaa ja aiheuttaa aknea. Isot annokset saattavat häiritä hormonitoimintaa.<br />
|info5=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Jodi: http://www.fineli.fi/component.php?compid=2189<br />
|info6=1. Vitamiinit ja kivennäisaineeet, pieni käytännön opas, Karen Sullivan, 1998, Karisto Hämeenlinna<br />
<br />
2. Foods that harm, foods that heal, Terveyttä vai sairautta ruoasta, Valitut Palat, 1997<br />
<br />
3. Miriam Polunin & Christopher Robbins, Luonnon suuri apteekki, Sanomaprint, Helsinki 1993<br />
<br />
4. Leena Peltosaari, Hilkka Raukola, Raija Partanen Ravitsemustieto, Kustannusosakeyhtiö Otava , Helsinki 2002<br />
<br />
5. Sarah Brewer, Vitamiinit, kivennäisaineet ja yrttivalmisteet, Kariston kirjapaino Oy, Hämeenlinna, 2011<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Merilev%C3%A4_Jodi&diff=1385Merilevä Jodi2015-06-16T18:01:06Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Jodi on kilpirauhashormonien rakenneosa. Elimistössä jodi kertyy lähinnä kilpirauhaseen ja erittyy virtsaan. <br />
<br />
Jodin kokonaismäärä aikuisen ihmisen elimistössä on 10-20 mg, josta määrästä 70-80% on kilpirauhasessa, loput luustossa, lihaksistossa, ihossa ja verenkierrosta.<br />
|info1=Jodi on hivenalkuaine, joka eristettiin vuonna 1812 merilevästä. Se sai nimen värinsä mukaa kreikan sanasta ”ion”, joka tarkoittaa violettia. Japanilaiset ovat käyttäneet merilevää jo vuosisatoja ravinnoksi. Japanilaiset syövät merilevää niin runsaasti, että sen suurilla kivennäisainepitoisuuksilla on merkitystä heidän terveydelleen.<br />
<br />
Jodia esiintyy elimistössä luonnostaan. Jodi on energian tuotantoa säätelevien kilpirauhashormonien tärkeä rakenneosa.<br />
|info2=Elimistössä jodi keskittyy kaulassa sijaitsevan kilpirauhaseen. Jodi on välttämätön kilpirauhasen toiminnalle.<br />
<br />
Merilevissä on myös muita mineraaleja kuin jodia, kuten kuparia, magnesiumia, kalsiumia, kaliumia, sinkkiä ja rautaa. useimmissa merilevissä on lisäksi joitakin B-ryhmän vitamiineja ja beetakaroteenia eli A-vitamiinin esiastetta. Kuparia ja rautaa elimistö tarvitsee hemoglobiinin muodostumiseen, magnesiumia hermo- ja lihastoimintoihin, kalsiumia luuston terveyden ylläpitämiseen, kaliumia solujen toimintoihin sekä nestetasapainon säätelyyn ja sinkkiä immuunijärjestelmän vahvistamiseen.<br />
|info3=Jodipuutoksen oireet: struuma eli kilpirauhasen turpoaminen, kilpirauhasen vajaatoiminta<br />
<br />
Jodi toimii antiseptisenä aineena ja lievittää rintakyhmyjen kivulloisuutta, suojaa radioaktiivisten aineiden myrkyllisiltä vaikutuksilta sekä ehkäisee struumaa. <br />
Jodia saadaan kalasta, äyriäisistä, simpukoista, ja merilevästä. <br />
<br />
Suomen rannikolla ei kasva ravinnoksi kelpaavaa merilevää, vaan levää tuodaan meille esim. Japanista ja Norjasta.<br />
|info4=Elävän ravinnon ruokaohjelmaa noudattavat; heidän on syytä täydentää merilevällä ruokavaliota. Jos käyttää paljon ristikukkaiskasveja (esim. kaalia ja lanttua) pitäisi jodilisää harkita. <br />
<br />
Elimistö sietää yleensä hyvin suuriakin jodimääriä. <br />
<br />
Henkilöillä, joilla on kilpirauhasen sairauksia, liiallinen jodin saanti voi laukaista kilpirauhasen toiminnan häiriöitä.<br />
<br />
Jodi on suurina määrinä myrkyllistä natriumpitoisuuden vuoksi ja voi pahentaa ja aiheuttaa aknea. Isot annokset saattavat häiritä hormonitoimintaa.<br />
|info5=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Jodi: http://www.fineli.fi/component.php?compid=2189<br />
|info6=1. Vitamiinit ja kivennäisaineeet, pieni käytännön opas, Karen Sullivan, 1998, Karisto Hämeenlinna<br />
<br />
2. Foods that harm, foods that heal, Terveyttä vai sairautta ruoasta, Valitut Palat, 1997<br />
<br />
3. Miriam Polunin & Christopher Robbins, Luonnon suuri apteekki, Sanomaprint, Helsinki 1993<br />
<br />
4. Leena Peltosaari, Hilkka Raukola, Raija Partanen Ravitsemustieto, Kustannusosakeyhtiö Otava , Helsinki 2002<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Merilev%C3%A4_Jodi&diff=1384Merilevä Jodi2015-06-16T17:57:38Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Jodi on kilpirauhashormonien rakenneosa. Elimistössä jodi kertyy lähinnä kilpirauhaseen ja erittyy virtsaan.<br />
|info1=Jodi on hivenalkuaine, joka eristettiin vuonna 1812 merilevästä. Se sai nimen värinsä mukaa kreikan sanasta ”ion”, joka tarkoittaa violettia. Japanilaiset ovat käyttäneet merilevää jo vuosisatoja ravinnoksi. Japanilaiset syövät merilevää niin runsaasti, että sen suurilla kivennäisainepitoisuuksilla on merkitystä heidän terveydelleen.<br />
<br />
Jodia esiintyy elimistössä luonnostaan. Jodi on energian tuotantoa säätelevien kilpirauhashormonien tärkeä rakenneosa.<br />
|info2=Elimistössä jodi keskittyy kaulassa sijaitsevan kilpirauhaseen. Jodi on välttämätön kilpirauhasen toiminnalle.<br />
<br />
Merilevissä on myös muita mineraaleja kuin jodia, kuten kuparia, magnesiumia, kalsiumia, kaliumia, sinkkiä ja rautaa. useimmissa merilevissä on lisäksi joitakin B-ryhmän vitamiineja ja beetakaroteenia eli A-vitamiinin esiastetta. Kuparia ja rautaa elimistö tarvitsee hemoglobiinin muodostumiseen, magnesiumia hermo- ja lihastoimintoihin, kalsiumia luuston terveyden ylläpitämiseen, kaliumia solujen toimintoihin sekä nestetasapainon säätelyyn ja sinkkiä immuunijärjestelmän vahvistamiseen.<br />
|info3=Jodipuutoksen oireet: struuma eli kilpirauhasen turpoaminen, kilpirauhasen vajaatoiminta<br />
<br />
Jodi toimii antiseptisenä aineena ja lievittää rintakyhmyjen kivulloisuutta, suojaa radioaktiivisten aineiden myrkyllisiltä vaikutuksilta sekä ehkäisee struumaa. <br />
Jodia saadaan kalasta, äyriäisistä, simpukoista, ja merilevästä. <br />
<br />
Suomen rannikolla ei kasva ravinnoksi kelpaavaa merilevää, vaan levää tuodaan meille esim. Japanista ja Norjasta.<br />
|info4=Elävän ravinnon ruokaohjelmaa noudattavat; heidän on syytä täydentää merilevällä ruokavaliota. Jos käyttää paljon ristikukkaiskasveja (esim. kaalia ja lanttua) pitäisi jodilisää harkita. <br />
<br />
Elimistö sietää yleensä hyvin suuriakin jodimääriä. <br />
<br />
Henkilöillä, joilla on kilpirauhasen sairauksia, liiallinen jodin saanti voi laukaista kilpirauhasen toiminnan häiriöitä.<br />
<br />
Jodi on suurina määrinä myrkyllistä natriumpitoisuuden vuoksi ja voi pahentaa ja aiheuttaa aknea. Isot annokset saattavat häiritä hormonitoimintaa.<br />
|info5=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Jodi: http://www.fineli.fi/component.php?compid=2189<br />
|info6=1. Vitamiinit ja kivennäisaineeet, pieni käytännön opas, Karen Sullivan, 1998, Karisto Hämeenlinna<br />
<br />
2. Foods that harm, foods that heal, Terveyttä vai sairautta ruoasta, Valitut Palat, 1997<br />
<br />
3. Miriam Polunin & Christopher Robbins, Luonnon suuri apteekki, Sanomaprint, Helsinki 1993<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Islanninj%C3%A4k%C3%A4l%C3%A4&diff=1383Islanninjäkälä2015-06-16T17:56:55Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Islanninjäkälä edistää yskösten irtamista, lievittää yskänärsytystä ja rauhoittaa limakalvoja. Monipuolisuutta lisää ruoansulatuksen helpottaminen ja ruokahalun lisääminen sekä suolistotulehduksissa avun tuominen. <br />
Islanninjäkälän happojen värillisyyden takia sitä on käytetty myös tekstiilien värjäykseen.<br />
|info1=Nimi islanninjäkälä tulee siitä, että sitä on kauan käytetty lääkkeenä Islannissa . Etenkin nälkävuosina ja asumattomilla seuduilla islanninjäkälää on laajalti käytetty ruoaksi<br />
<br />
Islanninjäkälä (Cetraria islandica) on levästä ja sienestä muodostunut harmaan ruskea tai vihertävä sekovartinen kasvi. Levä ja sieni elävät islanninjäkälässä symbioosissa. Islanninjäkälä on 5-10 cm korkea, usein vaalealaikkuinen, yläpinnaltaan tummanruskea ja alapinnaltaan vaaleampi. Islanninjäkälä esiintyy yleisesti koko Euroopassa vuoristoalueilla ja kasvaa myös Aasiassa. Tiettävästi islanninjäkälää ei ole varsinaisesti viljelty, vaan sitä on kerätty luonnosta. Suomessa esiintyvistä jäkälälajeista islanninjäkälällä on paras ravinoarvo.<br />
|info2=Tehoaineet: Happamia karvasaineita, kuten ketraari- fumaariprotoketraari- ja likesteriinihappo limaa muodostavia polysakkarideja kuten likeniini ja isolikeniini. Viimeksi mainitut ehkäisevät syöpäkasvainten kasvua.<br />
<br />
Islanninjäkälän sisältämä protoketraarihappo edistää liman ja yskösten irtoamista ja kiihdyttää maharauhastentoimintaa, sillä katkeranmakuiset jäkälähapot lisäävät ruokahalua. Sama happo lisää myös vatsan pehmeyttä, toisaalta pieninä määrinä hillitsee oksentamista.<br />
Islanninjäkälän hapoilla on antibioottisia ja desinfioivia, bakteereita tappavia vaikutuksia.<br />
|info3=Islanninjäkälää on käytetty rohdoskasvina maha- ja suolistovaivoihin, ruokahalun puutteeseen ja ylempien hengitysteiden tulehduksiin lievittämään yskänärsytystä sekä irrottamaan limaa. Islanninjäkälän avulla on hoidettu myös tulehduksia ja limakalvojen ärsytyksiä. <br />
<br />
Islanninjäkälässä on yli puolet ravinnoksi kelpaavaa jäkälätärkkelystä eli likeniiniä, jäkälähappoja, vitamiineja ja kivennäisaineita sekä runsaiten maakasveista jodia. Karvasaineita on hävitety soodalla tai tuhkavedessä liottamalla. Jälälästä (ensin liottamalla pari päivää) tehtyä jauhoa on käytetty leipään ja pannukakkuihin.<br />
<br />
Tee: rkl kuivattua ja muserrettua jäkälää sekoitetaan 2 lasilliseen vettä, kuumennetaan kiehuvaksi, jäähdytetään ja juodaan päivän mittaan ½ tuntia ennen ateriaa.<br />
|info4=Alle 2-vuotiaille ei saa antaa islanninjäkälärohtoja, vanhemmille lapsille ja yli 65-vuotiaille mietoja valmisteita ja vahvuutta lisätää tarpeen vaatiessa.<br />
Jäkäliin mahdollisesti kertyvien myrkkyjen vuoksi ei rohdosjäkäliä kannata kerätä vilkasliikenteisten teiden tai teollisuuslaitosten lähettyviltä.<br />
|info5=Yrtit.net: http://www.yrtit.net/islanninjakala/<br />
|info6=1. Elisabeth Hoppe, Suuri yrttikirja, Tammi, Tanska 1983<br />
<br />
2. Miriam Polunin & Christopher Robbins, Luonnon suuri apteekki, Sanomaprint kirjat, Singapore, 1992<br />
<br />
3. Michael Castleman, Terveyskasvit, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu, 2000<br />
<br />
4.Toivo Rautavaara, Terveysteetä luonnonkasveista, WSOY, Porvoo, 1983<br />
<br />
5. Sinikka Piippo, Luonnon lääkeyrtit 2, Karisto Oy, Hämeenlinna, 2004<br />
<br />
6. Yrjö Mäkinen, Paula Hakala, Jukka Vauras, Riitta Vauras, Kauppayrtit Oy Edita Ab, Helsinki, 1996<br />
<br />
7. Richard Mabey, Nykyajan kasviparantaja, Kustannusosakeyhtiö Otava, Honkong, 1990<br />
<br />
8. Mattias Tolvanen, Luonnonlääkeopas itsehoidosta kiinnostuneille, WSOY, Juva, 1994<br />
<br />
9. Miriam Polunin & Christopher Robbins, Luonnon suuri apteekki, Sanomaprint, Helsinki 1993<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Fluori&diff=1382Fluori2015-06-16T17:56:26Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|kuva=fluori.jpg<br />
|kuvateksti=Fluori<br />
|pointti=Elimistön saaman fluorin päälähteinä ovat vesi ja ruoka Tästä noin 75- 90%. päätyy<br />
ruuansulatuskanavaan.<br />
Juomavedessä saatu liiallinen fluorimäärä johtaa hampaitten ja luuston fluoroosin kehittymiseen ja aiheuttaa elimistölle muita haittoja.(http://www.rocs.ru/1151fin.pdf)<br />
|info1=FLUORI, ruots. fluor, eng. fluoride, latin fluere = virrata<br />
<br />
Fluori kuuluu halogeeneihin ja on 7-pääryhmän alkuaine jaksollisessa järjestelmässä. Sen atomimassa on 18,9984032 g/mol. Fluorin kemiallinen merkki on F. Fluori sai nimensä fluorimineraalista (CaF). Fluorin pystyi eristämään sen yhdisteistään ensimmäisenä ranskalainen Henri Moissan vuonna 1886. Puhtaana alkuaineena fluori on kaasu (kp. –188 °C), joka koostuu kaksiatomisista molekyyleistä F2. Fluorikaasu on vaaleankeltainen kaasu, reaktiivinen kaikkiin elementteihin ja vahvin kaupallisesti saatavilla oleva hapetin. (http://webmineral.com/chem/Chem-F.shtml#.VOj8ob4kJUQ ). Vapaana alkuaineena fluori on erittäin myrkyllistä ja voi aiheuttaa esimerkiksi vakavia limakalvovaurioita. Fluori on aktiivisin epämetalli ja se on elektronegatiivisin alkuaine (4,0). Fluori pelkistyy helposti -1 arvoiseksi ioniksi. Siksi fluori reagoi helposti esimerkiksi alkalimetallien (jaksollisen järjestelmän ryhmä 1) kanssa. Fluoria on maakuoressa 750g yhdisteinään ja se on 12. yleisin alkuaine. Fluoria ja sen yhdisteitä löytyy luonnosta lähes kaikkialta, kuten ilmakehästä, vedestä, kasvistosta, maaperästä ja elävistä eliöistä (http://www.rocs.ru/1151fin.pdf.).<br />
|info2=Fluoria saadaan ravinnosta lähinnä vesijohtovedestä, teestä ja meren elävistä. Vähäisiä fluoripitoisuuksia sisältäviä tuotteita on esimerkiksi: emmentaljuusto, kaakao, kokojyväviljat, peruna, porkkana ja sipuli. <br />
<br />
Eniten fluoria ihminen kuitenkin saa hammashoitotuotteista ja pää-asiallisesti hammastahnasta. Fluoria pidetään tärkeimpänä kariesprofylaktisena aineena. Hampaan puhkeamisen jälkeen fluorin paikallista vaikutusta pidetään systeemistä vaikutusta merkittävämpänä. Fluorin ei tarvitse sitoutua kiilteeseen, vaan oleellista on, että sitä on läsnä kiille-plakkinesteessä happohyökkäyksen alkaessa. Pienetkin määrät fluoria vähentävät huomattavasti kiilteen demineralisaatiota ja lisäävät remineralisaatiota pH:n jälleen noustessa. Fluorilla ei ole vaikutusta syljen pH:n muutoksiin, vaan se muuttaa hydroksiapatiittikiteiden liukoisuutta siten, että kiteet liukenevat huonommin pH:n laskiessa ja saostuvat nopeammin pH:n noustessa. Tätä vaikutusta pidetään tällä hetkellä fluorin tärkeimpänä kariesta ehkäisevänä mekanismina.<br />
|info3=Hammaslääkäriliiton päivittäiset fluorisuositukset 2013: <br />
<br />
Alle 3-vuotiaille suositus on kerran päivässä sipaisu tahnaa, jonka fluoridipitoisuus on 1 000–1 100 ppm eli 0,10–0,11 %. Toisella harjauskerralla voi alle kolmivuotiaan hampaat harjata ilman tahnaa tai sipaisemalla harjalle fluoritonta tahnaa.3–5-vuotiaille suositellaan kahdesti päivässä lapsen pikkusormen kynnen kokoista nokaretta tahnaa, jonka fluoridipitoisuus on 1 000–1 100 ppm. 6 vuoden iästä alkaen suositus on kahdesti päivässä 0,5–2 cm:n kokoinen nokare tahnaa, jonka fluoridipitoisuus on 1 450 ppm. Jos käyttöveden fluoridipitoisuus on yli 0,7 mg/l (0,7 ppm) mutta alle 1,5 mg/l, alle 6-vuotiaille suositellaan tahnaa, jonka fluoridipitoisuus on enintään 500 ppm. Fluorihammastahnan käyttöä ei suositella alle 6-vuotiaille, jos juomaveden fluoridipitoisuus on yli 1,5 mg/L<br />
(http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/yleistietoa-suunterveydesta/hampaiden-ja-suun-puhdistus/fluori#.VPIwI74kJUQ)<br />
|info4=Toinen fluorin paikallisista vaikutuksista on fluorin inhiboiva vaikutus plakin bakteerien aineenvaihduntaan, lähinnä bakteerien hapontuottoon (Seppä, 2008). Kuitenkin fluorin pitkäaikainen liiallinen saanti voi aiheuttaa fluoroosia. (Autti, Le Bell, Meurman, Murtomaa, 2003). Tällöin fluori ei enää suojaa hampaita reikiintymiseltä, vaan hampaista tulee laikukkaita, hauraita ja helposti lohkeavia tai kariekselle alttiita. <br />
<br />
Fluorin edut ja haitat: Scientific overview 2008. http://www.rocs.ru/1151fin.pdf<br />
|info5=Fluorilla on myös muita käyttötarkoituksia kuten: fluorivetyä lasinsyövyttämiseen, freoneita (fluorin orgaanisia yhdisteitä) aerosolien ponnekaasuina, jääkaappien jäähdytysnesteinä ja tulensammuttimissa, teflonina (polytetrafluorieteeni ) keittiöastioiden pinnoittamiseen ( http://www.kolumbus.fi/tomijaskari/alkuaineet/O/#F) sekä monissa lääkeaineissa esimerkiksi höyrystettävät inhalaatioanesteetit sekä unilääkkeissä, esimerkiksi midatsolaami.<br />
|info6=1. Autti, Le Bell, Meurman, Murtomaa, Therapia Odontologia: Hammaslääketieteen käsikirja, 2003, Academica Kustannus Oy, Helsinki<br />
<br />
2. http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/yleistietoa-suunterveydesta/hampaiden-ja-suun-puhdistus/fluori#.VPIwI74kJUQ 28.2.2015<br />
<br />
3. http://www.kolumbus.fi/tomijaskari/alkuaineet/O/#F , 31.3.2004, Jaskari 21.2.2015<br />
<br />
4. Koulu, Mervaala, Farmakologia ja toksikologia, 2013, Kustannusosakeyhtiö Medicina, Kuopio<br />
<br />
5. http://pubchem.ncbi.nlm.nih.gov/compound/28179?from=summary#section=Top, 21.2.2015<br />
<br />
6. http://www.rocs.ru/1151fin.pdf 2008, Fjodorov, 21.3.2015<br />
<br />
7. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trk00045 15.9.2009, Sirviö, 21.2.2015<br />
<br />
8. Seppä, Fluori Karieksen hallinnassa, 2008, Oulun Yliopisto<br />
<br />
9. http://www.vinkkilanluomutuote.fi/terveystieto_hivenaineet.html 21.2.2015<br />
<br />
10. http://webmineral.com/chem/Chem-F.shtml#.VOj8ob4kJUQ, 21.2.2015<br />
<br />
11. http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kemia3/alkuaineet.html. 5.6.2007 21.2.2015<br />
<br />
12. Mattias Tolvanen, Luonnonlääkeopas itsehoidosta kiinnostuneille, WSOY, Juva, 1994<br />
<br />
13. Miriam Polunin & Christopher Robbins, Luonnon suuri apteekki, Sanomaprint, Helsinki 1993<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Fenkoli&diff=1381Fenkoli2015-06-16T17:56:06Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|kuva=Fenkoli.jpg<br />
|kuvateksti=Fenkoli<br />
|pointti=Kansanlääkinnässä fenkolia on käytetty maidoneritystä lisäämään imettävillä äideillä ja ulkoisesti silmävetenä (keite) väsyneisiin silmiin ja funktionaalisiin näköhäiriöihin.<br />
|info1=Fenkoli eli saksankumina (Foeniculum vulgare) on monivuotinen koppisiemeninen siemenkasvi, joka on ollut tunnettu jo antiikin Kreikan ajoilta. Fenkolista erotetaan karvasta ja makeaa versiota: karvas versio on Foeniculum vulgare Miller ssp. vulgare var. vulgare (Miller) Thellung ja makea versio Foeniculum vulgare Mill. subsp. vulgare var. dulce (Mill.) Batt. & Trab. (Ph. Eur. 8th ed.). Fenkolia on kasvanut ympäri Eurooppaa, etenkin Välimeren läheisyydessä. Nykyisin Yhdysvallat, Ranska, Intia ja Venäjä ovat fenkolin suurimpia tuottajia (Wichtl 2002).<br />
<br />
Fenkoli koostuu valkoisesta tai vaalean vihreästä sipulista, josta varret järjestäytyvät tiiviisti päällekkäin. Varsien päällä on keveät vihreät lehdet, joissa kasvaa siemeniä tuottavia kukkia. Fenkolin sipuli, varret, lehdet ja hedelmät ovat kaikki syötäviä (3).<br />
|info2=Karvasfenkolin lohkohedelmät sisältävät 2-6% eteeristä öljyjä (vähimmäisvaatimus 40 ml/kg) jonka komponentteja ovat trans-anetoli (vähintään 60%) ja fenkoni (vähintään 15%, Ph. Eur. 8th ed.). Öljyn metyylikavikolipitoisuus (syn. estragoli) taas on rajattu korkeintaan 5%:iin. Lisäksi hedelmät sisältävät 10-20% rasvaöljyä, jossa petroseliinihappo on dominoiva, n. 20% proteiineja, flavonoideja (kämferolin ja kversetiinin glykosideja) ja erittäin pieniä määriä kumariineja, mm. skopoletiinia. <br />
<br />
Makean fenkolin hedelmät sisältävät 1,5-3,0% eteeristä öljyä (vähimmäisvaatimus 20 ml/kg), jonka pääkomponentti on trans-anetoli (vähintään 80%). Metyylikavikolin ja fenkonin enimmäispitoisuudet öljyssä ovat 10% ja 7,5%, vastaavasti (Ph. Eur. 8th ed.). Lisäksi hedelmissä on n. 20% rasvaöljyä, 30% proteiineja, hiilihydraatteja, orgaanisia happoja, flavonoideja ja kumariineja (Wichtl 2002).<br />
|info3=Fenkolia on käytetty ennen kaikkea erilaisiin dyspeptisiin vaivoihin, kuten lieviin vatsakramppeihin, lievittämään täydenolon tunnetta ja ilmavaivoja (karminatiivinen vaikutus). Lisäksi fenkolia lisätään usein laksatiivivalmisteisiin kramppien vastavaikuttajaksi. Fenkoliöljyä käytetään myös yskänlääkkeissä sen sekretomotorisen, sekretolyyttisen, ekspektoranttisen ja antiseptisen vaikutuksen takia. <br />
Myös makuaineena elintarvikkeissa ja lääkkeissä.<br />
<br />
Annostus<br />
Teenä: 1 tl (n. 2,5 g) juuri ennen käyttöä murskattuja hedelmiä ja 150 ml kiehuvaa vettä haudutetaan 10-15 minuuttia. Nautitaan 2-3 kertaa päivässä. Teetä voidaan myös käyttää vauvojen ja pienten lasten maidon laimentamiseen.<br />
|info4=Käytön rajoitukset: Itsehoidossa viikon kuureina. <br />
<br />
Haittavaikutukset: Yksittäistapauksissa on ilmennyt allergisia iho- ja hengitystieoireita.<br />
|info5=http://www.yrtit.net/fenkoli/<br />
|info6=1. Wichtl M: Teedrogen und Phytopharmaka. Foeniculi amari fructus, Foenciculi dulcis fructus, pp. 212-215. Wissenscahftliche Verlagsgesellschaft mbH, Stuttgart 2002. <br />
<br />
2. European Pharmacopoeia, 8td edition. Monographs: Fennel, bitter and Fennel, sweet 04/2013:0824, 04/2011:0825. Council of Europe, Strasbourg 2014.<br />
<br />
3. Anne McIntyre, Parantavat kasvit ruukussa, Kustannusosakeyhtiö Otava 2013<br />
<br />
4. Miriam Polunin & Christopher Robbins, Luonnon suuri apteekki, Sanomaprint, Helsinki 1993<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Psyllium&diff=1380Psyllium2015-06-16T17:52:28Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Psyllium on kuitupitoinen kasvi, jota käytetään yleisesti monien vaivojen hoitoon sekä ihmisillä että eläimillä.<br />
|info1=Psyllium (Plantago ovata) on yleinen viljelykasvi, ja sitä viljellään lämpimissä maissa ympäri maapalloa. Euroopan farmakopean mukaan psylliymisiementä tuottaa kasvit Plantago afra L. (syn. P. psyllium L.) ja P. indica L. (syn. P. arenaria Waldstein et Kitaibel). <br />
<br />
Intialaista psylliumsiementä saadaan kasvista Plantago ovata Forsk. (syn. P. ispaghula Roxb.). Viimeksi mainitusta kasvista käytetään lääketarkoituksiin puhdistettua siemenen limaepidermiä (testa ispaghula), jolloin sitä tarvitaan paljon pienempi määrä saman vaikutuksen aikaansaamiseksi.<br />
<br />
Plantago psyllium kasvaa 20-40 cm korkeaksi suoraksi karvaiseksi kasviksi. Kukat ovat valkoisia tai vihreitä ja kooltaan pieniä. Plantago ovata kasvaa puolestaan vain 5-8 cm korkeaksi, ja kukkii valkoisen värisiä kukkia. Varsi on usein malliltaan kaareva.<br />
|info2=Psylliumsiemenet sisältävät polysakkarideja, joista pääfraktion muodostavat haarautuneet, happamat arabinoksylaanit, jotka vesiliuoksessa muodostavat kolloidisia liuoksia (ts. eivät liukene kokonaan). Polysakkaridit myös sitovat vettä ja turpoavat. Hydrolysoitaessa saadaan D-ksyloosia ja D-arabinoosia. Lisäksi L-ramnoosia, D-galakturonihappoa ja intialaisista psylliumsiemenistä lisäksi 4-O-metyyli-D-glukuronihappoa, joka vastaa happamasta luonteesta. <br />
Psylliumsiementen limapitoisuus (lima koostuu polysakkarideista) on 10-12%, intialaisten psylliumsiementen limapitoisuus taas 20-30% ja puhdistettu limaepidermi koostuu n. 80% polysakkarideja. Lisäksi siemenet sisältävät rasvaöljyä 5-13% ja proteiineja. Limapitoisuus vaikuttaa turpoamisvakioon, joka on psylliumsiemenillä vähintään 10, intialaisilla psylliumsiemenillä vähintään 9 ja puhdistetulla limaepidermillä vähintään 40.<br />
|info3=Maailmalla kansanlääkinnässä psylliumia on muun muassa käytetty vuosien varrella yskän, kroonisen munuaistaudin, silmätulehdusten, haavojen- ja kuumetautien hoitoon. <br />
<br />
Psylliumsiemenet ovat hyvin kuitupitoisia ja ne sitovat itseensä vettä. Psyllium toimiikin ummetuksen hoidossa hyvänä kuitulisänä, sillä veden sitoutuessa siemeneen, ulosteen massa kasvaa ja saa aikaiseksi peristaltiikan joka työntää massaa eteenpäin suolistossa kohti peräsuolta. <br />
<br />
Psylliumilla on myös käyttöä vetisen ripulin hoidossa, koska siemenet eivät liukene, mutta sitovat itseensä nestettä ja kiinteyttävät sillä tavalla ulostemassaa. Niillä on myös limakalvoja suojelevaa vaikutusta, jota voidaan hyödyntää ärtyvän paksusuolen syndrooman, divertikkeleiden ja haavaisen paksusuolen hoidossa.<br />
<br />
Psylliumsiemenillä on metabolista vaikutusta ja näin ollen käyttöä diabeteksen ja korkean kolesterolin hoidossa sitoessaan ruoansulatuskanavassa ravinnon mukana tullutta sokeria ja kolesterolia ja hidasten niiden imeytymistä. Vaikutus kolesteroliin ilmenee myös sitä kautta, että suolistossa olevaan massaan sitoutuu sappihappoja, jotka poistuvat ulosteen mukana ja tämä johtaa siihen, että maksa joutuu syntetisoimaan uusia sappihappoja käyttäen kolesterolivarastoja siihen.<br />
<br />
Annostus: 10-30 g psylliumisiementä, 12-40 g intialaista psylliumsiementä tai 4-12 g puhdistettua limaepidermiä päivässä. Jokaista 5 g rohdosta kohden olisi juotava vähintään 150 ml nestettä, jotta ei synny suolitukoksia. Rohdokset ovat hyvin siedettyjä ja sopivat pitkäaikaiskäyttöön. Niiden pilkkoutuminen paksusuolen bakteereiden toimesta on vähäistä, mikä vähentää ilmavaivojen esiintymistä.<br />
<br />
Siemenistä voidaan myös tehdä leivonnassa käytettävää jauhetta, jota voidaan käyttää apuaineena gluteenittomien ruokien valmistuksessa.<br />
<br />
Psylliuminsiemeniä käytetään myös eläimillä hoitamaan ruuansulatuskanavan oireita ja tukoksia. Siemeniä käytetään yleisesti hevosilla esimerkiksi hiekan poistamiseksi elimistöstä.<br />
|info4=Psylliumsiementen ja tärkeiden lääkkeiden nauttimisen välillä tulisi olla ainakin kaksi tuntia, koska turpoava massa saattaa hidastaa ja vähentää lääkkeiden imeytymistä. Puhdistettu limaepidermi saattaa aiheuttaa äkillisen allergisen reaktion, erityisesti ihmisillä, jotka ovat käsitelleet jauhetta.<br />
|info5=http://www.healthline.com/health/psyllium-health-benefits<br />
|info6=1. http://www.crcnetbase.com.libproxy.helsinki.fi/doi/pdf/10.1201/9781420043853-c17<br />
Psyllium/2009 Seyed Ali Ziai, <br />
Fiber Ingredients: Food applications and Health Benefits, Edited by Susan Sungsoo Cho and Priscilla Samuel. <br />
<br />
2. https://app.knovel.com/web/view/swf/show.v/rcid:kpGSFI0002/cid:kt00C17N01/viewerType:pdf/root_slug:gums-stabilisers-food?cid=kt00C17N01&page=1&b-toc-cid=kpGSFI0002&b-toc-root-slug=gums-stabilisers-food&b-toc-url-slug=physicochemical-characterisation&b-toc-title=Gums%20and%20Stabilisers%20for%20the%20Food%20Industry%2014<br />
Physicochemical characterisation of Psyllium fibre/2008, Gums and stabilisers for the food industry 14/ edited by Peter A. Williams Glyn O. Phillips.<br />
<br />
3. http://onlinelibrary.wiley.com.libproxy.helsinki.fi/doi/10.1002/9781118229415.ch11/pdf <br />
Nutraceutical and health properties of psyllium Liangli (Lucy) Yu, Zhuohong Xie and Wei Liu/2012, Cereals and pulses: nutraceutical properties and health benefits/ edited by Liangli (Lucy) Yu, Rong Tsao, Fereidoon Shahidi. <br />
<br />
4. Hänsel R, Sticher O: Pharmakognosie, Phytopharmazie, 9. Auflage. Springer Verlag, Heidelberg, pp. 535-538, 2010.<br />
<br />
5. European Pharmacopoeia 8th edition. Psyllium seed, Ispaghula seed and Ispaghula husk. http://online6.edqm.eu/ep804/<br />
<br />
6. Mattias Tolvanen, Luonnonlääkeopas itsehoidosta kiinnostuneille, WSOY, Juva, 1994<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Fluori&diff=1379Fluori2015-06-16T17:50:23Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|kuva=fluori.jpg<br />
|kuvateksti=Fluori<br />
|pointti=Elimistön saaman fluorin päälähteinä ovat vesi ja ruoka Tästä noin 75- 90%. päätyy<br />
ruuansulatuskanavaan.<br />
Juomavedessä saatu liiallinen fluorimäärä johtaa hampaitten ja luuston fluoroosin kehittymiseen ja aiheuttaa elimistölle muita haittoja.(http://www.rocs.ru/1151fin.pdf)<br />
|info1=FLUORI, ruots. fluor, eng. fluoride, latin fluere = virrata<br />
<br />
Fluori kuuluu halogeeneihin ja on 7-pääryhmän alkuaine jaksollisessa järjestelmässä. Sen atomimassa on 18,9984032 g/mol. Fluorin kemiallinen merkki on F. Fluori sai nimensä fluorimineraalista (CaF). Fluorin pystyi eristämään sen yhdisteistään ensimmäisenä ranskalainen Henri Moissan vuonna 1886. Puhtaana alkuaineena fluori on kaasu (kp. –188 °C), joka koostuu kaksiatomisista molekyyleistä F2. Fluorikaasu on vaaleankeltainen kaasu, reaktiivinen kaikkiin elementteihin ja vahvin kaupallisesti saatavilla oleva hapetin. (http://webmineral.com/chem/Chem-F.shtml#.VOj8ob4kJUQ ). Vapaana alkuaineena fluori on erittäin myrkyllistä ja voi aiheuttaa esimerkiksi vakavia limakalvovaurioita. Fluori on aktiivisin epämetalli ja se on elektronegatiivisin alkuaine (4,0). Fluori pelkistyy helposti -1 arvoiseksi ioniksi. Siksi fluori reagoi helposti esimerkiksi alkalimetallien (jaksollisen järjestelmän ryhmä 1) kanssa. Fluoria on maakuoressa 750g yhdisteinään ja se on 12. yleisin alkuaine. Fluoria ja sen yhdisteitä löytyy luonnosta lähes kaikkialta, kuten ilmakehästä, vedestä, kasvistosta, maaperästä ja elävistä eliöistä (http://www.rocs.ru/1151fin.pdf.).<br />
|info2=Fluoria saadaan ravinnosta lähinnä vesijohtovedestä, teestä ja meren elävistä. Vähäisiä fluoripitoisuuksia sisältäviä tuotteita on esimerkiksi: emmentaljuusto, kaakao, kokojyväviljat, peruna, porkkana ja sipuli. <br />
<br />
Eniten fluoria ihminen kuitenkin saa hammashoitotuotteista ja pää-asiallisesti hammastahnasta. Fluoria pidetään tärkeimpänä kariesprofylaktisena aineena. Hampaan puhkeamisen jälkeen fluorin paikallista vaikutusta pidetään systeemistä vaikutusta merkittävämpänä. Fluorin ei tarvitse sitoutua kiilteeseen, vaan oleellista on, että sitä on läsnä kiille-plakkinesteessä happohyökkäyksen alkaessa. Pienetkin määrät fluoria vähentävät huomattavasti kiilteen demineralisaatiota ja lisäävät remineralisaatiota pH:n jälleen noustessa. Fluorilla ei ole vaikutusta syljen pH:n muutoksiin, vaan se muuttaa hydroksiapatiittikiteiden liukoisuutta siten, että kiteet liukenevat huonommin pH:n laskiessa ja saostuvat nopeammin pH:n noustessa. Tätä vaikutusta pidetään tällä hetkellä fluorin tärkeimpänä kariesta ehkäisevänä mekanismina.<br />
|info3=Hammaslääkäriliiton päivittäiset fluorisuositukset 2013: <br />
<br />
Alle 3-vuotiaille suositus on kerran päivässä sipaisu tahnaa, jonka fluoridipitoisuus on 1 000–1 100 ppm eli 0,10–0,11 %. Toisella harjauskerralla voi alle kolmivuotiaan hampaat harjata ilman tahnaa tai sipaisemalla harjalle fluoritonta tahnaa.3–5-vuotiaille suositellaan kahdesti päivässä lapsen pikkusormen kynnen kokoista nokaretta tahnaa, jonka fluoridipitoisuus on 1 000–1 100 ppm. 6 vuoden iästä alkaen suositus on kahdesti päivässä 0,5–2 cm:n kokoinen nokare tahnaa, jonka fluoridipitoisuus on 1 450 ppm. Jos käyttöveden fluoridipitoisuus on yli 0,7 mg/l (0,7 ppm) mutta alle 1,5 mg/l, alle 6-vuotiaille suositellaan tahnaa, jonka fluoridipitoisuus on enintään 500 ppm. Fluorihammastahnan käyttöä ei suositella alle 6-vuotiaille, jos juomaveden fluoridipitoisuus on yli 1,5 mg/L<br />
(http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/yleistietoa-suunterveydesta/hampaiden-ja-suun-puhdistus/fluori#.VPIwI74kJUQ)<br />
|info4=Toinen fluorin paikallisista vaikutuksista on fluorin inhiboiva vaikutus plakin bakteerien aineenvaihduntaan, lähinnä bakteerien hapontuottoon (Seppä, 2008). Kuitenkin fluorin pitkäaikainen liiallinen saanti voi aiheuttaa fluoroosia. (Autti, Le Bell, Meurman, Murtomaa, 2003). Tällöin fluori ei enää suojaa hampaita reikiintymiseltä, vaan hampaista tulee laikukkaita, hauraita ja helposti lohkeavia tai kariekselle alttiita. <br />
<br />
Fluorin edut ja haitat: Scientific overview 2008. http://www.rocs.ru/1151fin.pdf<br />
|info5=Fluorilla on myös muita käyttötarkoituksia kuten: fluorivetyä lasinsyövyttämiseen, freoneita (fluorin orgaanisia yhdisteitä) aerosolien ponnekaasuina, jääkaappien jäähdytysnesteinä ja tulensammuttimissa, teflonina (polytetrafluorieteeni ) keittiöastioiden pinnoittamiseen ( http://www.kolumbus.fi/tomijaskari/alkuaineet/O/#F) sekä monissa lääkeaineissa esimerkiksi höyrystettävät inhalaatioanesteetit sekä unilääkkeissä, esimerkiksi midatsolaami.<br />
|info6=1. Autti, Le Bell, Meurman, Murtomaa, Therapia Odontologia: Hammaslääketieteen käsikirja, 2003, Academica Kustannus Oy, Helsinki<br />
<br />
2. http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/yleistietoa-suunterveydesta/hampaiden-ja-suun-puhdistus/fluori#.VPIwI74kJUQ 28.2.2015<br />
<br />
3. http://www.kolumbus.fi/tomijaskari/alkuaineet/O/#F , 31.3.2004, Jaskari 21.2.2015<br />
<br />
4. Koulu, Mervaala, Farmakologia ja toksikologia, 2013, Kustannusosakeyhtiö Medicina, Kuopio<br />
<br />
5. http://pubchem.ncbi.nlm.nih.gov/compound/28179?from=summary#section=Top, 21.2.2015<br />
<br />
6. http://www.rocs.ru/1151fin.pdf 2008, Fjodorov, 21.3.2015<br />
<br />
7. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trk00045 15.9.2009, Sirviö, 21.2.2015<br />
<br />
8. Seppä, Fluori Karieksen hallinnassa, 2008, Oulun Yliopisto<br />
<br />
9. http://www.vinkkilanluomutuote.fi/terveystieto_hivenaineet.html 21.2.2015<br />
<br />
10. http://webmineral.com/chem/Chem-F.shtml#.VOj8ob4kJUQ, 21.2.2015<br />
<br />
11. http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kemia3/alkuaineet.html. 5.6.2007 21.2.2015<br />
<br />
12. Mattias Tolvanen, Luonnonlääkeopas itsehoidosta kiinnostuneille, WSOY, Juva, 1994<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Islanninj%C3%A4k%C3%A4l%C3%A4&diff=1378Islanninjäkälä2015-06-16T17:49:34Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Islanninjäkälä edistää yskösten irtamista, lievittää yskänärsytystä ja rauhoittaa limakalvoja. Monipuolisuutta lisää ruoansulatuksen helpottaminen ja ruokahalun lisääminen sekä suolistotulehduksissa avun tuominen. <br />
Islanninjäkälän happojen värillisyyden takia sitä on käytetty myös tekstiilien värjäykseen.<br />
|info1=Nimi islanninjäkälä tulee siitä, että sitä on kauan käytetty lääkkeenä Islannissa . Etenkin nälkävuosina ja asumattomilla seuduilla islanninjäkälää on laajalti käytetty ruoaksi<br />
<br />
Islanninjäkälä (Cetraria islandica) on levästä ja sienestä muodostunut harmaan ruskea tai vihertävä sekovartinen kasvi. Levä ja sieni elävät islanninjäkälässä symbioosissa. Islanninjäkälä on 5-10 cm korkea, usein vaalealaikkuinen, yläpinnaltaan tummanruskea ja alapinnaltaan vaaleampi. Islanninjäkälä esiintyy yleisesti koko Euroopassa vuoristoalueilla ja kasvaa myös Aasiassa. Tiettävästi islanninjäkälää ei ole varsinaisesti viljelty, vaan sitä on kerätty luonnosta. Suomessa esiintyvistä jäkälälajeista islanninjäkälällä on paras ravinoarvo.<br />
|info2=Tehoaineet: Happamia karvasaineita, kuten ketraari- fumaariprotoketraari- ja likesteriinihappo limaa muodostavia polysakkarideja kuten likeniini ja isolikeniini. Viimeksi mainitut ehkäisevät syöpäkasvainten kasvua.<br />
<br />
Islanninjäkälän sisältämä protoketraarihappo edistää liman ja yskösten irtoamista ja kiihdyttää maharauhastentoimintaa, sillä katkeranmakuiset jäkälähapot lisäävät ruokahalua. Sama happo lisää myös vatsan pehmeyttä, toisaalta pieninä määrinä hillitsee oksentamista.<br />
Islanninjäkälän hapoilla on antibioottisia ja desinfioivia, bakteereita tappavia vaikutuksia.<br />
|info3=Islanninjäkälää on käytetty rohdoskasvina maha- ja suolistovaivoihin, ruokahalun puutteeseen ja ylempien hengitysteiden tulehduksiin lievittämään yskänärsytystä sekä irrottamaan limaa. Islanninjäkälän avulla on hoidettu myös tulehduksia ja limakalvojen ärsytyksiä. <br />
<br />
Islanninjäkälässä on yli puolet ravinnoksi kelpaavaa jäkälätärkkelystä eli likeniiniä, jäkälähappoja, vitamiineja ja kivennäisaineita sekä runsaiten maakasveista jodia. Karvasaineita on hävitety soodalla tai tuhkavedessä liottamalla. Jälälästä (ensin liottamalla pari päivää) tehtyä jauhoa on käytetty leipään ja pannukakkuihin.<br />
<br />
Tee: rkl kuivattua ja muserrettua jäkälää sekoitetaan 2 lasilliseen vettä, kuumennetaan kiehuvaksi, jäähdytetään ja juodaan päivän mittaan ½ tuntia ennen ateriaa.<br />
|info4=Alle 2-vuotiaille ei saa antaa islanninjäkälärohtoja, vanhemmille lapsille ja yli 65-vuotiaille mietoja valmisteita ja vahvuutta lisätää tarpeen vaatiessa.<br />
Jäkäliin mahdollisesti kertyvien myrkkyjen vuoksi ei rohdosjäkäliä kannata kerätä vilkasliikenteisten teiden tai teollisuuslaitosten lähettyviltä.<br />
|info5=Yrtit.net: http://www.yrtit.net/islanninjakala/<br />
|info6=1. Elisabeth Hoppe, Suuri yrttikirja, Tammi, Tanska 1983<br />
<br />
2. Miriam Polunin & Christopher Robbins, Luonnon suuri apteekki, Sanomaprint kirjat, Singapore, 1992<br />
<br />
3. Michael Castleman, Terveyskasvit, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu, 2000<br />
<br />
4.Toivo Rautavaara, Terveysteetä luonnonkasveista, WSOY, Porvoo, 1983<br />
<br />
5. Sinikka Piippo, Luonnon lääkeyrtit 2, Karisto Oy, Hämeenlinna, 2004<br />
<br />
6. Yrjö Mäkinen, Paula Hakala, Jukka Vauras, Riitta Vauras, Kauppayrtit Oy Edita Ab, Helsinki, 1996<br />
<br />
7. Richard Mabey, Nykyajan kasviparantaja, Kustannusosakeyhtiö Otava, Honkong, 1990<br />
<br />
8. Mattias Tolvanen, Luonnonlääkeopas itsehoidosta kiinnostuneille, WSOY, Juva, 1994<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Kanerva&diff=1377Kanerva2015-06-16T17:49:07Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Kanervan versoja käytetään luudaksina, värjäyksessä sekä nahan parkituksessa sen lisäksi että ne auttavat mm. rauhoittumaan, unen tulosssa sekä virtsatietulehduksissa.<br />
|info1=Kanerva on Suomen luonnossa yleinen ja arkinen kasvi, jonka verhiö ja teriö ovat useimmiten punavioletteja. Runsas mesi houkuttelee monia hyönteisiä, ja mehiläisten kokoama kanervahunaja on tummaa ja aromikasta.<br />
|info2=Kanervankukat sisältävät parkkiaineita, erikoliinia, flavonoideja, flavoniglykosideja, arbutiinia, fumaari- ja sitruunahappoa.<br />
|info3=Kanervasta hyödynnetään kukkia, nuppuja ja nuoria versoja. Kanervasta saadaan erinoimaista rauhoittavaa teetä, joka helpottaa unen tuloa. Kupillinen kiehuvaa teetä, 2tl kuivatettuja ja murskattuja kanervankukkia, haudutus 10 min.<br />
<br />
Flavoniglykosidit lisäävät virtsaneritystä, joten kanervaa on käytetty virtsatietulehdusten hoitoon. Arbutiini muuttuu emäksisessä virtsassa hydrokinoniksi, mikä vaikuttaa virtsateissä antiseptisesti eli bakteereita ja pieneliöitä tuhoavasti. Kanerva myös vähentää veren virtsahappopitoisuutta ja ehkäisee siten munuaiskivien syntymistä. <br />
<br />
Kanervankukan käyttö lisää myös hieneritystä. <br />
<br />
Flavoniglykosidit laukaisevat ruuansulatuskanavan sileiden lihasten kouristuksia, ja parkkiaineet supistavat limakalvoja. <br />
<br />
Reumatismin hoidossa kylpyihin käytetään usein kanervaa suopursun, pujon, männyn – ja katajanoksien kanssa.<br />
|info4=Kanerva on myrkyllinen, mutta pienissä määrissä aiheuttaa harvoin oireita. Rohdokset saattavat kohottaa verenpainetta. Ei saa käyttää raskauden tai imetyksen aikana. Ei saa antaa alle 2-vuotiaille.<br />
<br />
Rohdoskäyttö voi kohottaaa verenpainetta liikaa.<br />
|info5=http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/kanerva<br />
|info6=1. Michae Castleman, Terveyskasvit, Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki, 2000<br />
<br />
2. Marie-Louise Eklöf, Vihreä apteekki, Minerva, Helsinki, Jyväskylä, 2008<br />
<br />
3. Sinikka Piippo, Luonnon lääkeyrtit 2, Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2004<br />
<br />
4. Yrjö Mäkinen, Paula Hakala, Jukka Vauras, Riitta Vauras, Kauppayrtit Oy Edita Ab, Helsinki, 1996,<br />
<br />
5. Elisabeth Hoppe, Suuri yrttikirja, Tammi, Tanska 1983<br />
<br />
6. Mattias Tolvanen, Luonnonlääkeopas itsehoidosta kiinnostuneille, WSOY, Juva, 1994<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Kanerva&diff=1376Kanerva2015-06-16T17:47:33Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Kanervan versoja käytetään luudaksina, värjäyksessä sekä nahan parkituksessa sen lisäksi että ne auttavat mm. rauhoittumaan, unen tulosssa sekä virtsatietulehduksissa.<br />
|info1=Kanerva on Suomen luonnossa yleinen ja arkinen kasvi, jonka verhiö ja teriö ovat useimmiten punavioletteja. Runsas mesi houkuttelee monia hyönteisiä, ja mehiläisten kokoama kanervahunaja on tummaa ja aromikasta.<br />
|info2=Kanervankukat sisältävät parkkiaineita, erikoliinia, flavonoideja, flavoniglykosideja, arbutiinia, fumaari- ja sitruunahappoa.<br />
|info3=Kanervasta hyödynnetään kukkia, nuppuja ja nuoria versoja. Kanervasta saadaan erinoimaista rauhoittavaa teetä, joka helpottaa unen tuloa. Kupillinen kiehuvaa teetä, 2tl kuivatettuja ja murskattuja kanervankukkia, haudutus 10 min.<br />
<br />
Flavoniglykosidit lisäävät virtsaneritystä, joten kanervaa on käytetty virtsatietulehdusten hoitoon. Arbutiini muuttuu emäksisessä virtsassa hydrokinoniksi, mikä vaikuttaa virtsateissä antiseptisesti eli bakteereita ja pieneliöitä tuhoavasti. Kanerva myös vähentää veren virtsahappopitoisuutta ja ehkäisee siten munuaiskivien syntymistä. <br />
<br />
Kanervankukan käyttö lisää myös hieneritystä. <br />
<br />
Flavoniglykosidit laukaisevat ruuansulatuskanavan sileiden lihasten kouristuksia, ja parkkiaineet supistavat limakalvoja. <br />
<br />
Reumatismin hoidossa kylpyihin käytetään usein kanervaa suopursun, pujon, männyn – ja katajanoksien kanssa.<br />
|info4=Kanerva on myrkyllinen, mutta pienissä määrissä aiheuttaa harvoin oireita. Rohdokset saattavat kohottaa verenpainetta. Ei saa käyttää raskauden tai imetyksen aikana. Ei saa antaa alle 2-vuotiaille.<br />
<br />
Rohdoskäyttö voi kohottaaa verenpainetta liikaa.<br />
|info5=http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/kanerva<br />
|info6=1. Michae Castleman, Terveyskasvit, Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki, 2000<br />
<br />
2. Marie-Louise Eklöf, Vihreä apteekki, Minerva, Helsinki, Jyväskylä, 2008<br />
<br />
3. Sinikka Piippo, Luonnon lääkeyrtit 2, Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2004<br />
<br />
4. Yrjö Mäkinen, Paula Hakala, Jukka Vauras, Riitta Vauras, Kauppayrtit Oy Edita Ab, Helsinki, 1996,<br />
<br />
5. Elisabeth Hoppe, Suuri yrttikirja, Tammi, Tanska 1983<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Islanninj%C3%A4k%C3%A4l%C3%A4&diff=1375Islanninjäkälä2015-06-16T17:47:05Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Islanninjäkälä edistää yskösten irtamista, lievittää yskänärsytystä ja rauhoittaa limakalvoja. Monipuolisuutta lisää ruoansulatuksen helpottaminen ja ruokahalun lisääminen sekä suolistotulehduksissa avun tuominen. <br />
Islanninjäkälän happojen värillisyyden takia sitä on käytetty myös tekstiilien värjäykseen.<br />
|info1=Nimi islanninjäkälä tulee siitä, että sitä on kauan käytetty lääkkeenä Islannissa . Etenkin nälkävuosina ja asumattomilla seuduilla islanninjäkälää on laajalti käytetty ruoaksi<br />
<br />
Islanninjäkälä (Cetraria islandica) on levästä ja sienestä muodostunut harmaan ruskea tai vihertävä sekovartinen kasvi. Levä ja sieni elävät islanninjäkälässä symbioosissa. Islanninjäkälä on 5-10 cm korkea, usein vaalealaikkuinen, yläpinnaltaan tummanruskea ja alapinnaltaan vaaleampi. Islanninjäkälä esiintyy yleisesti koko Euroopassa vuoristoalueilla ja kasvaa myös Aasiassa. Tiettävästi islanninjäkälää ei ole varsinaisesti viljelty, vaan sitä on kerätty luonnosta. Suomessa esiintyvistä jäkälälajeista islanninjäkälällä on paras ravinoarvo.<br />
|info2=Tehoaineet: Happamia karvasaineita, kuten ketraari- fumaariprotoketraari- ja likesteriinihappo limaa muodostavia polysakkarideja kuten likeniini ja isolikeniini. Viimeksi mainitut ehkäisevät syöpäkasvainten kasvua.<br />
<br />
Islanninjäkälän sisältämä protoketraarihappo edistää liman ja yskösten irtoamista ja kiihdyttää maharauhastentoimintaa, sillä katkeranmakuiset jäkälähapot lisäävät ruokahalua. Sama happo lisää myös vatsan pehmeyttä, toisaalta pieninä määrinä hillitsee oksentamista.<br />
Islanninjäkälän hapoilla on antibioottisia ja desinfioivia, bakteereita tappavia vaikutuksia.<br />
|info3=Islanninjäkälää on käytetty rohdoskasvina maha- ja suolistovaivoihin, ruokahalun puutteeseen ja ylempien hengitysteiden tulehduksiin lievittämään yskänärsytystä sekä irrottamaan limaa. Islanninjäkälän avulla on hoidettu myös tulehduksia ja limakalvojen ärsytyksiä. <br />
<br />
Islanninjäkälässä on yli puolet ravinnoksi kelpaavaa jäkälätärkkelystä eli likeniiniä, jäkälähappoja, vitamiineja ja kivennäisaineita sekä runsaiten maakasveista jodia. Karvasaineita on hävitety soodalla tai tuhkavedessä liottamalla. Jälälästä (ensin liottamalla pari päivää) tehtyä jauhoa on käytetty leipään ja pannukakkuihin.<br />
<br />
Tee: rkl kuivattua ja muserrettua jäkälää sekoitetaan 2 lasilliseen vettä, kuumennetaan kiehuvaksi, jäähdytetään ja juodaan päivän mittaan ½ tuntia ennen ateriaa.<br />
|info4=Alle 2-vuotiaille ei saa antaa islanninjäkälärohtoja, vanhemmille lapsille ja yli 65-vuotiaille mietoja valmisteita ja vahvuutta lisätää tarpeen vaatiessa.<br />
Jäkäliin mahdollisesti kertyvien myrkkyjen vuoksi ei rohdosjäkäliä kannata kerätä vilkasliikenteisten teiden tai teollisuuslaitosten lähettyviltä.<br />
|info5=Yrtit.net: http://www.yrtit.net/islanninjakala/<br />
|info6=1. Elisabeth Hoppe, Suuri yrttikirja, Tammi, Tanska 1983<br />
<br />
2. Miriam Polunin & Christopher Robbins, Luonnon suuri apteekki, Sanomaprint kirjat, Singapore, 1992<br />
<br />
3. Michael Castleman, Terveyskasvit, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu, 2000<br />
<br />
4.Toivo Rautavaara, Terveysteetä luonnonkasveista, WSOY, Porvoo, 1983<br />
<br />
5. Sinikka Piippo, Luonnon lääkeyrtit 2, Karisto Oy, Hämeenlinna, 2004<br />
<br />
6. Yrjö Mäkinen, Paula Hakala, Jukka Vauras, Riitta Vauras, Kauppayrtit Oy Edita Ab, Helsinki, 1996<br />
<br />
7. Richard Mabey, Nykyajan kasviparantaja, Kustannusosakeyhtiö Otava, Honkong, 1990<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Fenkoli&diff=1374Fenkoli2015-06-16T17:44:29Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|kuva=Fenkoli.jpg<br />
|kuvateksti=Fenkoli<br />
|pointti=Kansanlääkinnässä fenkolia on käytetty maidoneritystä lisäämään imettävillä äideillä ja ulkoisesti silmävetenä (keite) väsyneisiin silmiin ja funktionaalisiin näköhäiriöihin.<br />
|info1=Fenkoli eli saksankumina (Foeniculum vulgare) on monivuotinen koppisiemeninen siemenkasvi, joka on ollut tunnettu jo antiikin Kreikan ajoilta. Fenkolista erotetaan karvasta ja makeaa versiota: karvas versio on Foeniculum vulgare Miller ssp. vulgare var. vulgare (Miller) Thellung ja makea versio Foeniculum vulgare Mill. subsp. vulgare var. dulce (Mill.) Batt. & Trab. (Ph. Eur. 8th ed.). Fenkolia on kasvanut ympäri Eurooppaa, etenkin Välimeren läheisyydessä. Nykyisin Yhdysvallat, Ranska, Intia ja Venäjä ovat fenkolin suurimpia tuottajia (Wichtl 2002).<br />
<br />
Fenkoli koostuu valkoisesta tai vaalean vihreästä sipulista, josta varret järjestäytyvät tiiviisti päällekkäin. Varsien päällä on keveät vihreät lehdet, joissa kasvaa siemeniä tuottavia kukkia. Fenkolin sipuli, varret, lehdet ja hedelmät ovat kaikki syötäviä (3).<br />
|info2=Karvasfenkolin lohkohedelmät sisältävät 2-6% eteeristä öljyjä (vähimmäisvaatimus 40 ml/kg) jonka komponentteja ovat trans-anetoli (vähintään 60%) ja fenkoni (vähintään 15%, Ph. Eur. 8th ed.). Öljyn metyylikavikolipitoisuus (syn. estragoli) taas on rajattu korkeintaan 5%:iin. Lisäksi hedelmät sisältävät 10-20% rasvaöljyä, jossa petroseliinihappo on dominoiva, n. 20% proteiineja, flavonoideja (kämferolin ja kversetiinin glykosideja) ja erittäin pieniä määriä kumariineja, mm. skopoletiinia. <br />
<br />
Makean fenkolin hedelmät sisältävät 1,5-3,0% eteeristä öljyä (vähimmäisvaatimus 20 ml/kg), jonka pääkomponentti on trans-anetoli (vähintään 80%). Metyylikavikolin ja fenkonin enimmäispitoisuudet öljyssä ovat 10% ja 7,5%, vastaavasti (Ph. Eur. 8th ed.). Lisäksi hedelmissä on n. 20% rasvaöljyä, 30% proteiineja, hiilihydraatteja, orgaanisia happoja, flavonoideja ja kumariineja (Wichtl 2002).<br />
|info3=Fenkolia on käytetty ennen kaikkea erilaisiin dyspeptisiin vaivoihin, kuten lieviin vatsakramppeihin, lievittämään täydenolon tunnetta ja ilmavaivoja (karminatiivinen vaikutus). Lisäksi fenkolia lisätään usein laksatiivivalmisteisiin kramppien vastavaikuttajaksi. Fenkoliöljyä käytetään myös yskänlääkkeissä sen sekretomotorisen, sekretolyyttisen, ekspektoranttisen ja antiseptisen vaikutuksen takia. <br />
Myös makuaineena elintarvikkeissa ja lääkkeissä.<br />
<br />
Annostus<br />
Teenä: 1 tl (n. 2,5 g) juuri ennen käyttöä murskattuja hedelmiä ja 150 ml kiehuvaa vettä haudutetaan 10-15 minuuttia. Nautitaan 2-3 kertaa päivässä. Teetä voidaan myös käyttää vauvojen ja pienten lasten maidon laimentamiseen.<br />
|info4=Käytön rajoitukset: Itsehoidossa viikon kuureina. <br />
<br />
Haittavaikutukset: Yksittäistapauksissa on ilmennyt allergisia iho- ja hengitystieoireita.<br />
|info5=http://www.yrtit.net/fenkoli/<br />
|info6=1. Wichtl M: Teedrogen und Phytopharmaka. Foeniculi amari fructus, Foenciculi dulcis fructus, pp. 212-215. Wissenscahftliche Verlagsgesellschaft mbH, Stuttgart 2002. <br />
<br />
2. European Pharmacopoeia, 8td edition. Monographs: Fennel, bitter and Fennel, sweet 04/2013:0824, 04/2011:0825. Council of Europe, Strasbourg 2014.<br />
<br />
3. Anne McIntyre, Parantavat kasvit ruukussa, Kustannusosakeyhtiö Otava 2013<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Keh%C3%A4kukka&diff=1373Kehäkukka2015-06-16T17:43:49Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|kuva=Calendula.jpg<br />
|kuvateksti=Kehäkukka<br />
|pointti=Kehäkukka on tehonnut viruksiin ja loisiin ja sitä on käytetty myös matolääkkeenä. Kehäkukkaa on pidetty monipuolisuutensa ansiosta merkittävänä perusrohtokasvina kansanlääkinnässä, jolloin enimmäkseen on käytetty kehäkukan kukkaosia.<br />
|info1=Kehäkukka (Calendula officinalis) on sukuun Calendula ja heimoon Asteraceae (asterikasvit) kuuluva kasvi, jonka alkuperäinen esiintymisalue kattaa Keski- ja Etelä-Euroopan, Läntisen Aasian sekä Yhdysvallat. Kasvi elää vuoden tai harvoin kaksi, ja kasvaa noin 30–50 cm:n pituiseksi, kukinnon leveys on 4-7 cm.<br />
<br />
Ennen vanhaan keskiajalla ruokia värjättiin kehäkukalla. Etelä-Euroopassa värjättiin riisiä, voita ja leivoksia kehäkukan keltaisen tai oranssin värisillä terälehdillä. Nykyäänkin voi käyttää kukkien terälehtiä värjäämään leivonnaisia sahramin sijaan.<br />
|info2=Kehäkukan terälehdet ja siitepöly sisältävät useita karotenoideja, kuten neoksantiinia, violaksantiinia, luteoksantiinia ja auroksantiinia, jotka toimivat muun muassa antioksidantteina. Myös lehdissä ja varressa on karotenoideja, joskin vähemmän kuin terälehdissä ja siitepölyssä. Kasvissa on myös useita flavonoideja, jotka toimivat antioksidantteina. Kukissa on saponiineja, joilla on tulehdusta lievittäviä vaikutuksia ja triterpeenejä, jotka vähentävät turvotusta (etenkin faradiol-3-myristiinihappo, faradiol-3-palmitiinihappo and 4-taraksasteroli). Kukissa on eteeristä öljyä, jolla on havaittu olevan muun muassa sienten kasvua hillitseviä vaikutuksia. Kukissa olevien kalendulosidien on havaittu hillitsevän syöpäsolujen leviämistä. HI-virusta estävän vaikutuksen epäillään perustuvan kukan flavonoidiglykosideihin.<br />
|info3=Kehäkukasta tehdyllä uutteella ja kasvista eristetyillä puhtailla yhdisteillä on havaittu olevan useita farmakologisia hyötyvaikutuksia, joista tärkeimpiä on esitelty edellä. Kasvista saatavilla ainesosilla on useita antimikrobisia hyötyvaikutuksia. Kukista valmistetut uutteet hillitsevät useiden anaerobisten ja fakultatiivisesti aerobisten bakteerien, kuten Porphyromonos gingivalis ja Veilonella parvula, jakaantumista. Samoin niiden on havaittu estävän herpes simplex- ja influenssavirusten jakautumista in vitro. Kukista saadun uutteen on todettu hillitsevän myös HI-viruksen lisääntymistä estämällä viruksen jakautumista säätelevän entsyymin toimintaa. Kukista valmistettu eteerinen öljy sen sijaan estää useiden sienten, kuten Candida albicans ja Candida dubliniensis, leviämistä. Kasvi voi auttaa infektion torjumisessa myös parantamalla immuunijärjestelmän toimintaa; kasvista saadussa uutteessa olevan polysakkaridiosuuden on nimittäin todettu stimuloivan immuunipuolustukselle oleellisten granylosyyttisolujen toimintaa in vitro. Kehäkukasta saatavat flavonoidit myös toimivat antioksidantteina, jotka puolestaan tehostavat immuunijärjestelmän toimintaa muiden hyötyvaikutusten ohella.<br />
<br />
Antimikrobisten ja immuunijärjestelmän toimintaa tehostavien vaikutustensa lisäksi kehäkukalla on muitakin farmakologisia hyötyvaikutuksia. Lajin kukista saatavilla uutteilla on havaittu tulehdusta ja turvotusta vähentäviä vaikutuksia. Kukista, lehdistä tai koko kasvista tehtyjen uutteiden on havaittu myös hillitsevän syövän, mm. leukemian, paksusuolensyövän, melanooman ja rintasyövän, leviämistä in vivo ja in vitro. Rotilla, joille oli annettu hiilitetrakloridia, kehäkukkauutteen havaittiin vähentävän maksasolujen tuhoutumista. Kukkauutteen on havaittu myös nopeuttavan palovammojen parantumista. Kehäkukasta saattaa olla apua myös esimerkiksi ärtyneen suolen oireyhtymästä kärsiville, sillä se voi vähentää suoliston supistelua. Eräässä tutkimuksessa nimittäin huomattiin, että kukasta saatu uute vähensi kanin tyhjäsuolen supistelua lähinnä tukkimalla kalsiumkanavia. Kasviuutteen on havaittu hidastavan rotilla sydämen lyöntinopeutta, mikä viittaa siihen, että kasvista saattaisi olla apua liian nopeasta sykkeestä kärsiville henkilöille.<br />
|info4=Eräässä tutkimuksessa havaittiin iholle laitetun kehäkukan uutteen aiheuttavan allergiaa yhdeksällä ihmisellä 443:sta. Tämän vuoksi henkilöiden, joilla on todettu allergia asterikasvien heimoon kuuluville kasveille, tulisi käyttää kehäkukan ainesosia varauksella.<br />
<br />
Raskauden ja imetyksen aikana ei pitäisi käyttää kehäkukkaa sen estrogeeni-vaikutuksien tähden. Kehäkukan nauttiminen voi johtaa kohdun supisteluun ja näin ollen se saattaa lisätä keskenmenon riskiä.<br />
|info5=Yrtit.net: http://www.yrtit.net/kehakukka/ <br />
<br />
Luontoportti.com: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/kehakukka<br />
|info6=1. Al-Ramahi, R., Jaradat, N. & Adawi, D. 2013. Use of herbal medicines during pregnancy in a group of Palestinian women. Journal of Ethnopharmacology 150: 79-84.<br />
<br />
2. Bashir, S., Janbaz, K. H., Jabeen, Q. & Gilani, A. H. 2006. Studies on spasmogenic and spasmolytic activities of Calendula officinalis flowers. Phytotherapy Research 20: 906-910.<br />
<br />
3. Bogdanova, N. S., Nikolaeva, I. S., Shcherbakova, L. I., Tolstova, T. I., Moskalenko, N. I. & Pershin, G. N. 1970. Study of antiviral properties of Calendula officinalis. Farmakologiia i toksikologiia 33: 349-55.<br />
<br />
4. Chandran, P. K. & Kuttan, R. 2008. Effect of Calendula officinalis Flower Extract on Acute Phase Proteins, Antioxidant Defense Mechanism and Granuloma Formation During Thermal Burns. Journal of Clinical Biochemistry and Nutrition 43: 58-64.<br />
<br />
5. Iauk, L., Lo Bue, A. M., Milazzo, I., Rapisarda, A. & Blandino, G. 2003. Antibacterial activity of medicinal plant extracts against periodontopathic bacteria. Phytotherapy Research 17: 599-604.<br />
<br />
6. Muley, B. P., Khadabadi, S. S. & Banarase, N. B. 2009. Phytochemical Constituents and Pharmacological Activities of Calendula officinalis Linn (Asteraceae): A Review. Tropical Journal of Pharmaceutical Research 8: 455-465.<br />
<br />
7. Perez-Gutierrez, S., Vargas-Solis, R., Zavala, M., Perez-G, C. & Perez-G, R. M. 1998. Inhibitory effect of five plant extracts on heart rates of rats. Phytotherapy Research 12: S49-S50.<br />
<br />
8. Rusu, M. A., Tamas, M., Puica, C., Roman, I. & Sabadas, M. 2005. The hepatoprotective action of ten herbal extracts in CCI4 intoxicated liver. Phytotherapy Research 19: 744-749.<br />
<br />
9. Ukiya, M., Akihisa, T., Yasukawa, K., Tokuda, H., Suzuki, T. & Kimura, Y. 2006. Anti-inflammatory, anti-tumor-promoting, and cytotoxic activities of constituents of marigold (Calendula officinalis) flowers. Journal of Natural Products 69: 1692-1696.<br />
}}<br />
<br />
10. Anne McIntyre, Parantavat kasvit ruukussa, Kustannusosakeyhtiö Otava 2013</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Peltokorte&diff=1372Peltokorte2015-06-16T17:41:41Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|kuva=Peltokorte.jpg<br />
|kuvateksti=Peltokorte<br />
|pointti=Peltokorte pystyy pidättämään itseensä veteen liuennutta kultaa, jonka takia sillä on pitkä historia nivelkipujen kasvirohtona. Tonnissa tuoreita varsia voi olla liki 115 g kultaa.<br />
|info1=Kortteet ovat monivuotisia sanikkaita ja kuuluvat itiökasveihin. Peltokorte kasvaa luontaisesti kosteilla paikoilla kuten rantametsissä, ojanvarsilla, korvissa, joutomailla ja soilla. Jos peltokorte kasvaa puutarhassa, se osoittaa maan olevan hapanta ja heikkokuntoista. Peltokortteen juurakko voi työntyä maahan yli metrin syvyyteen, joten kasvin hävittäminen ei ole mikään helppo tehtävä.<br />
<br />
Antiikin aikana peltokorte oli tunnettu rohdoskasvi. Muinaiset kiinalaiset ovat käyttäneet peltokortetta haavojen, peräpukamien, reuman ja punataudin hoitoon.<br />
|info2=Peltokortteen maanpäälliset versot sisältävät yli 10 % kivennäisaineita, joista 2/3 piihappoa ja silikaatteja, lisäksi saponiineja, flavonoideja, hieman alkaloideja (nikotiini) parkkiaineita, steroleja, beetasitosteriiniä, A-,C-, B1-, B2-, B3-,vitamiinia ja rodaniinia (tuoreiden kasvien mehussa).<br />
|info3=Rohdoksena käytetään vihreää kesäversoa. Rohtokasvina peltokortteella on osoitettu olevan virtsaneritystä lisäävä ja verenvuotoja tyrehdyttävä vaikutus. Peltokortetta käytetään mm. munuais- ja eturahasvaivoihin, virtsateiden tulehdusten hoitoon sekä liikalihavuuteen. <br />
<br />
Koska peltokorte imee veteen liuennutta kultaa, sitä käytetään reumaattisiin kipuihin, niveltulehduksiin ja kihtiin.<br />
<br />
Runsaiden orgaanisten piiyhdisteiden vuoksi peltokorte on hyvä piin lähde. Pii on eduksi iholle, verisuonille ja sidekudoksille. Se lisää myös vastustuskykyä ja vahvistaa vahingoittuneita kudoksia sekä edistää murtumien paranemista. Peltokorte täytyy keittää, jotta elimistö pystyy hyödyntämään piin. Peltokorte sopii käytettäväksi myös esim. kääreinä huonosti paranevien haavojen hoitoon.<br />
<br />
Peltokorte on arvokas mineraalien lähde niille, joilla taipumusta luunmurtumiin. Yleisesti kasvin arvellaan ehkäisevän luukatoa.<br />
Peltokortteen sisältämät parkkiaineet vaikuttavat supistavasti limakalvoihin, joten sitä on käytetty kroonisissa keuhkoputkentulehduksissa. Ulkoisesti siitä on ollut apua nielutulehduksissa ja kylpyinä sekä kääreinä sienisairauksiin, ihottumiin ja tulehduksiin. Peltokorte parantaa ja supistaa haavoja ja eteerinen öljy torjuu bakteereita.<br />
<br />
Peltokortetee: 1-2 tl kuivattua ja murskattua yrttiä kupilliseen vettä, keitetään 10 min, siivilöidään, nautitaan max 2 kuppia päivässä. Vältä teen juomista ennen nukkumaanmenoa, koska tee edistää virtsaneritystä.<br />
<br />
Tinktuura: 0,5-1 tl kahdesti päivässä<br />
|info4=Rohdosvalmisteita tulee käyttää korkeintaan 3 viikkoa, koska se voi ärsyttää ruoansulatuskanavaa. <br />
Peltokortteella on suhteellisen korkea seleenipitoisuus ja sen yliannostus voi aiheuttaa sikiövaurioita, joten sitä ei saa käyttää raskausaikana. Liiallisesti käytettynä peltokorte on haitallista siinä olevan ekvisetiinin vuoksi (hermomyrkky).<br />
<br />
Munuaistautisille ja sydänsairaille peltokortetta ei suositella ollenkaan.<br />
Ei saa antaa alle 2-vuotiaille lapsille. Lasten leikeissä ei saa käyttää peltokortteen onttoa vartta puhallusputkena, vaarana on, että kasvimehua siirtyy suuhun.<br />
|info5=Lajituntemuksen oppimisympäristö, peltokorte: http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=24989&haku=&page=1&global=&bundle=24344&pcat=7 <br />
<br />
Yrttitarha, peltokorte: http://www.yrttitarha.fi/kanta/peltokorte/<br />
|info6=1. Castleman M., Terveyskasvit, Otava 2000<br />
<br />
2. Holm Y., Hiltunen R. Lääkkeitä luonnosta, Palmenia kustannus,2003 Tammer-Paino Oy<br />
<br />
3. Piippo S. Luonnon lääkeyrtit 4, Tammi 2004<br />
<br />
4. Raipala-Cormier V., Luontoäidin kotiapteekki, kasvilääkintä ja luontaishoidot, WSOY 1997<br />
<br />
5. Yrjö Mäkinen, Paula Hakala, Jukka Vauras, Riitta Vauras, Kauppayrtit Oy Edita Ab, Helsinki, 1996<br />
<br />
6. Hiltunen R., Holm Y., Huovinen K., Kari O., Lahdelma L., Vitamiinien, kivennäisaineiden, luonnonlääkkeiden parantavat voimat, Valitut Palat 2001<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Islanninj%C3%A4k%C3%A4l%C3%A4&diff=1371Islanninjäkälä2015-06-16T17:41:05Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Islanninjäkälä edistää yskösten irtamista, lievittää yskänärsytystä ja rauhoittaa limakalvoja. Monipuolisuutta lisää ruoansulatuksen helpottaminen ja ruokahalun lisääminen sekä suolistotulehduksissa avun tuominen. <br />
Islanninjäkälän happojen värillisyyden takia sitä on käytetty myös tekstiilien värjäykseen.<br />
|info1=Nimi islanninjäkälä tulee siitä, että sitä on kauan käytetty lääkkeenä Islannissa . Etenkin nälkävuosina ja asumattomilla seuduilla islanninjäkälää on laajalti käytetty ruoaksi<br />
<br />
Islanninjäkälä (Cetraria islandica) on levästä ja sienestä muodostunut harmaan ruskea tai vihertävä sekovartinen kasvi. Levä ja sieni elävät islanninjäkälässä symbioosissa. Islanninjäkälä on 5-10 cm korkea, usein vaalealaikkuinen, yläpinnaltaan tummanruskea ja alapinnaltaan vaaleampi. Islanninjäkälä esiintyy yleisesti koko Euroopassa vuoristoalueilla ja kasvaa myös Aasiassa. Tiettävästi islanninjäkälää ei ole varsinaisesti viljelty, vaan sitä on kerätty luonnosta. Suomessa esiintyvistä jäkälälajeista islanninjäkälällä on paras ravinoarvo.<br />
|info2=Tehoaineet: Happamia karvasaineita, kuten ketraari- fumaariprotoketraari- ja likesteriinihappo limaa muodostavia polysakkarideja kuten likeniini ja isolikeniini. Viimeksi mainitut ehkäisevät syöpäkasvainten kasvua.<br />
<br />
Islanninjäkälän sisältämä protoketraarihappo edistää liman ja yskösten irtoamista ja kiihdyttää maharauhastentoimintaa, sillä katkeranmakuiset jäkälähapot lisäävät ruokahalua. Sama happo lisää myös vatsan pehmeyttä, toisaalta pieninä määrinä hillitsee oksentamista.<br />
Islanninjäkälän hapoilla on antibioottisia ja desinfioivia, bakteereita tappavia vaikutuksia.<br />
|info3=Islanninjäkälää on käytetty rohdoskasvina maha- ja suolistovaivoihin, ruokahalun puutteeseen ja ylempien hengitysteiden tulehduksiin lievittämään yskänärsytystä sekä irrottamaan limaa. Islanninjäkälän avulla on hoidettu myös tulehduksia ja limakalvojen ärsytyksiä. <br />
<br />
Islanninjäkälässä on yli puolet ravinnoksi kelpaavaa jäkälätärkkelystä eli likeniiniä, jäkälähappoja, vitamiineja ja kivennäisaineita sekä runsaiten maakasveista jodia. Karvasaineita on hävitety soodalla tai tuhkavedessä liottamalla. Jälälästä (ensin liottamalla pari päivää) tehtyä jauhoa on käytetty leipään ja pannukakkuihin.<br />
<br />
Tee: rkl kuivattua ja muserrettua jäkälää sekoitetaan 2 lasilliseen vettä, kuumennetaan kiehuvaksi, jäähdytetään ja juodaan päivän mittaan ½ tuntia ennen ateriaa.<br />
|info4=Alle 2-vuotiaille ei saa antaa islanninjäkälärohtoja, vanhemmille lapsille ja yli 65-vuotiaille mietoja valmisteita ja vahvuutta lisätää tarpeen vaatiessa.<br />
Jäkäliin mahdollisesti kertyvien myrkkyjen vuoksi ei rohdosjäkäliä kannata kerätä vilkasliikenteisten teiden tai teollisuuslaitosten lähettyviltä.<br />
|info5=Yrtit.net: http://www.yrtit.net/islanninjakala/<br />
|info6=1.Richard Mabey, Nykyajan kasviparantaja, Kustannusosakeyhtiö Otava, Honkong, 1990<br />
<br />
2. Miriam Polunin & Christopher Robbins, Luonnon suuri apteekki, Sanomaprint kirjat, Singapore, 1992<br />
<br />
3. Michael Castleman, Terveyskasvit, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu, 2000<br />
<br />
4.Toivo Rautavaara, Terveysteetä luonnonkasveista, WSOY, Porvoo, 1983<br />
<br />
5. Sinikka Piippo, Luonnon lääkeyrtit 2, Karisto Oy, Hämeenlinna, 2004<br />
<br />
6. Yrjö Mäkinen, Paula Hakala, Jukka Vauras, Riitta Vauras, Kauppayrtit Oy Edita Ab, Helsinki, 1996<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Kanerva&diff=1370Kanerva2015-06-16T17:40:11Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Kanervan versoja käytetään luudaksina, värjäyksessä sekä nahan parkituksessa sen lisäksi että ne auttavat mm. rauhoittumaan, unen tulosssa sekä virtsatietulehduksissa.<br />
|info1=Kanerva on Suomen luonnossa yleinen ja arkinen kasvi, jonka verhiö ja teriö ovat useimmiten punavioletteja. Runsas mesi houkuttelee monia hyönteisiä, ja mehiläisten kokoama kanervahunaja on tummaa ja aromikasta.<br />
|info2=Kanervankukat sisältävät parkkiaineita, erikoliinia, flavonoideja, flavoniglykosideja, arbutiinia, fumaari- ja sitruunahappoa.<br />
|info3=Kanervasta hyödynnetään kukkia, nuppuja ja nuoria versoja. Kanervasta saadaan erinoimaista rauhoittavaa teetä, joka helpottaa unen tuloa. Kupillinen kiehuvaa teetä, 2tl kuivatettuja ja murskattuja kanervankukkia, haudutus 10 min.<br />
<br />
Flavoniglykosidit lisäävät virtsaneritystä, joten kanervaa on käytetty virtsatietulehdusten hoitoon. Arbutiini muuttuu emäksisessä virtsassa hydrokinoniksi, mikä vaikuttaa virtsateissä antiseptisesti eli bakteereita ja pieneliöitä tuhoavasti. Kanerva myös vähentää veren virtsahappopitoisuutta ja ehkäisee siten munuaiskivien syntymistä. <br />
<br />
Kanervankukan käyttö lisää myös hieneritystä. <br />
<br />
Flavoniglykosidit laukaisevat ruuansulatuskanavan sileiden lihasten kouristuksia, ja parkkiaineet supistavat limakalvoja. <br />
<br />
Reumatismin hoidossa kylpyihin käytetään usein kanervaa suopursun, pujon, männyn – ja katajanoksien kanssa.<br />
|info4=Kanerva on myrkyllinen, mutta pienissä määrissä aiheuttaa harvoin oireita. Rohdokset saattavat kohottaa verenpainetta. Ei saa käyttää raskauden tai imetyksen aikana. Ei saa antaa alle 2-vuotiaille.<br />
<br />
Rohdoskäyttö voi kohottaaa verenpainetta liikaa.<br />
|info5=http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/kanerva<br />
|info6=1. Michae Castleman, Terveyskasvit, Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki, 2000<br />
<br />
2. Marie-Louise Eklöf, Vihreä apteekki, Minerva, Helsinki, Jyväskylä, 2008<br />
<br />
3. Sinikka Piippo, Luonnon lääkeyrtit 2, Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2004<br />
<br />
4. Yrjö Mäkinen, Paula Hakala, Jukka Vauras, Riitta Vauras, Kauppayrtit Oy Edita Ab, Helsinki, 1996,<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Kultapiisku&diff=1369Kultapiisku2015-06-16T17:39:44Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|kuva=Kultapiisku.jpg<br />
|kuvateksti=Kultapiisku<br />
|pointti=Kultapiisku-uutetta voi käyttää tukihoitona korkeintaan kahden viikon kuurina virtatietulehdusten yhteydessä. Se tehostaa elimistön puhdistumista paastojen ja puhdistuskuurien aikana.<br />
|info1=Kultapiisku, ''Solidago virgaurea'', on Suomessa yleinen monivuotinen kasvi saaristosta tuntureille. Etelä- ja Keski-Suomessa se voi rehottaa pensasmaisena jopa metrin korkuisena, kukinnoissa voi olla satoja mykeröitä. <br />
<br />
Arabit käyttivät kultapiiskua jo keskiajalla. Elias Lönnrot kirjoitti siitä: ”Lääkevoima vahvistava ja kutistuttava, vesittävä. Siitä laitettua teetä t. keitettä kiitetään hyväksi sisälisiä haavoituksia ja verestymiä parantamaan.”<br />
<br />
Rohdoksena käytetään kukkivia versoja, jotka kerätään heinä- elokuussa. Rohdoskäyttöön kultapiiskua kerätään versojen latvaosista lehtineen, silputaan ja käytetään kuivattuna.<br />
|info2=Kultapiiskun vaikuttavina aineina saponiineja, katekiinityyppisiä parkkiaineita, flavonoideja, haihtuvaa öljyä, orgaanisia happoja, diterpeenejä, fenoliglykosideja, antosyanidiineja, fenoliglykosideja, antosyanidiineja ja polysasakkarideja<br />
|info3=Rohdoksella on todettu olevan diureettista, tulehdusta vähentävää sekä kouristuksia laukaiseva vaikutus. Sitä on perinteisesti käytetty lisäämään virtsan määrää erilaisissa munuais- ja virtsatieinfektioissa.<br />
<br />
Teetä ja uutetta käytetään nesteen poistamiseen elimistöstä sekä reuman, kihdin ja epäpuhtaan ihon hoitoon.<br />
<br />
Haavoissa ja infektioissa kultapiiskua käytetään ulkoisesti kääreinä sekä voiteina lievittämään kipua. Fenoliglykosidien on osoitettu ehkäisevän infektioita ja olevan antibioottisia.<br />
<br />
Kultapiiskun parkkiaineet supistavat limakalvoja ja ne voivat tuoda helpotusta ripuliin ja suolistotulehduksiin. Lisäksi sillä on sienten kasvua estävä vaikutus.<br />
<br />
Saksan lääkelaitoksen komissio E:n mukaan kultapiiskua voidaan käyttää virtsatietulehdusten sekä munuais- ja rakkokivien ja munuaissoran hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Kultapiiskun versoa otetaan päivässä 6-12g teenä tai muina valmisteina.<br />
|info4=Turvallisinta on tuorekasviuutteen ohjeen mukainen kuurikäyttö, ei koskaan kahta viikkoa pidempään. Raskaus- ja imetysaikana kultapiiskurohdosten sisäistä käyttöä tulee välttää. Ei suositella alle 2-vuotiaille eikä sydämen vajaatoiminnasta aiheutuvien turvotusten hoitoon.<br />
|info5=Lajituntemuksen oppimisympäristö, kultapiisku: http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=3634 <br />
<br />
Luontoportti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/kultapiisku<br />
|info6=1. Castleman M, Terveyskasvit, Otavan Kirjapaino Oy 2000 <br />
<br />
2. Holm Y., Hiltunen R. Lääkkeitä luonnosta, Palmenia kustannus,2003 Tammer-Paino Oy <br />
<br />
3. Piippo S. Luonnon lääkeyrtit 4, Tammi 2004 <br />
<br />
4. Raipala-Cormier V. Luontoäidin kotiapteekki, WSOY, Juva 1997 <br />
<br />
5. Vogel A., Yrttikirja, Rohtoja ja ruokaa luonnosta, Ykkös Offset Vaasa 1998<br />
<br />
6. Yrjö Mäkinen, Paula Hakala, Jukka Vauras, Riitta Vauras, Kauppayrtit Oy Edita Ab, Helsinki, 1996<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Voikukka&diff=1368Voikukka2015-06-16T17:37:45Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|kuva=Voikukka.jpg<br />
|kuvateksti=Voikukka<br />
|pointti=Vaikka voikukkan maitiaisneste sisältää useita karvasaineita, se ei ole myrkyllistä. Karvautta ei ole voikukan kukissa. Voikukka on arvokkaimpia luonnonkasvejamme sisältäen runsaasti mm. karoteenia, B-, C- ja D-vitamiineja.<br />
|info1=Voikukka (''Taraxacum officinale'') on monivuotinen kasvi, jonka lehtiä ja juurta käytetään sekä elintarvikkeena että rohoksena mm. salaattiin, keittoihin, viiniin ja teeheen. Kuivattua voikukanjuurta on käytetty pula-aikoina kahvin korvikkeena.<br />
<br />
Voikukka on antiikin ajan ja perinteisen Kiinalaisen lääketieteen rohdos maksan toimintaa aktioimaan, sappikiviin, virtsan erityksen lisäämiseen, lisäämään suoliston liikkeitä, kuumeen laskemiseen, ruokahaluttomuuteen, ilmavaivoihin, nivel- ja lihaskipuun, ihottuman ja mustelmien hoitoon. Voikukalla on kuvattu myös käyttöä virusinfektioiden ja syövän hoidossa.<br />
|info2=Voikukka sisältää runsaasti eri aktiiviaineita, joilla on antioksidanttisia ja anti-inflammatorisia vaikutuksia (tulehduksellisuutta hillitseviä). <br />
<br />
Tärkeimmät voikukan aktiiviainneet ovat: <br />
* Seskviterpeenilaktonit (katkerot): taraksiinihappo (taraksasiini), tetrahydroridentin B <br />
* Triterpenoidit ja sterolit: taraksasteroli, tarakseroli, sykloartenoli, betasitosteroli <br />
* Tanniinit, alkaloidit, flavonoidit (apigeniini), pektiini, inuliini, kalium, beetakaroteeni, kofeiinihappo, A-vitamiini, C-vitamiini, rauta ja muut kivennäisaineet.<br />
|info3='''Voikukka lisää virtsan eritystä'''. Tästä voi olla hyötyä esim. virtstieinfektiota hoidettaessa yhdessä bakteerien kasvua ehkäisevien aineiden kanssa. <br />
<br />
'''Voikukan hyödyistä on saatu viitteitä''' seuraavissa tiloissa mutta vähäisen tutkimusaineiston vuoksi tieteellistä arvioita tehosta ei voi vielä tehdä:<br />
* Ruokahaluttomuus. <br />
* Vatsavaivat, ilmavaivat ja ummetus. Voikukan juuri sisältää jopa 25 % prebioottista (maitohappobakteerien kasvua edistävää) inuliinia sekä runsaasti anti-inflammatorisia aineita. <br />
* Niveltulehdus ja nivelkivut.<br />
<br />
'''Kansanperinteen mukainen annostus:'''<br />
* Tuoreita tai kuivattuja voikukan lehtiä: 4-10 grammaa päivässä <br />
* Tuoretta juurta: 2-8 grammaa päivässä <br />
* Voikukanjuurijauhe: 250-1000 mg kolme-neljä kertaa päivässä <br />
* Tee tuoreista lehdistä: Mukiin 15 g tuoreita lehtiä. Kaada päälle kupillinen kiehuvaa vettä ja anna hautua 10 minuuttia. <br />
* Voikukanjuuritee: 2-3 tl kuivattua, pieneksi pilkottua juurta kupilliseen kiehuvaa vettä. Anna hautua 15 minuuttia. Jäähdytä.<br />
|info4=Voikukka on todennäköisesti turvallista useimmille ihmisille, kun sitä käytetään kohtuullisesti ruoka-aineena tai rohdoksena. Käytöstä raskauden ja imetyksen aikana ei ole tutkimuksia ja siksi sitä ei voi tällöin suositella. <br />
<br />
Voikukka voi aiheuttaa allergisia reaktioita, etenkin tuoksukeille allergisille ihmisille.<br />
<br />
Voikukalla ja useilla lääkkeillä saattaa olla yhteisvaikutuksia; se saattaa heikentää joiden antibioottien vaikutusta ja vahvistaa nesteenpoistolääkkeiden sekä maksan kautta poistuvien lääkkeiden (eräät särkylääkkeet, psyykenlääkkeet, statiinit, jotkin sydän- ja verenpainetautien lääkkeet). Varmista lääkkeidesi ja voikukan yhteensopivuus ennen käytön aloitusta. <br />
<br />
Voikukka sisältää merkittäviä määriä kaliumia ja sen pitkäaikainen käyttö voi nostaa elimistön kaliumpitoisuuden haitallisen korkeaksi.<br />
|info5=Tieteellisten artikkelien lyhennelmiä voi lukea PubMed:ssa http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed<br />
|info6=Yrjö Mäkinen, Paula Hakala, Jukka Vauras, Riitta Vauras, Kauppayrtit Oy Edita Ab, Helsinki, 1996<br />
<br />
# Agarwal SC, Crook JR, Pepper CB. Herbal remedies -- how safe are they? A case report of polymorphic ventricular tachycardia/ventricular fibrillation induced by herbal medication used for obesity. Int J Cardiol 2006;106:260-1.<br />
# Baba K, Abe S, Mizuno D. [Antitumor activity of hot water extract of dandelion, Taraxacum officinale-correlation between antitumor activity and timing of administration (author's transl)]. Yakugaku Zasshi 1981;101:538-43.<br />
# Chivato T, Juan F, Montoro A, Laguna R. Anaphylaxis induced by ingestion of a pollen compound. J Investig Allergol Clin Immunol 1996;6:208-9.<br />
# Cohen SH, Yunginger JW, Rosenberg N, Fink JN. Acute allergic reaction after composite pollen ingestion. J Allergy Clin Immunol 1979;64:270-4.<br />
# González-Castejón M, García-Carrasco B, et. al. Reduction of Adipogenesis and Lipid Accumulation by Taraxacum officinale (Dandelion) Extracts in 3T3L1 Adipocytes: An in vitro Study. Phytother Res. 2013 Aug 18. doi: 10.1002/ptr.5059. [Epub ahead of print]<br />
# González-Castejón M, Visioli F, Rodriguez-Casado A.Diverse biological activities of dandelion. Nutr Rev. 2012 Sep;70(9):534-47.<br />
# Hu C, Kitts DD. Antioxidant, prooxidant, and cytotoxic activities of solvent-fractionated dandelion (Taraxacum officinale) flower extracts in vitro. J Agric Food Chem 2003;51:301-10.<br />
# Hu C, Kitts DD. Dandelion (Taraxacum officinale) flower extract suppresses both reactive oxygen species and nitric oxide and prevents lipid oxidation in vitro. Phytomedicine 2005;12:588-97.<br />
# Hu C, Kitts DD. Luteolin and luteolin-7-O-glucoside from dandelion flower suppress iNOS and COX-2 in RAW264.7 cells. Mol Cell Biochem 2004;265:107-13.<br />
# Hussain Z, Waheed A, Qureshi RA, et al. The effect of medicinal plants of Islamabad and Murree region of Pakistan on insulin secretion from INS-1 cells. Phytother Res 2004;18:73-7.<br />
# Jovanovic M, Mimica-Dukic N, Poljacki M, Boza P. Erythema multiforme due to contact with weeds: a recurrence after patch testing. Contact Dermatitis 2003;48:17-25.<br />
# Kashiwada Y, Takanaka K, Tsukada H, et al. Sesquiterpene glucosides from anti-leukotriene B4 release fraction of Taraxacum officinale. J Asian Nat Prod Res 2001;3:191-7.<br />
# Larsson B, Jonasson A, Fianu S. Prophylactic effect of UVA-E in women with recurrent cystitis: a preliminary report. Curr Ther Res 1993;53:441-3.<br />
# Lovell CR, Rowan M. Dandelion dermatitis. Contact Dermatitis 1991;25:185-8.<br />
# Luo ZH. [The use of Chinese traditional medicines to improve impaired immune functions in scald mice]. Zhonghua Zheng Xing Shao Shang Wai Ke Za Zhi 1993;9:56-8, 80.<br />
# Maliakal PP, Wanwimolruk S. Effect of herbal teas on hepatic drug metabolizing enzymes in rats. J Pharm Pharmacol 2001;53:1323-9.<br />
# Mascolo N, Autore G, Capassa G, et al. Biological screening of Italian medicinal plants for anti-inflammatory activity. Phytother Res 1987:28-9.<br />
# Qian L, Zhou Y, Teng Z, Du CL, Tian C. Preparation and antibacterial activity of oligosaccharides derived from dandelion. Int J Biol Macromol. 2013 Dec 22;64C:392-394. doi: 10.1016/j.ijbiomac.2013.12.031. [Epub ahead of print]<br />
# Seo SW, Koo HN, An HJ, et al. Taraxacum officinale protects against cholecystokinin-induced acute pancreatitis in rats. World J Gastroenterol 2005;11:597-9.<br />
# Trojanova I, Rada V, Kokoska L, Vlkova E. The bifidogenic effect of Taraxacum officinale root. Fitoterapia 2004;75:760-3.<br />
# Williams CA, Goldstone F, Greenham J. Flavonoids, cinnamic acids and coumarins from the different tissues and medicinal preparations of Taraxacum officinale. Phytochemistry 1996;42:121-7.<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Kuusenkerkk%C3%A4&diff=1365Kuusenkerkkä2015-06-16T13:39:33Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Kuusenkerkkiä käytetään luonnonlääkinnässä mm. reumaattisiin ja hengitystievaivoihin. Kuusenkerkistä teet myös virkistävän keväisen kuohujuoman helposti!<br />
|info1=Kuusiin kuuluu n. 40 lajia, jotka kasvavat pohjoisen pallonpuoliskon viileillä alueilla. Luontaisesti kuusta kasvaa Keski- ja Pohjois-Euroopan ylängöillä, Suomessa kuusta esiintyy Enontekiön ja Inarin lappiin asti. Kuusen hyödyllisyys rohtona on tunnettu jo vuosituhansia. Lääkinnässä on käytetty palsamia, tärpättiöljyä, neulasöljyä, neulasuutetta, hartsia, siemenöljyä ja kuusen kerkkiä. Kuusenkerkät ovat kuusen kirkkaita vaaleanvihreitä vuosikasvaimia, jotka ovat parhaimmillaan keväästä alkukesään. <br />
<br />
Kuusen nuoria vuosikasvaimia eli kerkkiä on käytetty kuusenkerkkäsiirapin valmistukseen. Vuosikasvaimet kannattaa kerätä ylitiheistä puista ja mielellään niiden tuuheista alaoksista, keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Kerkistä ja havuista voi valmistaa teetä, tinktuuraa, siirappia ja hunajauutetta sekä kuusenhavukylpyjä.<br />
|info2=Kerkät sisältävät antioksidanttisesti vaikuttavia flavonoideja, kalsiumia, mangesiumia, C-vitamiinia, A-vitamiinin esiastetta ja kaliumia.<br />
|info3=Kuusenkerkistä valmistettua siirappia käytetään perinteisesti yskänlääkkeenä sekä kehkoputkentulehduksen hoidossa. Kerkistä voidaan keittää teetä tai puristaa mehua, joita käytetään höyryhengityksessä sekä virkistävänä kylpynä. Rohtona 1-2 tl 2-4krt päivässä, kylpyihin 1l havuja 8 litraan vettä. Rohdot auttavat särkyihin, vatsavaivihin ja reumaoireisiin, ja haihtuvat eteeriset öljyt irrottavat limaa ja lievittävät tulehduksia.<br />
<br />
Kerkät auttavat kevätväsymykseen, puutteeliseen aineenvaihduntaan, vatsan liikahappoisuuteen ja muihin vatsavaivoihin.<br />
|info4=C-vitamiini vähenee nopeasti, joten kerkkiä ei voi kuivata, vaan käytetään tuoreena tai pakastettuna<br />
|info5=http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/kuusenkerkat-ovat-parhaimmillaan/<br />
<br />
Luonnosta sinulle: http://www.arctic-flavours.fi/fi/arktiset+aromit/ruokaohjeet/yrttiruokaohjeita+kotitalouksille/kuusenkerkka/<br />
<br />
Yle.fi/akuutti: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/04/kuusenkerkka-luonto-lautaselle<br />
|info6=1. Sinikka Piippo, Luonnon lääkeyrtit 2, Karisto Oy, Hämeenlinna, 2004<br />
<br />
2. Vihreä apteekki, Marie-Louise Eklöf, Minerva, Helsinki/Jyväskylä 2008<br />
<br />
3. Michael Castleman, Terveyskasvit, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu, 2000<br />
<br />
4. Toivo Rautavaara, Terveysteetä luonnonkasveista, WSOY, Helsinki, 1982<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Koliini&diff=1364Koliini2015-06-16T13:36:47Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Koliinia on erittäin paljon äidinmaidossa.<br />
Koliini luetaan vitamiinin kaltaiseksi yhdisteeksi.<br />
|info1=Koliini on kasvi-ja eläinkunnassa yleisesti esiintyvä rasvaliukoinen yhdiste. <br />
<br />
Koliinia esiintyy useissa rohdoksissa, kuten belladonnanlehdessa, arnikinkukassa ja villikaalinlehdessä. Etenkin kukkasilmuissa sitä esiintyy erittäin suurina pitoisuuksina. Sitä esiintyy joko sitoutuneessa muodossa kuten lesitiinissä tai suolana. Keho pystyy valmistamaan sitä jossain määrin, mutta suurin osa kudosten koliinista on kuitenkin peräisin lesitiinistä.<br />
|info2=Koliinilla on elävässä organismissa oleellisen tärkeä tehtävä välittäjänä. Se esiintyy rakenneosana fosfolipideissä ja sfingomyeliinissä, se toimii metyyliryhmän vastaanottajana transmetylmoimisessa ja on rakenneosana asetyylikoliinissa. <br />
<br />
Koliini auttaa rasvojen siirrossa maksasta soluihin ja sitä tarvitaan myös A-vitamiinin varastoimiseen.<br />
|info3=Koliinia käytetään yhdistelmävalmisteissa maksakirroosin ja rasvamaksan hoidossa.<br />
|info4=Suurina annoksina saattaa aiheuttaa ruuansulatuskanavan häiriöitä.<br />
|info6=1. Raimo Hiltunen, Yvonne Holm – Luonnonlääkkeet (1996) (kirja)<br />
<br />
2. Marie-Jose¨e LeBlanc, Victor Gavino, Aline Pe¨rea, Ibrahim M. Yousef, Emile Le¨vy, Beatriz Tuchweber: The role of dietary choline in the bene¢cial e¡ects of lecithin on the secretion of biliary lipids in rats. Biochimica et Biophysica Acta 1393 (1998) 223^234<br />
<br />
3. MELANIE D. SPENCER,* TIMOTHY J. HAMP,* ROBERT W. REID,* LESLIE M. FISCHER,‡ STEVEN H. ZEISEL,‡,§ and<br />
ANTHONY A. FODOR*; Association Between Composition of the Human Gastrointestinal Microbiome and Development of Fatty Liver With Choline Deficiency. GASTROENTEROLOGY 2011;140:976 –986 https://www.deepdyve.com/lp/elsevier/the-role-of-dietary-choline-in-the-beneficial-effects-of-lecithin-on-duHEHg8rhx <br />
<br />
4. Andrew L. Stoll, Gary S. Sachs, Bruce M. Cohen, Beny Lafer,<br />
James D. Christensen, and Perry F. Renshaw; Choline in the Treatment of Rapid-Cycling Bipolar Disorder:<br />
Clinical and Neurochemical Findings in Lithium-Treated Patients BIOL PSYCHIATRY 1996;40:382-388 http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/0006322395004238<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Camelina_(ruistankio_eli_kitupellava)&diff=1363Camelina (ruistankio eli kitupellava)2015-06-15T18:53:38Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Nykypäivänä camelina sativan eli ruistankion suosio perustuu öljyn hyvään omega-3 rasvahappokoostumukseen. Sen terveysvaikutteista ruoka- ja lääkeyrttinä on viitteitä jo esihistorialliselta ajalta alkaen. .<br />
|info1=Ruistankio eli kitupellava (Camelina sativa) on tavallisesti yksivuotinen, keltakukkainen ristikukkaiskasvi. Ruistankio eli camelina voi kasvaa jopa 120 cm korkeaksi. Sen pienet kukat ovat vaalean keltaiset ja niissä on neljä terälehteä. Lidut ovat 4-8 mm pitkiä, soikeita, ja niihin muodostuu 8-16 kellertävää siementä. Tuhannen siemenen paino on vain noin 1 g, kun se rypsillä on 2 g.<br />
<br />
Camelina on toisaalta ikivanha viljelyskasvi, öljykasvi, jonka viljely muistuttaa rypsin viljelyä. Toisaalta Camelina on viljan viljelyyn ja käsittelytapoihin sopeutunut rikkakasvi, joka on perinteisesti levinnyt viljan siemenen mukana. Jos sitä viljellään samalla lohkolla liian usein sen taudit, kuten möhöjuuri, lisääntyvät nopeasti. Sen vuoksi Camelinaa suositellaan viljeltävän samalla lohkolla korkeintaan joka neljäs vuosi. <br />
<br />
Suomesta ruistankion siemeniä ja ituja on löydetty Laitilan Vainionmäen merovinkiaikaisen (vuosilta 575–800) kalmiston kaivauksissa. Kitupellava on kotoisin Välimeren alueelta ja Keski-Aasiasta, Suomessa sitä löytyy edelleen rautateiden varrella, satamissa ja myllyillä etelästä aina Ouluun asti.<br />
|info2=Camelinaöljyä puristetaan kylmäpuristuksella, joten se sisältää runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja- alfalinoleenihappoa, tokoferolia ja kasvisteroleja. Camelinan siemenen öljypitoisuus on 40-47 % kuiva-aineesta. <br />
Öljyn rasvahapoista 54 % on monityydyttymättömiä (rypsiöljy 32 %), joista ihmiselle välttämättömiä alfalinoleenihappoa on 40 % (rypsi 8 %) ja linolihappoa 15 % (rypsi 20 %). <br />
Näiden monityydyttymättömien rasvahappojen on todettu auttavan alentamaan veren LDL kolesterolipitoisuutta ja siten vaikuttamaan sydän- ja verisuoniterveyteen. <br />
<br />
Arvokkaan rasvahappokoostumuksensa ansiosta Camelina-öljy on funktionaalinen eli terveysvaikutteinen elintarvike.<br />
|info3=Ravinnon tärkeinpiä kasvisteroleja ovat kasviöljyt.<br />
Camelina-öljy sisältää steroleja yhteensä 442 mg/100g, joiden pääkomponentti on sitosteroli (75 mg/ 100g). <br />
Kylmäpuristetussa öljyssä on enemmän steroleja ja luontaisena antioksidanttina toimivaa E-vitamiinia kuin raffinoidussa öljyssä. Kasvisterolit ja E-vitamiini yhdessä auttavat alentamaan veren kolesteroliarvoja.<br />
|info4=Camelina-öljy soveltuu kaikkeen ruoanlaittoon ja leivontaan.. Siinä on hieno mantelinen aromi ja siksi sopii hyvin salaatteihin ja vihannesten kypsytykseen.<br />
|info5=Camelinaa on käytetty hyvin monipuolisesti; siitä on tehty esim. lamppuöljyä. Tänä päivänä Japan Airlines kokeilee camelinaöljyä lentokoneen moottoreissa.<br />
Linkkejä:<br />
http://www.suomenkasvioljyt.fi/10<br />
Rasvatieto: http://www.rasvatieto.fi/ajankohtaista/kovat-faktat-ja-pehme%C3%A4t-p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6kset<br />
|info6=1. Retkeilykasvio, toim. L. Härmet-Ahti, J. Suominen, Tauno Ulvinen, Pertti Uotila, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998, 4. täysin uudistettu painos, Kirjapaino: Yliopistopaino s. 181<br />
<br />
2. Verkkosivu: Suomenkasviöljyt http://www.suomenkasvioljyt.fi/10<br />
<br />
3. Verkkosivu: Rasvatieto http://www.rasvatieto.fi/ajankohtaista<br />
<br />
4. Verkkosivu: Camelina, Ruistankio, Kitupellava http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruistankio<br />
<br />
5. Hixson SM, Parrish CC , Anderson DM: Full substitution of fish oil with camelina (Camelina sativa) oil,<br />
with partial substitution of fish meal with camelina meal, in diets for farmed Atlantic salmon (Salmo salar) and its effect on tissue lipids and sensory quality. Food Chemistry 157 (2014) 51-61<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Camelina_(ruistankio_eli_kitupellava)&diff=1362Camelina (ruistankio eli kitupellava)2015-06-15T18:52:10Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Nykypäivänä camelina sativan eli ruistankion suosio perustuu öljyn hyvään omega-3 rasvahappokoostumukseen. Sen terveysvaikutteista ruoka- ja lääkeyrttinä on viitteitä jo esihistorialliselta ajalta alkaen. .<br />
|info1=Ruistankio eli kitupellava (Camelina sativa) on tavallisesti yksivuotinen, keltakukkainen ristikukkaiskasvi. Ruistankio eli camelina voi kasvaa jopa 120 cm korkeaksi. Sen pienet kukat ovat vaalean keltaiset ja niissä on neljä terälehteä. Lidut ovat 4-8 mm pitkiä, soikeita, ja niihin muodostuu 8-16 kellertävää siementä. Tuhannen siemenen paino on vain noin 1 g, kun se rypsillä on 2 g.<br />
<br />
Camelina on toisaalta ikivanha viljelyskasvi, öljykasvi, jonka viljely muistuttaa rypsin viljelyä. Toisaalta Camelina on viljan viljelyyn ja käsittelytapoihin sopeutunut rikkakasvi, joka on perinteisesti levinnyt viljan siemenen mukana. Jos sitä viljellään samalla lohkolla liian usein sen taudit, kuten möhöjuuri, lisääntyvät nopeasti. Sen vuoksi Camelinaa suositellaan viljeltävän samalla lohkolla korkeintaan joka neljäs vuosi. <br />
<br />
Suomesta ruistankion siemeniä ja ituja on löydetty Laitilan Vainionmäen merovinkiaikaisen (vuosilta 575–800) kalmiston kaivauksissa. Kitupellava on kotoisin Välimeren alueelta ja Keski-Aasiasta, Suomessa sitä löytyy edelleen rautateiden varrella, satamissa ja myllyillä etelästä aina Ouluun asti.<br />
|info2=Camelinaöljyä puristetaan kylmäpuristuksella, joten se sisältää runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja- alfalinoleenihappoa, tokoferolia ja kasvisteroleja. Camelinan siemenen öljypitoisuus on 40-47 % kuiva-aineesta. <br />
Öljyn rasvahapoista 54 % on monityydyttymättömiä (rypsiöljy 32 %), joista ihmiselle välttämättömiä alfalinoleenihappoa on 40 % (rypsi 8 %) ja linolihappoa 15 % (rypsi 20 %). <br />
Näiden monityydyttymättömien rasvahappojen on todettu auttavan alentamaan veren LDL kolesterolipitoisuutta ja siten vaikuttamaan sydän- ja verisuoniterveyteen. <br />
<br />
Arvokkaan rasvahappokoostumuksensa ansiosta Camelina-öljy on funktionaalinen eli terveysvaikutteinen elintarvike.<br />
|info3=Ravinnon tärkeinpiä kasvisteroleja ovat kasviöljyt.<br />
Camelina-öljy sisältää steroleja yhteensä 442 mg/100g, joiden pääkomponentti on sitosteroli (75 mg/ 100g). <br />
Kylmäpuristetussa öljyssä on enemmän steroleja ja luontaisena antioksidanttina toimivaa E-vitamiinia kuin raffinoidussa öljyssä. Kasvisterolit ja E-vitamiini yhdessä auttavat alentamaan veren kolesteroliarvoja.<br />
|info4=Camelina-öljy soveltuu kaikkeen ruoanlaittoon ja leivontaan.. Siinä on hieno mantelinen aromi ja siksi sopii hyvin salaatteihin ja vihannesten kypsytykseen.<br />
|info5=Camelinaa on käytetty hyvin monipuolisesti; siitä on tehty esim. lamppuöljyä. Tänä päivänä Japan Airlines kokeilee camelinaöljyä lentokoneen moottoreissa.<br />
Linkkejä:<br />
http://www.suomenkasvioljyt.fi/10<br />
Rasvatieto: http://www.rasvatieto.fi/ajankohtaista/kovat-faktat-ja-pehme%C3%A4t-p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6kset<br />
|info6=1. Retkeilykasvio, toim. L. Härmet-Ahti, J. Suominen, Tauno Ulvinen, Pertti Uotila, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998, 4. täysin uudistettu painos, Kirjapaino: Yliopistopaino s. 181<br />
<br />
2. Verkkosivu: Suomenkasviöljyt http://www.suomenkasvioljyt.fi/10<br />
<br />
3. Verkkosivu: Rasvatieto http://www.rasvatieto.fi/ajankohtaista<br />
<br />
4. Verkkosivu: Camelina, Ruistankio, Kitupellava http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruistankio<br />
<br />
5. [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24679751 Hixson SM, Parrish CC , Anderson DM: Full substitution of fish oil with camelina (Camelina sativa) oil, with partial substitution of fish meal with camelina meal, in diets for farmed Atlantic salmon (Salmo salar) and its effect on tissue lipids and sensory quality. Food Chemistry 157 (2014) 51-61]<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Kuusenkerkk%C3%A4&diff=1361Kuusenkerkkä2015-06-15T05:33:01Z<p>HMykra: Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |pointti=Kuusenkerkkiä käytetään luonnonlääkinnässä mm. reumaattisiin ja hengitystievaivoihin. Kuusenkerkistä teet myös virkistävän keväisen kuohujuom...</p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Kuusenkerkkiä käytetään luonnonlääkinnässä mm. reumaattisiin ja hengitystievaivoihin. Kuusenkerkistä teet myös virkistävän keväisen kuohujuoman helposti!<br />
|info1=Kuusen nuoria vuosikasvaimia eli kerkkiä on käytetty kuusenkerkkäsiirapin valmistukseen. Kuusenkerkät ovat kuusen kirkkaita vaaleanvihreitä vuosikasvaimia, jotka ovat parhaimmillaan keväästä alkukesään.Niistä valmistetaan erilaisia juomia ja niitä voidaan käyttää mausteena. Vuosikasvaimet kannattaa kerätä ylitiheistä puista ja mielellään niiden tuuheista alaoksista, keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.<br />
|info2=Kerkät sisältävät antioksidanttisesti vaikuttavia flavonoideja, kalsiumia, mangesiumia, C-vitamiinia, A-vitamiinin esiastetta ja kaliumia.<br />
|info3=Kuusenkerkistä valmistettua siirappia käytetään perinteisesti yskänlääkkeenä sekä kehkoputkentulehduksen hoidossa. Kerkistä voidaan keittää teetä tai puristaa mehua, joita käytetään höyryhengityksessä sekä virkistävänä kylpynä. Rohdot auttavat särkyihin, vatsavaivihin ja reumaoireisiin, ja haihtuvat eteeriset öljyt irrottavat limaa ja lievittävät tulehduksia.<br />
|info5=http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/kuusenkerkat-ovat-parhaimmillaan/<br />
Luonnosta sinulle: http://www.arctic-flavours.fi/fi/arktiset+aromit/ruokaohjeet/yrttiruokaohjeita+kotitalouksille/kuusenkerkka/<br />
Yle.fi/akuutti: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/04/kuusenkerkka-luonto-lautaselle<br />
|info6=1. Sinikka Piippo, Luonnon lääkeyrtit 2, Karisto Oy, Hämeenlinna, 2004<br />
<br />
2. Vihreä apteekki, Marie-Louise Eklöf, Minerva, Helsinki/Jyväskylä 2008<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Timjami&diff=1360Timjami2015-06-15T05:04:20Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Timjami on erinoimainen yrtti ruuanlaittoon ja teehen. Käytetään flunssan, yskän ja hengitystievaivojen hoitoihin. Sen kasvattamista voit kokeilla omalla ikkunalaudallasi.<br />
|info1=Timjami eli tarha-ajuruoho on voimakkani tuoksuinen ikivihreä tummanvihreälehtinen mausteyrtti. Lehdet käytetään tuoreena tai kuivattuina. Ruuanlaitossa timjamin maku säilyy hyvin, vaikka ruokaa kypsennettäisiinkin pitkään. <br />
<br />
Timjami on yksi maailman vanhimpia mauste- ja lääkekasveja. <br />
Välimeren ympäristön maista se löytyy luonnonvaraisena, mutta Suomessa se menestyy ainoastaan viljeltynä.<br />
|info2=Päävaikuttaja-aine on tymoli 36-55%<br />
<br />
Timjamista tislattua eteeristä öljyä käytetään lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa. Timjami sisältää eteerisen öljyn lisäksi kasvin flavonoideja.<br />
|info3=Ajuruohot ovat tulehduksia poistavia sekä keuhkoja vahvistavia. Niitä käytetään mm ennaltaehkäisevästi flunssaan juomalla teetä esim salvian kanssa. Timjamin eteeristä öljyä käytetään äkilliseen yskään, kurkkukipuun ja keuhkoputkentulehdukseen. Tehoaa etenkin yskän loppuvaiheessa kun lima on sitkeää ja kuivaa. <br />
<br />
Vaikuttaja-aine tymoli, jota on niin paljon, että tuoretta timjamia sekoitetaan vain puoli tl hienoksi silputtua yrttiä kupilliseen kiehuvaa vettä, kuivattua rohdosta saa ottaa täyden teelusikallisen, juodaan 2-3 kupillista päivässä. <br />
<br />
Ajuruohoa käytetään myös ruoansulatusongelmiin, ripuliin, ilmavaivoihin sekä ruokahaluttomuuteen. <br />
<br />
Timjamin desinfioivat ominaisuudet ovat erinomaisia haavojen ja tulehdusten hoidossa, käytetään hammastahnoissa ja suuvesissä.<br />
Käytetään myös mm. urheiluvammojen kipujen lievitykseen<br />
<br />
Ranskalaisten tietojen mukaan timjamitee virkistää älyllisiä toimintoja, henkisen ja istumatyön tekijöitä sekä väsymyksen ja unisuuden voittamiseksi. (Dubuigne, Dictionnaire des plantes qui querissent, Laroussa 1972<br />
|info4=Jos timjamia käyttää sisäisesti liikaa, voi saada huimausta, päänsärkyä, kouristuksia, pahoinvointia, ripulia, lihasheikkoutta ja kutinaa. <br />
<br />
Timjamia ei pidä käyttää, jos kärsii kroonisesta keuhkoputkentulehduksesta tai korkeasta verenpaineesta.<br />
<br />
Timjamiöljyä ei saa käyttää sisäisesti, sillä se ärsyttää limakalvoja. Kylpyveteen lisätty öljy on aiheuttanut vakavia tulehduksia ja verentungosta.<br />
|info5=Kasviatlas, tarha-ajuruoho: http://koivu.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=104393&year=2014<br />
<br />
Yrttitarha http://www.yrttitarha.fi/kanta/tarha-ajuruoho/viljelytekniikka.html<br />
<br />
Järvikylän yrtit: http://www.jarvikyla.fi/yrtit/?tuote=timjami<br />
|info6=1. Toivo Rautavaara WSOY, Porvoo, 1983<br />
<br />
2. Henriette Kress, Käytännön lääkekasvit 2, Tammerprint Oy, Tampere, 2012<br />
<br />
3. Sinikka Piiippo, Luonnon lääkeyrtit 2, Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2004<br />
<br />
4. Yvonne Holm ja Raimo Hiltunen, Lääkkeitä luonnosta, Tammer-Paino Oy, Tampere 2003<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Kanerva&diff=1359Kanerva2015-06-14T18:25:53Z<p>HMykra: Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |pointti=Kanervan versoja käytetään luudaksina, värjäyksessä sekä nahan parkituksessa sen lisäksi että ne auttavat mm. rauhoittumaan, unen tulosssa sekä...</p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Kanervan versoja käytetään luudaksina, värjäyksessä sekä nahan parkituksessa sen lisäksi että ne auttavat mm. rauhoittumaan, unen tulosssa sekä virtsatietulehduksissa.<br />
|info1=Kanerva on Suomen luonnossa yleinen ja arkinen kasvi, jonka verhiö ja teriö ovat useimmiten punavioletteja. Runsas mesi houkuttelee monia hyönteisiä, ja mehiläisten kokoama kanervahunaja on tummaa ja aromikasta.<br />
|info2=Kanervankukat sisältävät parkkiaineita, erikoliinia, flavonoideja, flavoniglykosideja, arbutiinia, fumaari- ja sitruunahappoa.<br />
|info3=Kanervasta hyödynnetään kukkia, nuppuja ja nuoria versoja. Kanervasta saadaan erinoimaista rauhoittavaa teetä, joka helpottaa unen tuloa. Kupillinen kiehuvaa teetä, 2tl kuivatettuja ja murskattuja kanervankukkia, haudutus 10 min.<br />
<br />
Flavoniglykosidit lisäävät virtsaneritystä, joten kanervaa on käytetty virtsatietulehdusten hoitoon. Arbutiini muuttuu emäksisessä virtsassa hydrokinoniksi, mikä vaikuttaa virtsateissä antiseptisesti eli bakteereita ja pieneliöitä tuhoavasti. Kanerva myös vähentää veren virtsahappopitoisuutta ja ehkäisee siten munuaiskivien syntymistä. <br />
<br />
Kanervankukan käyttö lisää myös hieneritystä. <br />
<br />
Flavoniglykosidit laukaisevat ruuansulatuskanavan sileiden lihasten kouristuksia, ja parkkiaineet supistavat limakalvoja. <br />
<br />
Reumatismin hoidossa kylpyihin käytetään usein kanervaa suopursun, pujon, männyn – ja katajanoksien kanssa.<br />
|info4=Kanerva on myrkyllinen, mutta pienissä määrissä aiheuttaa harvoin oireita. Rohdokset saattavat kohottaa verenpainetta. Ei saa käyttää raskauden tai imetyksen aikana. Ei saa antaa alle 2-vuotiaille.<br />
<br />
Rohdoskäyttö voi kohottaaa verenpainetta liikaa.<br />
|info5=http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/kanerva<br />
|info6=1. Michae Castleman, Terveyskasvit, Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki, 2000<br />
<br />
2. Marie-Louise Eklöf, Vihreä apteekki, Minerva, Helsinki, Jyväskylä, 2008<br />
<br />
3. Sinikka Piippo, Luonnon lääkeyrtit 2, Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2004<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Sahrami&diff=1358Sahrami2015-06-14T18:15:10Z<p>HMykra: Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |pointti=Sahrami ei liukene öljyyn, vaan veteen tai maitoon. Sahramitee: kiehuva vesi + 12-15 luotia kupilliseen vettä, haudutetaan 10 min. |info1=Sahrami on mau...</p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Sahrami ei liukene öljyyn, vaan veteen tai maitoon. Sahramitee: kiehuva vesi + 12-15 luotia kupilliseen vettä, haudutetaan 10 min.<br />
|info1=Sahrami on maustesahramin rihmamaisista, kuivatuista luoteista koostuva mauste. Se on kotoisin Kreikasta ja Vähä-Aasiasta, mutta nykyisin yleisesti viljelty Välimeren maissa. Persialaiskuninkaat käyttivät sahramin värisiä jalkineita, merkkinä jumalallisesta alkuperästä. <br />
<br />
Yhteen grammaan sahramia tarvitaan 200-600 luottia, ja yhdestä emistä niitä saadaan vain kolme kappaletta. Sen vuoksi se on maailman kallein mauste, ja aidon sahramin takuun saamiseksi on suositeltavaa hankkia EU:n maantieteellisen suojan saanutta sahramia.<br />
|info2=Kroketiini; monet eläinkokeet mm. Kiinassa ja USA:ssa toteutetu osoittavat, että kroketiini laskee kolesteroliarvoja. <br />
<br />
Kroketiini voi jossain määrin suojata sydäntaudilta lisäämällä veressä kertävän hapen märää, mikä osaltaan hidastaa kolesterolin kertymistä valtimoiden seinämiin ja niiden kalkkeutumista.<br />
|info3=Sahrami on ollut kautta aikojen arvostettu etenkin lääkeaineena, ja aiemmin sen käyttö on ollut jopa yleisempää kuin nykyisin. Sitä käytetään maksa-, munuais-, vatsa-, sekä rintasairauksiin sekä keltatautiin.<br />
<br />
Intian perinteisessä ayurvedalääkäreiden keskuudessa Sahramia on pidetty verenkierron vilkastuttajana, munuais- ja maksalääkkeenä, koleran rohtona sekä kuukautisten käynnistäjänä. Kiinalaiset lääkärit määräsivät sahramia masennukseen, kuukautisvaivoihin sekä synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin.<br />
Nykyaikaisissa tutkimuksissa on löytynyt viitteitä sahramin sisältämän safranaalin tehosta lievän masennuksen hoidossa.<br />
|info4=Jos ostat sahramia markkinoilta ulkomailla, varo halpoja tarjouksia – aito sahrami on aina kallista. Vältä kaikkea liian keltaista, sillä se on todennäköisesti väärennettyä.<br />
<br />
Sahramirohtoja ei saa antaa alle 2-vuotiaille lapsille. Yli 2-vuotiaille ja yli 65 vuotiaille annetaan ensin mietoja annoksia ja tarpeen mukaan siirrytään vahvempiin.<br />
<br />
Liian suurina annoksia sahramin kroketiini on myrkyllistä.<br />
|info5=http://capsi.fi/resepti/sahrami/<br />
<br />
http://yle.fi/uutiset/maailman_kallein_mauste_kilohinta_jopa_tuhansia_euroja/5488626<br />
<br />
http://ellit.fi/liikunta-ja-terveys/terveys/luonnollista-apua-ahdistukseen-sahrami-suklaa-valeriaana-ja-humala<br />
|info6=1. Michael Castleman, Terveyskasvit, Otavan kirjapaino Oy, Keuruu, 2000<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Timjami&diff=1357Timjami2015-06-14T17:50:21Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Timjami on erinoimainen yrtti ruuanlaittoon ja teehen. Käytetään flunssan, yskän ja hengitystievaivojen hoitoihin. Sen kasvattamista voit kokeilla omalla ikkunalaudallasi.<br />
|info1=Timjami eli tarha-ajuruoho on voimakkani tuoksuinen pieni- ja punertavalehtinen yrtti. Ruuanlaitossa timjamin maku säilyy hyvin, vaikka ruokaa kypsennettäisiinkin pitkään. <br />
<br />
Timjami on yksi maailman vanhimpia mauste- ja lääkekasveja. <br />
Välimeren ympäristön maista se löytyy luonnonvaraisena, mutta Suomessa se menestyy ainoastaan viljeltynä.<br />
|info2=Päävaikuttaja-aine on tymoli 36-55%<br />
<br />
Timjamista tislattua eteeristä öljyä käytetään lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa. Timjami sisältää eteerisen öljyn lisäksi kasvin flavonoideja.<br />
|info3=Ajuruohot ovat tulehduksia poistavia sekä keuhkoja vahvistavia. Niitä käytetään mm ennaltaehkäisevästi flunssaan juomalla teetä esim salvian kanssa. Timjamin eteeristä öljyä käytetään äkilliseen yskään, kurkkukipuun ja keuhkoputkentulehdukseen. Tehoaa etenkin yskän loppuvaiheessa kun lima on sitkeää ja kuivaa. <br />
<br />
Vaikuttaja-aine tymoli, jota on niin paljon, että tuoretta timjamia sekoitetaan vain puoli tl hienoksi silputtua yrttiä kupilliseen kiehuvaa vettä, kuivattua rohdosta saa ottaa täyden teelusikallisen, juodaan 2-3 kupillista päivässä. <br />
<br />
Ajuruohoa käytetään myös ruoansulatusongelmiin, ripuliin, ilmavaivoihin sekä ruokahaluttomuuteen. <br />
<br />
Timjamin desinfioivat ominaisuudet ovat erinomaisia haavojen ja tulehdusten hoidossa, käytetään hammastahnoissa ja suuvesissä.<br />
Käytetään myös mm. urheiluvammojen kipujen lievitykseen<br />
<br />
Ranskalaisten tietojen mukaan timjamitee virkistää älyllisiä toimintoja, henkisen ja istumatyön tekijöitä sekä väsymyksen ja unisuuden voittamiseksi. (Dubuigne, Dictionnaire des plantes qui querissent, Laroussa 1972<br />
|info4=Jos timjamia käyttää sisäisesti liikaa, voi saada huimausta, päänsärkyä, kouristuksia, pahoinvointia, ripulia, lihasheikkoutta ja kutinaa. <br />
<br />
Timjamia ei pidä käyttää, jos kärsii kroonisesta keuhkoputkentulehduksesta tai korkeasta verenpaineesta.<br />
<br />
Timjamiöljyä ei saa käyttää sisäisesti, sillä se ärsyttää limakalvoja. Kylpyveteen lisätty öljy on aiheuttanut vakavia tulehduksia ja verentungosta.<br />
|info5=Kasviatlas, tarha-ajuruoho: http://koivu.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=104393&year=2014<br />
<br />
Yrttitarha http://www.yrttitarha.fi/kanta/tarha-ajuruoho/viljelytekniikka.html<br />
<br />
Järvikylän yrtit: http://www.jarvikyla.fi/yrtit/?tuote=timjami<br />
|info6=1. Toivo Rautavaara WSOY, Porvoo, 1983<br />
<br />
2. Henriette Kress, Käytännön lääkekasvit 2, Tammerprint Oy, Tampere, 2012<br />
<br />
3. Sinikka Piiippo, Luonnon lääkeyrtit 2, Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2004<br />
<br />
4. Yvonne Holm ja Raimo Hiltunen, Lääkkeitä luonnosta, Tammer-Paino Oy, Tampere 2003<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Ternimaito_(Colostrum)&diff=1356Ternimaito (Colostrum)2015-06-14T17:33:17Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Ihmisen ternimaidossa on proteiineja lähes 3%, kun taas tavallisessa äidinmaidossa niitä on vain noin 1%. Kuumennuksen ja pastöroinnin yhteydessä ternimaidon aineiden rakenne tuhoutuu, pakastekuivauksella säilytetään parhaiten ternimaidon vaikuttavat ominaisuudet.<br />
<br />
Ternimaitoa on kokeiltu mm. urheilussa parantamaan suoritusta sekä palautumiseen kisan tai rankan harjoitusten jälkeen.<br />
|info1=Ternimaito (Colostrum), joka tunnetaan myös nimillä ensimaito, juustomaito tai pihkamaito, on maidon muoto, jota nisäkkään (ml. ihmiset) maitorauhaset erittävät raskauden loppuvaiheessa ja heti synnytyksen tai poikimisen jälkeen. Ternimaito on monimuotoinen neste, joka sisältää vastasyntyneelle hyödyllisiä ravintoaineita, vasta-aineita ja kasvutekijöitä.<br />
|info2=Ternimaidon ravintokoostumus eroaa tavallisesta myöhemmin erittyvästä maidosta. Sen rasvapitoisuus on pienempi ja siinä on vähemmän hiilihydraatteja verrattuna tavalliseen maitoon, mutta runsaammin proteiineja ja A-vitamiinia. Lisäksi ternimaidossa on oleellisesti enemmän kasvuhormonia ja se sisältää myös lymfosyytteja [1] ja vasta-aineita (esim. immunoglobuliineja IgA, IgG, ja IgM). Useimmiten eläinten (lehmän, sian, lampaan) ternimaidossa on pääasiassa immunoglobuliinia IgG, kun taas ihmisen tuottamassa ternimaidossa on pääasiallisesti IgA:ta [2]. Ternimaidon sisältämät vasta-aineet stimuloivat tehokkaasti vastasyntyneen immuunijärjestelmän kehittymistä ja kypsymistä varsinkin eläimillä. Vasikan vatsa on huokoinen ensimmäisten vuorokausien ajan, joten vasta-aineet pystyvät siirtymään verenkiertoon ja muualle kehoon vatsan seinämien läpi. Kun vastasyntynyt vasikka juo emon erittämää ternimaitoa, on tämä eräänlainen emon immuniteetin passiivinen siirto. Ihmisillä lehmän ternimaidon (per os eli suun kautta) sisältämien vasta-aineiden on havaittu auttavan esimerkiksi mm. seuraavia suolistoinfektioita aiheuttavia patogeeneja vastaan: E. coli [3], Shigella flexneri [4], Cryptosporidium parvum [5], ja rotavirus [6]. Vasta-aineiden lisäksi ternimaito sisältää muitakin mikrobeja tappavia aineita kuten laktoferriinia, laktoperoksidaasia, ja lysosomeja [7].<br />
|info3=Ternimaito edistää lihasten kasvua, sillä sen käyttö lisää vapaita aimohappoja ja proteiinisynteesiä. Ternimaito sisältää kasvuun vaikuttavia tekijöitä, kuten insuliinin kaltaista hormonia (IGF-I). Ternimaidon IGF-I pitoisuus on havaittu olevan 7-67 nmol/l kun taas tavallisen maidon alle 0.3 nmol/l eli ero on 20-200 –kertainen [8]. IGF-I:llä on vahva anabolinen teho. Se kasvattaa mm. luustolihaksia lisäämällä vapaita aminohappoja ja proteiinisynteesiä ja se tehostaa myös kehon omaa kasvuhormonin tuotantoa [9]. <br />
<br />
Ternimaitoa onkin kokeiltu urheilussa parantamaan suoritusta ja palautumiseen kisan tai harjoitusten jälkeen. Urheilijan suorituskykyyn tosin ei ole saatu kiistattomia tuloksia, mutta joidenkin tutkimusten mukaan ternimaito voi edesauttaa palautumista rankan suorituksen jälkeen [8]. <br />
<br />
Kasvutekijät voivat auttaa myös syöpäpotilaita ja suolistoinfektiopotilaita. Yhdessä vasta-aineiden kanssa ne voivat korjata vaurioitunutta suolen epiteeliä, jolloin ravintoaineiden imeytyminen normalisoituu ja ihmisen immuunivaste paranee. Ternimaidon terveysvaikutusten tehokkuutta ihmisellä voi tosin hieman epäillä, sillä suuri osa ternimaidon ravinto- ja suoja-aineista eivät imeydy sellaisenaan, tuhoutuvat ruoansulatuselimistössä tai jopa sitä ennen kuumennuksen tai pastöroinnin seurauksena. <br />
Ternimaitoa myydään mm. Ecoway Colostrum –nimisinä lisäravinnekapseleina. Ternimaitovalmisteilla ei ole tunnettuja interaktioita lääkkeitten kanssa. <br />
<br />
Ternimaidossa on tavallista maitoa vähemmän laktoosia, ja laktoosi-intolerantikon herkkyys laktoosille ratkaisee, saako ternimaidosta tyypillisiä vatsa- ja suolisto-oireita vai ei.<br />
|info4=Kannattaa huomioida, että pastöroimattomassa raaka(terni)maidossa voi olla esimerkiksi Listeria monocytogenes –bakteeria [10].<br />
|info5=Elintarviketurvallisuusvirasto Evira/alkutuotanto: http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/alkutuotanto/elaimista+saatavat+elintarvikkeet/maito/usein-kysyttya-raakamaidosta-/]<br />
Maitohygienialiitto: http://www.maitohygienialiitto.fi/suomalainen-maito/raakamaito<br />
|info6=[1] Bertetto A., Castellucci G., Fabietti G., Scalise F., Vaccaro R., “Lymphocytes bearing the T cell receptor gamma delta in human breast milk”, Archives of Disease in Childhood – BMJ Journals, 1990 Nov, Vol. 65, No. 11, ss. 1274–1275. <br />
<br />
[2] Mestecky J., Lamm M., Strober W., Bienenstock J., McGhee J.R., Mayer L., Mucosal Immunology, 3rd Ed, Elsevier Academic Press, 2005.<br />
[3] Huppertz H., Rutkowski S., Busch D., Eisebit R., Lissner R., Karch H., “Bovine colostrum ameliorates diarrhea in infection with diarrheagenic Escherichia coli, shiga toxin-producing E. Coli, and E. coli expressing intimin and hemolysin.” Journal of Pediatric Gastroenterology and Nutrition, 1999 Oct, Vol. 29, no. 4, s. 452-456.<br />
<br />
[4] Tacket C.O., Binion S.B., Bostwick E., Losonsky G., Roy M.J., Edelman R., “Efficacy of bovine milk immunoglobulin concentrate in preventing illness after Shigella flexneri challenge” The American Journal of Tropical Medicine and Hygiene, Sept. 1992, Vol. 47, No. 3, s. 276–283.<br />
<br />
[5] Tzipori S., Roberton D., Chapman C. “Remission of diarrhoea due to cryptosporidiosis in an immunodeficient child treated with hyperimmune bovine colostrum.” British Medical Journal, 1986, vol, 293, No. 6557, s. 1276–1277.<br />
<br />
[6] Davidson G., Whyte P., Daniels E., Franklin K., Nunan H., McCloud P., Moore A., Moore D., “Passive immunization of children with bovine colostrum containing antibodies to human rotavirus.” Lancet, Sept. 1989, s. 709–712. <br />
<br />
[7] Lönnerdal B. “Nutritional and physiological significance of human milk proteins.” The American Journal of Clinical Nutrition, 2003, vol.77, no. 6, s. 1537–1543. <br />
<br />
[8] Mero A., Kähkönen J., Nykänen T., Parviainen T., Jokinen I., Takala T., Nikula T., Rasi S., Leppäluoto J., “IGF-I, IgA, and IgG responses to bovine colostrum supplementation during training”, Journal of Applied Physiology, Aug 2002, Vol. 93, no. 2, s. 732-739, DOI: 10.1152/japplphysiol.00002.2002 <br />
<br />
[9] Manninen, A. “Protein metabolism in exercising humans with special reference to protein supplementation”, Kuopion yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, opinnäytetutkielma, 164 s., 2002<br />
<br />
[10] http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/alkutuotanto/elaimista+saatavat+elintarvikkeet/maito/usein-kysyttya-raakamaidosta-/<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Timjami&diff=1355Timjami2015-06-14T17:26:22Z<p>HMykra: Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |pointti=Timjami on erinoimainen yrtti ruuanlaittoon ja teehen. Käytetään flunssan, yskän ja hengitystievaivojen hoitoihin. Sen kasvattamista voit kokeilla oma...</p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Timjami on erinoimainen yrtti ruuanlaittoon ja teehen. Käytetään flunssan, yskän ja hengitystievaivojen hoitoihin. Sen kasvattamista voit kokeilla omalla ikkunalaudallasi.<br />
|info1=Timjami eli tarha-ajuruoho on voimakkani tuoksuinen pieni- ja punertavalehtinen yrtti. Ruuanlaitossa timjamin maku säilyy hyvin, vaikka ruokaa kypsennettäisiinkin pitkään. <br />
<br />
Timjami on yksi maailman vanhimpia mauste- ja lääkekasveja. <br />
Välimeren ympäristön maista se löytyy luonnonvaraisena, mutta Suomessa se menestyy ainoastaan viljeltynä.<br />
|info2=Päävaikuttaja-aine on tymoli.<br />
Timjamista tislattua eteeristä öljyä käytetään lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa. Timjami sisältää eteerisen öljyn lisäksi kasvin flavonoideja.<br />
|info3=Ajuruohot ovat tulehduksia poistavia sekä keuhkoja vahvistavia. Niitä käytetään mm ennaltaehkäisevästi flunssaan juomalla teetä esim salvian kanssa. Timjamin eteeristä öljyä käytetään äkilliseen yskään, kurkkukipuun ja keuhkoputkentulehdukseen. Tehoaa etenkin yskän loppuvaiheessa kun lima on sitkeää ja kuivaa.<br />
<br />
Ajuruohoa käytetään myös ruoansulatusongelmiin, ripuliin, ilmavaivoihin sekä ruokahaluttomuuteen. <br />
<br />
Timjamin desinfioivat ominaisuudet ovat erinomaisia myös haavojen ja tulehdusten hoidossa.<br />
<br />
Käytetään myös mm. urheiluvammojen kipujen lievitykseen<br />
|info5=Kasviatlas, tarha-ajuruoho: http://koivu.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=104393&year=2014<br />
<br />
Yrttitarha http://www.yrttitarha.fi/kanta/tarha-ajuruoho/viljelytekniikka.html<br />
<br />
Järvikylän yrtit: http://www.jarvikyla.fi/yrtit/?tuote=timjami<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Keratiini&diff=1354Keratiini2015-06-14T16:58:36Z<p>HMykra: Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |pointti=Koska kynsi kuuluu orvasketeen, sen kasvualueessa ei ole verisuonia. Ravintoaineet tulevan kasvualueelle kynnen alla olevasta verinahasta. |info1=Iho on i...</p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Koska kynsi kuuluu orvasketeen, sen kasvualueessa ei ole verisuonia. Ravintoaineet tulevan kasvualueelle kynnen alla olevasta verinahasta.<br />
|info1=Iho on ihmisen suurimpia elimiä. Ihon tarkoitus on suojella allaan olevia kudoksia mm. auringon säteiltä ja fyysisiltä kolhuilta. Useimmat aineet läpäisevät verisuonettoman orvaskeden vain hitaasti.<br />
<br />
Orvaskesi on ihon uloin kerros joka koostuu keratinosyyteistä, jotka uusiutuvat ohjalla olevan tyvikerroksen soluista. Tyvikerroksen päällä on okasolukerros. Okasolukerroksen yläpuolisen jyväiskerroksen keratinosyyteissä on keratonhyaliinijyväsiä, joiden sisältö vapautuessaan edesauttaa solujen sarveistumista eli keratinisaatiota. Orvaskeden ylin marraskesikerros sisältää sarveistuneita kerationsyyttejä, joiden soluliman keratiini on täyttänyt lähes kokonaan. <br />
<br />
Ihmisessä keratiinia esiintyy hiuksissa ja kynsissä. Myös ihon orvaskeden soluissa on keratiinia sisältävä tukirakenne, mikä tekee ihosta joustavan, kestävän ja vedenpitävän.<br />
<br />
Ihmisessä keratiinia esiintyy etenkin hiuksissa ja kynsissä. Myös ihon orvaskeden soluissa on keratiinia sisältävä tukirakenne, mikä tekee ihosta joustavan, kestävän ja vedenpitävän.<br />
|info2=Keratiinit eli sarveisaineet ovat säikeisiä, kuitumaisia ja veteen liukenemattomia proteiineja. Keratiiniproteiini sisältää aminohappoketjuja, ja nämä muodostavat vahvoja pitkiä säikeitä. Aminohappoketjujen koostumus määrittelee yksittäisen säkeen rakenteen. Kun keratiini rikkoutuu pieniksi pätkiksi se menettää joustavuuden ja vedenkestävyyden.<br />
<br />
Keratinosyytit ovat orvaskeden runsain solutyyppi. Keratinosyyttien kaksi pääasiallista tehtävää ovat keratiinin ja ekstrasellulaarisen vesiesteen muodostaminen.<br />
|info3=Hiusten koostumuksesta 90% on keratiinia loppu vettä. Kun hiuksissa on tarpeeksi keratiinia, ne kestävät paremmin erilaisia ympäristöstä tulevia haittoja. <br />
<br />
Pitkäaikainen stressi vahingoittaa keratiinisäikeitä.<br />
|info5=http://www.solunetti.fi/fi/histologia/keratinosyytit/1/<br />
|info6=1. Walter Nienstedt, Sinikka Kallio, Luut ja ytimet, SanomaPro, Helsinki 2012<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Keramidi&diff=1353Keramidi2015-06-14T15:32:55Z<p>HMykra: Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |pointti=Kesäisin auringon ultraviolettisäteily lisää keramidin muodostumista. |info1=Keramidit ovat pitkäketjuisia rasvoja, joita on kaikissa kasveissa ja el...</p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Kesäisin auringon ultraviolettisäteily lisää keramidin muodostumista.<br />
|info1=Keramidit ovat pitkäketjuisia rasvoja, joita on kaikissa kasveissa ja eläimissä. <br />
<br />
Rasvakerroksen tehtävänä on pitää iho kosteana ja estää vettä haihtumasta ihosta. <br />
Heikentynyt tuotanto johtuu usein geenivirheestä. Synteesi alkaa okasoluissa orvaskeden syvimmissä kerroksissa, ja mitä lähemmäs sarveiskerrosta okasolut ihon kypsyessä siirtyvät, sitä enemmän niihin kertyy keramideja.<br />
|info2=Ihossa keramidin lähtöaine on fosforia sisältävä rasva-aine sfingosiini. Ihon kuivuus johtuu usein ihosolujen heikosta kyvystä valmistaa ihon rasvoihin kuuluvia keramideja. <br />
<br />
Keramideja on ihmisen ihossa kuutta tyyppiä. Kasvikunnasta niitä löytyy useita satoja.<br />
|info3=Iholle voiteessa laitettu keramidi korvaa kuivasta ihosta puuttuvaa keramidia.<br />
|info5=http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/iho_ei_vaadi_ihmeita<br />
|info6=1. Lääkärikirja Duodecim terveyskirjasto http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00898<br />
<br />
2. Lääkärikirja Duodecim terveyskirjasto http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kop00035<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Islanninj%C3%A4k%C3%A4l%C3%A4&diff=1352Islanninjäkälä2015-06-14T15:23:29Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Islanninjäkälä edistää yskösten irtamista, lievittää yskänärsytystä ja rauhoittaa limakalvoja. Monipuolisuutta lisää ruoansulatuksen helpottaminen ja ruokahalun lisääminen sekä suolistotulehduksissa avun tuominen. <br />
Islanninjäkälän happojen värillisyyden takia sitä on käytetty myös tekstiilien värjäykseen.<br />
|info1=Nimi islanninjäkälä tulee siitä, että sitä on kauan käytetty lääkkeenä Islannissa . Etenkin nälkävuosina ja asumattomilla seuduilla islanninjäkälää on laajalti käytetty ruoaksi<br />
<br />
Islanninjäkälä (Cetraria islandica) on levästä ja sienestä muodostunut harmaan ruskea tai vihertävä sekovartinen kasvi. Levä ja sieni elävät islanninjäkälässä symbioosissa. Islanninjäkälä on 5-10 cm korkea, usein vaalealaikkuinen, yläpinnaltaan tummanruskea ja alapinnaltaan vaaleampi. Islanninjäkälä esiintyy yleisesti koko Euroopassa vuoristoalueilla ja kasvaa myös Aasiassa. Tiettävästi islanninjäkälää ei ole varsinaisesti viljelty, vaan sitä on kerätty luonnosta. Suomessa esiintyvistä jäkälälajeista islanninjäkälällä on paras ravinoarvo.<br />
|info2=Tehoaineet: Happamia karvasaineita, kuten ketraari- fumaariprotoketraari- ja likesteriinihappo limaa muodostavia polysakkarideja kuten likeniini ja isolikeniini. Viimeksi mainitut ehkäisevät syöpäkasvainten kasvua.<br />
<br />
Islanninjäkälän sisältämä protoketraarihappo edistää liman ja yskösten irtoamista ja kiihdyttää maharauhastentoimintaa, sillä katkeranmakuiset jäkälähapot lisäävät ruokahalua. Sama happo lisää myös vatsan pehmeyttä, toisaalta pieninä määrinä hillitsee oksentamista.<br />
Islanninjäkälän hapoilla on antibioottisia ja desinfioivia, bakteereita tappavia vaikutuksia.<br />
|info3=Islanninjäkälää on käytetty rohdoskasvina maha- ja suolistovaivoihin, ruokahalun puutteeseen ja ylempien hengitysteiden tulehduksiin lievittämään yskänärsytystä sekä irrottamaan limaa. Islanninjäkälän avulla on hoidettu myös tulehduksia ja limakalvojen ärsytyksiä. <br />
<br />
Islanninjäkälässä on yli puolet ravinnoksi kelpaavaa jäkälätärkkelystä eli likeniiniä, jäkälähappoja, vitamiineja ja kivennäisaineita sekä runsaiten maakasveista jodia. Karvasaineita on hävitety soodalla tai tuhkavedessä liottamalla. Jälälästä (ensin liottamalla pari päivää) tehtyä jauhoa on käytetty leipään ja pannukakkuihin.<br />
<br />
Tee: rkl kuivattua ja muserrettua jäkälää sekoitetaan 2 lasilliseen vettä, kuumennetaan kiehuvaksi, jäähdytetään ja juodaan päivän mittaan ½ tuntia ennen ateriaa.<br />
|info4=Alle 2-vuotiaille ei saa antaa islanninjäkälärohtoja, vanhemmille lapsille ja yli 65-vuotiaille mietoja valmisteita ja vahvuutta lisätää tarpeen vaatiessa.<br />
Jäkäliin mahdollisesti kertyvien myrkkyjen vuoksi ei rohdosjäkäliä kannata kerätä vilkasliikenteisten teiden tai teollisuuslaitosten lähettyviltä.<br />
|info5=Yrtit.net: http://www.yrtit.net/islanninjakala/<br />
|info6=1.Richard Mabey, Nykyajan kasviparantaja, Kustannusosakeyhtiö Otava, Honkong, 1990<br />
<br />
2. Miriam Polunin & Christopher Robbins, Luonnon suuri apteekki, Sanomaprint kirjat, Singapore, 1992<br />
<br />
3. Michael Castleman, Terveyskasvit, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu, 2000<br />
<br />
4.Toivo Rautavaara, Terveysteetä luonnonkasveista, WSOY, Porvoo, 1983<br />
<br />
5. Sinikka Piippo, Luonnon lääkeyrtit 2, Karisto Oy, Hämeenlinna, 2004<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Koliini&diff=1351Koliini2015-06-14T15:20:31Z<p>HMykra: Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |pointti=Koliinia on erittäin paljon äidinmaidossa. Koliini luetaan vitamiinin kaltaiseksi yhdisteeksi. |info1=Koliini on kasvi-ja eläinkunnassa yleisesti esii...</p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Koliinia on erittäin paljon äidinmaidossa.<br />
Koliini luetaan vitamiinin kaltaiseksi yhdisteeksi.<br />
|info1=Koliini on kasvi-ja eläinkunnassa yleisesti esiintyvä rasvaliukoinen yhdiste. <br />
<br />
Koliinia esiintyy useissa rohdoksissa, kuten belladonnanlehdessa, arnikinkukassa ja villikaalinlehdessä. Etenkin kukkasilmuissa sitä esiintyy erittäin suurina pitoisuuksina. Sitä esiintyy joko sitoutuneessa muodossa kuten lesitiinissä tai suolana. Keho pystyy valmistamaan sitä jossain määrin, mutta suurin osa kudosten koliinista on kuitenkin peräisin lesitiinistä.<br />
|info2=Koliinilla on elävässä organismissa oleellisen tärkeä tehtävä välittäjänä. Se esiintyy rakenneosana fosfolipideissä ja sfingomyeliinissä, se toimii metyyliryhmän vastaanottajana transmetylmoimisessa ja on rakenneosana asetyylikoliinissa. <br />
<br />
Koliini auttaa rasvojen siirrossa maksasta soluihin ja sitä tarvitaan myös A-vitamiinin varastoimiseen.<br />
|info3=Koliinia käytetään yhdistelmävalmisteissa maksakirroosin ja rasvamaksan hoidossa.<br />
|info4=Suurina annoksina saattaa aiheuttaa ruuansulatuskanavan häiriöitä.<br />
|info6=1. Raimo Hiltunen, Yvonne Holm – Luonnonlääkkeet (1996) (kirja)<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Islanninj%C3%A4k%C3%A4l%C3%A4&diff=1348Islanninjäkälä2015-06-09T17:21:55Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Islanninjäkälä edistää yskösten irtamista, lievittää yskänärsytystä ja rauhoittaa limakalvoja. Monipuolisuutta lisää ruoansulatuksen helpottaminen ja ruokahalun lisääminen sekä suolistotulehduksissa avun tuominen.<br />
|info1=Nimi islanninjäkälä tulee siitä, että sitä on kauan käytetty lääkkeenä Islannissa . Etenkin nälkävuosina ja asumattomilla seuduilla islanninjäkälää on laajalti käytetty ruoaksi<br />
<br />
Islanninjäkälä (Cetraria islandica) on levästä ja sienestä muodostunut harmaan ruskea tai vihertävä sekovartinen kasvi. Levä ja sieni elävät islanninjäkälässä symbioosissa. Islanninjäkälä on 5-10 cm korkea, usein vaalealaikkuinen, yläpinnaltaan tummanruskea ja alapinnaltaan vaaleampi. Islanninjäkälä esiintyy yleisesti koko Euroopassa vuoristoalueilla ja kasvaa myös Aasiassa. Tiettävästi islanninjäkälää ei ole varsinaisesti viljelty, vaan sitä on kerätty luonnosta.<br />
|info2=Tehoaineet: Happamia karvasaineita, kuten ketraari- fumaariprotoketraari- ja likesteriinihappo limaa muodostavia polysakkarideja kuten likeniini ja isolikeniini. Viimeksi mainitut ehkäisevät syöpäkasvainten kasvua.<br />
<br />
Islanninjäkälän sisältämä protoketraarihappo edistää liman ja yskösten irtoamista ja kiihdyttää maharauhastentoimintaa, sillä katkeranmakuiset jäkälähapot lisäävät ruokahalua. Sama happo lisää myös vatsan pehmeyttä, toisaalta pieninä määrinä hillitsee oksentamista.<br />
Islanninjäkälän hapoilla on antibioottisia ja desinfioivia, bakteereita tappavia vaikutuksia.<br />
|info3=Islanninjäkälää on käytetty rohdoskasvina maha- ja suolistovaivoihin, ruokahalun puutteeseen ja ylempien hengitysteiden tulehduksiin lievittämään yskänärsytystä sekä irrottamaan limaa. Islanninjäkälän avulla on hoidettu myös tulehduksia ja limakalvojen ärsytyksiä. <br />
<br />
Islanninjäkälässä on yli puolet ravinnoksi kelpaavaa jäkälätärkkelystä eli likeniiniä, jäkälähappoja, vitamiineja ja kivennäisaineita sekä runsaiten maakasveista jodia. Karvasaineita on hävitety soodalla tai tuhkavedessä liottamalla. Jälälästä (ensin liottamalla pari päivää) tehtyä jauhoa on käytetty leipään ja pannukakkuihin.<br />
<br />
<br />
Tee: rkl kuivattua ja muserrettua jäkälää sekoitetaan 2 lasilliseen vettä, kuumennetaan kiehuvaksi, jäähdytetään ja juodaan päivän mittaan ½ tuntia ennen ateriaa.<br />
|info4=Alle 2-vuotiaille ei saa antaa islanninjäkälärohtoja, vanhemmille lapsille ja yli 65-vuotiaille mietoja valmisteita ja vahvuutta lisätää tarpeen vaatiessa.<br />
Jäkäliin mahdollisesti kertyvien myrkkyjen vuoksi ei rohdosjäkäliä kannata kerätä vilkasliikenteisten teiden tai teollisuuslaitosten lähettyviltä.<br />
|info5=Yrtit.net: http://www.yrtit.net/islanninjakala/<br />
|info6=1.Richard Mabey, Nykyajan kasviparantaja, Kustannusosakeyhtiö Otava, Honkong, 1990<br />
<br />
2. Miriam Polunin & Christopher Robbins, Luonnon suuri apteekki, Sanomaprint kirjat, Singapore, 1992<br />
<br />
3. Michael Castleman, Terveyskasvit, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu, 2000<br />
<br />
4.Toivo Rautavaara, Terveysteetä luonnonkasveista, WSOY, Porvoo, 1983<br />
<br />
5. Sinikka Piippo, Luonnon lääkeyrtit 2, Karisto Oy, Hämeenlinna, 2004<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Islanninj%C3%A4k%C3%A4l%C3%A4&diff=1347Islanninjäkälä2015-06-09T17:12:50Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|pointti=Islanninjäkälä edistää yskösten irtamista, lievittää yskänärsytystä ja rauhoittaa limakalvoja. Monipuolisuutta lisää ruoansulatuksen helpottaminen ja ruokahalun lisääminen sekä suolistotulehduksissa avun tuominen.<br />
|info1=Nimi islanninjäkälä tulee siitä, että sitä on kauan käytetty lääkkeenä Islannissa . Etenkin nälkävuosina ja asumattomilla seuduilla islanninjäkälää on laajalti käytetty ruoaksi<br />
<br />
Islanninjäkälä (Cetraria islandica) on levästä ja sienestä muodostunut harmaan ruskea tai vihertävä sekovartinen kasvi. Levä ja sieni elävät islanninjäkälässä symbioosissa. Islanninjäkälä on 5-10 cm korkea, usein vaalealaikkuinen, yläpinnaltaan tummanruskea ja alapinnaltaan vaaleampi. Islanninjäkälä esiintyy yleisesti koko Euroopassa vuoristoalueilla ja kasvaa myös Aasiassa. Tiettävästi islanninjäkälää ei ole varsinaisesti viljelty, vaan sitä on kerätty luonnosta.<br />
|info2=Tehoaineet: Happamia karvasaineita, kuten ketraari- fumaariprotoketraari- ja likesteriinihappo limaa muodostavia polysakkarideja kuten likeniini ja isolikeniini.<br />
Islanninjäkälän hapoilla on antibioottisia ja bakteereita tappavia vaikutuksia.<br />
|info3=Islanninjäkälää on käytetty rohdoskasvina maha- ja suolistovaivoihin, ruokahalun puutteeseen ja ylempien hengitysteiden tulehduksiin lievittämään yskänärsytystä sekä irrottamaan limaa. Islanninjäkälän avulla on hoidettu myös tulehduksia ja limakalvojen ärsytyksiä. <br />
<br />
Islanninjäkälässä on yli puolet ravinnoksi kelpaavaa jäkälätärkkelystä eli likeniiniä, jäkälähappoja, vitamiineja ja kivennäisaineita sekä runsaiten maakasveista jodia. Karvasaineita on hävitety soodalla tai tuhkavedessä liottamalla. Jälälästä (ensin liottamalla pari päivää) tehtyä jauhoa on käytetty leipään ja pannukakkuihin.<br />
|info4=Alle 2-vuotiaille ei saa antaa islanninjäkälärohtoja, vanhemmille lapsille ja yli 65-vuotiaille mietoja valmisteita ja vahvuutta lisätää tarpeen vaatiessa.<br />
Jäkäliin mahdollisesti kertyvien myrkkyjen vuoksi ei rohdosjäkäliä kannata kerätä vilkasliikenteisten teiden tai teollisuuslaitosten lähettyviltä.<br />
|info5=Yrtit.net: http://www.yrtit.net/islanninjakala/<br />
|info6=1.Richard Mabey, Nykyajan kasviparantaja, Kustannusosakeyhtiö Otava, Honkong, 1990<br />
<br />
2. Miriam Polunin & Christopher Robbins, Luonnon suuri apteekki, Sanomaprint kirjat, Singapore, 1992<br />
<br />
3. Michael Castleman, Terveyskasvit, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu, 2000<br />
}}</div>HMykrahttps://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Islanninj%C3%A4k%C3%A4l%C3%A4&diff=1346Islanninjäkälä2015-06-09T17:05:52Z<p>HMykra: </p>
<hr />
<div>{{Ainesosalomake<br />
|info1=Nimi islanninjäkälä tulee siitä, että sitä on kauan käytetty lääkkeenä Islannissa . Etenkin nälkävuosina ja asumattomilla seuduilla islanninjäkälää on laajalti käytetty ruoaksi<br />
<br />
Islanninjäkälä (Cetraria islandica) on levästä ja sienestä muodostunut harmaan ruskea tai vihertävä sekovartinen kasvi. Levä ja sieni elävät islanninjäkälässä symbioosissa. Islanninjäkälä on 5-10 cm korkea, usein vaalealaikkuinen, yläpinnaltaan tummanruskea ja alapinnaltaan vaaleampi. Islanninjäkälä esiintyy yleisesti koko Euroopassa vuoristoalueilla ja kasvaa myös Aasiassa. Tiettävästi islanninjäkälää ei ole varsinaisesti viljelty, vaan sitä on kerätty luonnosta.<br />
|info2=Tehoaineet: Happamia karvasaineita, kuten ketraari- fumaariprotoketraari- ja likesteriinihappo limaa muodostavia polysakkarideja kuten likeniini ja isolikeniini.<br />
Islanninjäkälän hapoilla on antibioottisia ja bakteereita tappavia vaikutuksia.<br />
|info3=Islanninjäkälää on käytetty rohdoskasvina maha- ja suolistovaivoihin, ruokahalun puutteeseen ja ylempien hengitysteiden tulehduksiin lievittämään yskänärsytystä sekä irrottamaan limaa. Islanninjäkälän avulla on hoidettu myös tulehduksia ja limakalvojen ärsytyksiä. <br />
<br />
Islanninjäkälässä on yli puolet ravinnoksi kelpaavaa jäkälätärkkelystä eli likeniiniä, jäkälähappoja, vitamiineja ja kivennäisaineita sekä runsaiten maakasveista jodia. Karvasaineita on hävitety soodalla tai tuhkavedessä liottamalla. Jälälästä (ensin liottamalla pari päivää) tehtyä jauhoa on käytetty leipään ja pannukakkuihin.<br />
|info6=1.Richard Mabey, Nykyajan kasviparantaja, Kustannusosakeyhtiö Otava, Honkong, 1990<br />
<br />
2. Miriam Polunin & Christopher Robbins, Luonnon suuri apteekki, Sanomaprint kirjat, Singapore, 1992<br />
}}</div>HMykra