<?xml version="1.0"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xml:lang="fi">
		<id>https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?action=history&amp;feed=atom&amp;title=Keratiini</id>
		<title>Keratiini - Muutoshistoria</title>
		<link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?action=history&amp;feed=atom&amp;title=Keratiini"/>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Keratiini&amp;action=history"/>
		<updated>2026-05-16T19:24:48Z</updated>
		<subtitle>Tämän sivun muutoshistoria</subtitle>
		<generator>MediaWiki 1.26.2</generator>

	<entry>
		<id>https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Keratiini&amp;diff=1354&amp;oldid=prev</id>
		<title>HMykra: Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |pointti=Koska kynsi kuuluu orvasketeen, sen kasvualueessa ei ole verisuonia. Ravintoaineet tulevan kasvualueelle kynnen alla olevasta verinahasta. |info1=Iho on i...</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Keratiini&amp;diff=1354&amp;oldid=prev"/>
				<updated>2015-06-14T16:58:36Z</updated>
		
		<summary type="html">&lt;p&gt;Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |pointti=Koska kynsi kuuluu orvasketeen, sen kasvualueessa ei ole verisuonia. Ravintoaineet tulevan kasvualueelle kynnen alla olevasta verinahasta. |info1=Iho on i...&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;b&gt;Uusi sivu&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;div&gt;{{Ainesosalomake&lt;br /&gt;
|pointti=Koska kynsi kuuluu orvasketeen, sen kasvualueessa ei ole verisuonia. Ravintoaineet tulevan kasvualueelle kynnen alla olevasta verinahasta.&lt;br /&gt;
|info1=Iho on ihmisen suurimpia elimiä. Ihon tarkoitus on suojella allaan olevia kudoksia mm. auringon säteiltä ja fyysisiltä kolhuilta. Useimmat aineet läpäisevät verisuonettoman orvaskeden vain hitaasti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Orvaskesi on ihon uloin kerros joka koostuu keratinosyyteistä, jotka uusiutuvat ohjalla olevan tyvikerroksen soluista. Tyvikerroksen päällä on okasolukerros.  Okasolukerroksen yläpuolisen jyväiskerroksen keratinosyyteissä on keratonhyaliinijyväsiä, joiden sisältö vapautuessaan edesauttaa solujen sarveistumista eli keratinisaatiota. Orvaskeden ylin marraskesikerros sisältää sarveistuneita kerationsyyttejä, joiden soluliman keratiini on täyttänyt lähes kokonaan. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ihmisessä keratiinia esiintyy hiuksissa ja kynsissä. Myös ihon orvaskeden soluissa on keratiinia sisältävä tukirakenne, mikä tekee ihosta joustavan, kestävän ja vedenpitävän.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ihmisessä keratiinia esiintyy etenkin hiuksissa ja kynsissä. Myös ihon orvaskeden soluissa on keratiinia sisältävä tukirakenne, mikä tekee ihosta joustavan, kestävän ja vedenpitävän.&lt;br /&gt;
|info2=Keratiinit eli sarveisaineet ovat säikeisiä, kuitumaisia ja veteen liukenemattomia proteiineja. Keratiiniproteiini sisältää aminohappoketjuja, ja nämä muodostavat vahvoja pitkiä säikeitä. Aminohappoketjujen koostumus määrittelee yksittäisen säkeen rakenteen. Kun keratiini rikkoutuu pieniksi pätkiksi se menettää joustavuuden ja vedenkestävyyden.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Keratinosyytit ovat orvaskeden runsain solutyyppi. Keratinosyyttien kaksi pääasiallista tehtävää ovat keratiinin ja ekstrasellulaarisen vesiesteen muodostaminen.&lt;br /&gt;
|info3=Hiusten koostumuksesta 90% on keratiinia loppu vettä. Kun hiuksissa on tarpeeksi keratiinia, ne kestävät paremmin erilaisia ympäristöstä tulevia haittoja. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pitkäaikainen stressi vahingoittaa keratiinisäikeitä.&lt;br /&gt;
|info5=http://www.solunetti.fi/fi/histologia/keratinosyytit/1/&lt;br /&gt;
|info6=1. Walter Nienstedt, Sinikka Kallio, Luut ja ytimet, SanomaPro,  Helsinki 2012&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>HMykra</name></author>	</entry>

	</feed>