Kataja - Muutoshistoria

MRonkko (30. kesäkuuta 2014 kello 06.33)

2014-06-30T06:33:17Z

HMykra (29. kesäkuuta 2014 kello 09.00)

2014-06-29T09:00:39Z

HMykra: Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |pointti=Katajan tiedetään lisäävän virtsan, hien, maha- ja suolinesteen, sapen sekä mahahapon eritystä. Katajalla on myös verensokeriin sekä verenpainees...

2014-06-29T08:56:38Z

Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |pointti=Katajan tiedetään lisäävän virtsan, hien, maha- ja suolinesteen, sapen sekä mahahapon eritystä. Katajalla on myös verensokeriin sekä verenpainees...

Uusi sivu

{{Ainesosalomake
|pointti=Katajan tiedetään lisäävän virtsan, hien, maha- ja suolinesteen, sapen sekä mahahapon eritystä. Katajalla on myös verensokeriin sekä verenpaineeseen alentava vaikutus. Kataja lisää keuhkoputkien rauhaseritystä sekä irrottaa limaa, laukaisee kouristuksia sekä tuhoaa pieneliöitä, viruksia ja bakteereita. Vuonna 1987 italialaistutkijat osoittivat katajan ehkäisevän tulehdusta.
|info1=Kataja, Juniperus communis,on ikivihreä 0,5-6m korkea pensas tai pieni puu, jonka neulaset ovat harmahtavan vihreitä, kukat pieniä ja kellertäviä. Katajaa kasvaa koko Suomessa ja luontaisesti Euraasiassa sekä Pohjois-Amerikassa. Puumaista, pylväsmäistä katajaa ei saa ottaa luonnosta koristepuuksi tai myyntiin. Ahvenanmaalla yli 6m korkeat pylväskatajat ovat rauhoitettuja.
Katajan ”marjat ”ovat emikäpyjä, raakoina vihreitä ja kuivia, mutta kaksi- kolmivuotisina kypsiä, sinisiä, meheviä ja vahamaisia pinnaltaan. Marjoja syntyy vain, jos lähellä on myös hedepuita. Ainoastaan kypsiä marjoja kerätään.

Katajaa on käytetty jo muinaisessa Egyptissä muumioiden parfymointiin. Pohjois-Amerikassa intiaaneilla oli rohtopussissa mukana katajanoksia amuletteina ja niitä poltettiin puhdistautumisriiteissä.

Katajasiirappi ja katajanmarjamehu sekä polttamisesta syntyvä savu olivat rahvaan yleislääkkeitä ruton ja koleran vastustukseen. Suomalaisissa saunoissa katajaa poltettiin myös synnytysten aikana puhdistavan savun vuoksi. Palaessa katajasta haihtuu eteeristä öljyä, joka on erittäin desinfioivaa.
|info2=Marjat sisältävät n 30-40% inverttisokeria, 10% hartsiaineita, flavonoideja, leukoantosyanidiineja, 3-5% katekiiniparkkiaineita, 0,5-1,5% haihtuvaa öljyä. Katajanmarjan diureettisesta vaikutuksesta vastaa lähinnä terpinen -4-oli.
|info3=Sinisiä kypsiä marjoja on mahdollista kerätä läpi vuoden, mutta sato on parhaimmillaan syksyllä. Tuolloin kerätyistä marjoista tehdään viiniä ja tinktuuraa, jauhettuna kapseleita, neulasellisista oksista sekä kuoresta tehdään keitettä. Nuoria versoja käytetään suuren C- vitamiinipitoisuuden vuoksi teenä sekä salaateissa. Katajaöljyä tislataan erityisesti marjoista mutta myös neulasista ja puuaineksista.
Kylvyissä kataja lievittää esim. reuma- ja iskiaskipuja sekä edistävät fyysisen ponnistuksen jälkeistä palautumista. Kataja vaikuttaa myös turvotusta vähentämällä.

Marjoista sekä juurista valmistetaan voiteita, joita käytetään mm. pintaverenkierron lisäämiseen sekä nivelvaivoihin, katajan antireumaattisen ominaisuuden vuoksi.

Maustekäytössä katajanmarjoja käytetään esim. ruisleivässä, likööreissä ja ginissä. Vaikeasti sulavien ruokien sekä ilmavaivojen yhteydessä mainitaan katajan helpottavan oloa.

Eteeristä katajaöljyä voidaan käyttää kodin ilman raikastamiseen ja puhdistamiseen.

Käyttö ja annostus: virtsanerityksen lisäämiseen, annos on 2-10g kuivattuja marjoja, joka vastaa 20-100mg haihtuvaa öljyä.
|info4=Katajanmarjoja ei tule käyttää raskauden tai imetyksen aikana eikä munuaissairauksien yhteydessä. Ei suositella pitkäaikaista tai runsasta käyttöä, sillä kataja ärsyttää munuaisia sekä virtsateitä. Heinänuhaa kärsivän kannattaa välttää katajaa. Eläinkokeissa katajan on todettu estävän hedelmöitymistä sekä aiheuttavan keskenmenoja.

Haihtuvaa katajaöljyä ei saa lainkaan käyttää sisäisesti.
|info5=Lajituntemuksen oppimisympäristö, kataja: http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=18589&image_id=&viewnames=true

Luontoportti, kataja: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/kataja

Kataja lääkeyrttinä ja kansanperinteessä: http://openmetsa.fi/wiki/index.php/Kataja_l%C3%A4%C3%A4keyrttin%C3%A4_ja_kansanperinteess%C3%A4
|info6=1. Castleman M., Terveyskasvit, Otava 2000

2. Holm Y., Hiltunen R. Lääkkeitä luonnosta, Palmenia kustannus,2003 Tammer-Paino Oy

3. Piippo S. Luonnon lääkeyrtit 3, Tammi 2004

4. Raipala-Cormier V., Luontoäidin kotiapteekki, kasvilääkintä ja luontaishoidot, WSOY 1997

5. Rautavaara T., Miten luonto parantaa, WSOY 1980

}}

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 {{Ainesosalomake
 |pointti=Katajan tiedetään lisäävän virtsan, hien, maha- ja suolinesteen, sapen sekä mahahapon eritystä. Katajalla on myös verensokeriin sekä verenpaineeseen alentava vaikutus.  Kataja lisää keuhkoputkien rauhaseritystä sekä irrottaa limaa, laukaisee kouristuksia sekä tuhoaa pieneliöitä, viruksia ja bakteereita. Vuonna 1987 italialaistutkijat osoittivat katajan ehkäisevän tulehdusta.
 |info1=Kataja,  Juniperus communis,on ikivihreä 0,5-6m korkea pensas tai pieni puu, jonka neulaset ovat harmahtavan vihreitä, kukat pieniä ja kellertäviä. Katajaa kasvaa koko Suomessa ja luontaisesti Euraasiassa sekä Pohjois-Amerikassa. Puumaista, pylväsmäistä katajaa ei saa ottaa luonnosta koristepuuksi tai myyntiin. Ahvenanmaalla yli 6m korkeat pylväskatajat ovat rauhoitettuja.

@@ Rivi 2: / Rivi 2: @@
 |pointti=Katajan tiedetään lisäävän virtsan, hien, maha- ja suolinesteen, sapen sekä mahahapon eritystä. Katajalla on myös verensokeriin sekä verenpaineeseen alentava vaikutus.  Kataja lisää keuhkoputkien rauhaseritystä sekä irrottaa limaa, laukaisee kouristuksia sekä tuhoaa pieneliöitä, viruksia ja bakteereita. Vuonna 1987 italialaistutkijat osoittivat katajan ehkäisevän tulehdusta.
 |info1=Kataja,  Juniperus communis,on ikivihreä 0,5-6m korkea pensas tai pieni puu, jonka neulaset ovat harmahtavan vihreitä, kukat pieniä ja kellertäviä. Katajaa kasvaa koko Suomessa ja luontaisesti Euraasiassa sekä Pohjois-Amerikassa. Puumaista, pylväsmäistä katajaa ei saa ottaa luonnosta koristepuuksi tai myyntiin. Ahvenanmaalla yli 6m korkeat pylväskatajat ovat rauhoitettuja.
 Katajan ”marjat ”ovat emikäpyjä, raakoina vihreitä ja kuivia, mutta kaksi- kolmivuotisina kypsiä, sinisiä, meheviä ja vahamaisia pinnaltaan. Marjoja syntyy vain, jos lähellä on myös hedepuita. Ainoastaan kypsiä marjoja kerätään.
@@ Rivi 7: / Rivi 8: @@
 Katajasiirappi ja katajanmarjamehu sekä polttamisesta syntyvä savu olivat rahvaan yleislääkkeitä ruton ja koleran vastustukseen. Suomalaisissa saunoissa katajaa poltettiin myös synnytysten aikana puhdistavan savun vuoksi. Palaessa katajasta haihtuu eteeristä öljyä, joka on erittäin desinfioivaa.
-|info2=Marjat sisältävät n 30-40% inverttisokeria, 10% hartsiaineita, flavonoideja, leukoantosyanidiineja, 3-5% katekiiniparkkiaineita, 0,5-1,5% haihtuvaa öljyä. Katajanmarjan diureettisesta vaikutuksesta vastaa lähinnä terpinen -4-oli.
+|info2=Marjat sisältävät n 30-40% inverttisokeria, 10% hartsiaineita, flavonoideja, leukoantosyanidiineja, 3-5% katekiiniparkkiaineita, 0,5-1,5% haihtuvaa öljyä. Katajanmarjan diureettisesta vaikutuksesta vastaa lähinnä terpinen-4-oli.
 |info3=Sinisiä kypsiä marjoja on mahdollista kerätä läpi vuoden, mutta sato on parhaimmillaan syksyllä. Tuolloin kerätyistä marjoista tehdään viiniä ja tinktuuraa, jauhettuna kapseleita, neulasellisista oksista sekä kuoresta tehdään keitettä. Nuoria versoja käytetään suuren C- vitamiinipitoisuuden vuoksi teenä sekä salaateissa. Katajaöljyä tislataan erityisesti marjoista mutta myös neulasista ja puuaineksista.
 Kylvyissä kataja lievittää esim. reuma- ja iskiaskipuja sekä edistävät fyysisen ponnistuksen jälkeistä palautumista. Kataja vaikuttaa myös turvotusta vähentämällä.
 Marjoista sekä juurista valmistetaan voiteita, joita käytetään mm. pintaverenkierron lisäämiseen sekä nivelvaivoihin, katajan antireumaattisen ominaisuuden vuoksi.
@@ Rivi 26: / Rivi 26: @@
 Luontoportti, kataja: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/kataja
 Kataja lääkeyrttinä ja kansanperinteessä: http://openmetsa.fi/wiki/index.php/Kataja_l%C3%A4%C3%A4keyrttin%C3%A4_ja_kansanperinteess%C3%A4
 |info6=1.	Castleman M., Terveyskasvit, Otava 2000
@@ Rivi 36: / Rivi 36: @@
 .	Rautavaara T., Miten luonto parantaa, WSOY 1980
 }}