Kalsium - Muutoshistoria

MRonkko (13. joulukuuta 2013 kello 06.45)

2013-12-13T06:45:35Z

STerala (11. joulukuuta 2013 kello 07.56)

2013-12-11T07:56:17Z

STerala: Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |info3=Kalsium on elimistön yleisin kivennäisaine ja sitä tarvitaan lukuisissa elimistön normaalia toimintaa ylläpitävissä prosesseissa. Valtaosa elimistö...

2013-12-09T15:15:15Z

Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |info3=Kalsium on elimistön yleisin kivennäisaine ja sitä tarvitaan lukuisissa elimistön normaalia toimintaa ylläpitävissä prosesseissa. Valtaosa elimistö...

Uusi sivu

{{Ainesosalomake
|info3=Kalsium on elimistön yleisin kivennäisaine ja sitä tarvitaan lukuisissa elimistön normaalia toimintaa ylläpitävissä prosesseissa. Valtaosa elimistön 1000-1200 grammasta kalsiumia on kudoksiin sitoutuneena ja vain Kalsiumia saadaan maidosta ja maitotaloustuotteista, lehti- ja parsakaalista, mantelista, soijasta, pähkinöistä, kivennäisvesistä, ruotoineen syötävistä kaloista ja täydennetyistä elintarvikkeista, kuten soijavalmisteista tai tuoremehuista, joihin on lisätty kalsiumia. Kalsiumin imeytymiseen vaikuttaa elimistän D-vitamiinitaso, ikä, hormoonitasapaino, mahan pH ja ravinnon valkuaisaine- ja kuitupuitoisuus.

Kalsiumin puutos aiheuttaa luiden haurastumista eli osteoporoosia, tuntohäiriöitä ja lihaskramppeja. Runsaasta maitotaloustuotteiden käytöstä huolimatta luuston heikentyminen on yleistynyt Suomessakin merkittävästi. Tälle voi olla yhtenä selityksenä se, että kalsiumin imeytymiseen suolistosta tarvitaan D-vitamiinia ja magnesiumia ja sen kudoksiin sitoutumiseen tarvitaan K-vitamiinia, eikä niiden saanti kaikilla ole optimaalisella tasolla.
}}

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 {{Ainesosalomake
 |info1=Kalsium on elimistön yleisin kivennäisaine ja sitä tarvitaan lukuisissa elimistön  normaalia toimintaa ylläpitävissä prosesseissa. Valtaosa elimistön 1000-1200 grammasta kalsiumia on kudoksiin sitoutuneena ja vain alle prosentti on vapaana ionisoituneen kalsiumina.
@@ Rivi 9: / Rivi 11: @@
 Kalsium sitoutuu useiden muiden aineiden kanssa esim. kalsiumkarbonaatti sitoo mahalaukussa mahahappoja – sitä onkin yhdessä magnesiumkarbonaatin kanssa liikahappoisuuden hoitoon käytetyissä valmisteissa.
 |info2=Ravinnon kalsium voi olla useissa eri muodoissa, esim. kalsiumkarbonaatti, -sitraatti, -fosfaatti, -laktaatti ja -glukonaatti. Elimistössä aktiivinen muoto on ionisoitunut kalsium.
 |info3=Kalsium on oleellinen solujen nestepaineen ja solukalvojen läpäisevyyden säätelyssä sekä elimistön nestetasapainon säätelyssä. Sitä tarvitaan sydämen normaaliin toimintaan, hormonien tuotantoon, luun, hampaiden ja sidekudoksen muodostumiseen sekä äidinmaidon tuotantoon. Kalsium osallistuu myös veren hyytymisprosessiin, normaaliin lihassupistukseen, hermoinpulssin kulkemiseen, näköaistimuksen välitykseen, solunjakautumiseen ja glykogeenin aineenvaihduntaan.
@@ Rivi 39: / Rivi 41: @@
 :Runsaasti kalsiumia saavilla (kalsium ja D-vitamiini yhdessä) näyttäisi olevan alhaisempi riski sairastua metaboliseen oireyhtymään ja II-tyypin diabetekseen.
 :1400-1500 mg kalsiumia ja 27,5 µg D3-vitamiinia (kolekalsiferoli) päivittäin saavilla iäkkäämmillä naisiilla on 60 % pienempi riski sairastua syöpiin.
 |info4='''Kalsiumin saantisuositus''' on 6-11 kk:lle vauvoille 540 mg/vrk, 1-5 vuotiaille 600 mg/vrk, 6-9 v:lle 700 mg ja 10-17 v:lle 900 mg/vrk. Aikuisten saantuisuositus 800 mg/vrk, kuitenkin raskauden ja imetyksen aikana 900 mg/vrk.
 Päivittäisen turvallisen saannin ylärajaa lapsille ja nuorille ei ole asetettu. Aikuisille päivittäisen saannin yläraja on 2500 mg/vrk.
 Kalsiumilla voi olla yhteisvaikutuksia monien lääkkeiden kanssa. Turvallisinta on ottaa kalsium vähintään 2 tuntia lääkkeen oton jälkeen, jotta lääkkeet ehtivät imeytyä häiriöttä. Lääkepakkauksessa on tarkemmat ohjeet mikäli sellaisia tarvitaan.
 |info5=Eniten kalsiumia sisältävät ruuat (Fineli): http://bot.fi/c4h
 Tieteellisten artikkelien lyhennelmiä voi lukea PubMed:ssa http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed
 |info6=# Ariyan CE, Sosa JA. Assessment and management of patients with abnormal calcium. Crit Care Med 2004;32:S146-54.
 # Bertone-Johnson ER, Hankinson SE, Bendich A, et al. Calcium and vitamin D intake and risk of incident premenstrual syndrome. Arch Intern Med 2005;165:1246-52.
@@ Rivi 73: / Rivi 74: @@
 # Warensjo E, Byberg L, Melhus H, et al. Dietary calcium intake and risk of fracture and osteoporosis: prospective longitudinal cohort study. BMJ 2011;342:d1473.
 # Weingarten MA, Zalmanovici A, Yaphe J. Dietary calcium supplementation for preventing colorectal cancer and adenomatous polyps. Cochrane Database Syst Rev 2004;(1):CD003548.
 }}