Sitruunamelissa - Muutoshistoria

MRonkko (16. tammikuuta 2025 kello 05.57)

2025-01-16T05:57:14Z

MRonkko (16. tammikuuta 2025 kello 05.51)

2025-01-16T05:51:57Z

MRonkko (16. tammikuuta 2025 kello 05.51)

2025-01-16T05:51:28Z

MRonkko: Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |pointti=Sitruunamelissaa voidaan käyttää myös mausteyrttinä esimerkiksi kalaruokiin, salaatteihin ja jälkiruokiin. Se on arvostettu niin kulinaristisessa ku...

2025-01-16T05:50:17Z

Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |pointti=Sitruunamelissaa voidaan käyttää myös mausteyrttinä esimerkiksi kalaruokiin, salaatteihin ja jälkiruokiin. Se on arvostettu niin kulinaristisessa ku...

Uusi sivu

{{Ainesosalomake
|pointti=Sitruunamelissaa voidaan käyttää myös mausteyrttinä esimerkiksi kalaruokiin, salaatteihin ja jälkiruokiin. Se on arvostettu niin kulinaristisessa kuin lääkinnällisessä käytössä.
|info1=Sitruunamelissa (Melissa officinalis) kuuluu maailman vanhimpiin lääkeyrtteihin, ja sen käyttö on hyvin monipuolista. Kasvin tieteellinen nimi juontuu kreikan kielestä, jossa "melissa" viittaa mehiläisiin ja hunajaan. Sitruunamelissaa on pidetty erityisenä hunajakasvina ja hermostoa rauhoittavana yrttinä kansanlääketieteessä. Nykyisin se tunnetaan myös ruokien, juomien ja kosmetiikan raaka-aineena.

Sitruunamelissa ei yleensä kuki ensimmäisenä kasvukesänä. Lehtiä kannattaa kerätä ennen kukintaa, sillä kukinnan jälkeen niiden laatu heikkenee.
Kuivatuslämpötilaksi suositellaan alle 40 °C, jotta aktiiviset yhdisteet säilyvät mahdollisimman hyvin.

Sitruunamelissa on kotoisin Etelä-Euroopasta ja Länsi-Aasiasta, mutta se on levinnyt viljeltynä laajalle alueelle, myös Suomeen. Se viihtyy aurinkoisilla ja suojaisilla kasvupaikoilla, ja sitä kasvatetaan yleisesti kotipuutarhoissa.
|info2=Eteeriset öljyt: Sisältää erityisesti sitraalia ja geraniaalia, jotka antavat sitruunamelissalle sen tunnusomaisen sitruunaisen tuoksun.
Flavonoidit: Kversetiini ja luteoliini ovat tunnettuja antioksidanttisista ja tulehdusta ehkäisevistä vaikutuksista.
Fenoliyhdisteet: Sisältää runsaasti rosmariinihappoa, jolla on vahvoja rauhoittavia ja hermostoa suojaavia ominaisuuksia.
|info3=Sitruunamelissan lehtiä (Melissae folium) käytetään laajalti monissa käyttötarkoituksissa. Ne voidaan käyttää tuoreena tai kuivattuna teessä, tinktuurassa ja kosmetiikassa.

Nykyiset tutkimukset tukevat sitruunamelissan käyttöä lievän ahdistuksen ja stressin hoidossa sekä muistia ja kognitiivista toimintaa tukevana yrttinä.

Rauhoittava vaikutus: Eteeriset öljyt lievittävät stressiä ja unettomuutta.
Vatsavaivoihin: Käytetään kouristusten ja ruoansulatusvaivojen hoitoon.
Hermoston tuki: Sopii hermostollisten vaivojen, kuten päänsäryn ja ahdistuksen hoitoon.
Ihonhoito: Rauhoittaa ihoa ja soveltuu lievien haavojen hoitoon.
Kylpylisä: Rentouttava vaikutus keholle ja mielelle.

Tee: Hauduta 2–3 tl kuivattuja sitruunamelissan lehtiä 1,5 dl:ssa kuumaa vettä noin 10 minuuttia. Nauti 2–3 kertaa päivässä.

Tinktuura: Sekoita 20 g kuivattuja lehtiä 100 ml:aan alkoholia (40 %) ja anna uuttua 10–14 päivää. Siivilöi ja käytä 0,5–1 ml tinktuuraa veden kanssa 2–3 kertaa päivässä.
Kylpy: Hauduta 100 g sitruunamelissan lehtiä 1 litrassa kuumaa vettä ja lisää kylpyveteen.
|info4=Saattaa voimistaa sedatiivisten lääkkeiden vaikutusta. Käyttöä ei suositella unilääkkeiden kanssa ilman lääkärin ohjeistusta.
Ei suositella raskaana oleville tai imettäville ilman terveydenhuollon ammattilaisen neuvoa.
|info6=#Kennedy, D. O., et al. (2002). The effect of lemon balm (Melissa officinalis) on mood and cognitive performance. Neuropsychopharmacology, 27(5), 708-719.

#Akhondzadeh, S., et al. (2003). Melissa officinalis extract in the treatment of patients with mild to moderate Alzheimer’s disease: A double blind, randomised, placebo controlled trial. Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry, 74(7), 863-866.

#Kennedy, D. O., et al. (2004). Attenuation of laboratory-induced stress in humans after acute administration of Melissa officinalis (lemon balm). Psychosomatic Medicine, 66(4), 607-613.

#Koytchev, R., et al. (1999). Melissa officinalis oil affects infectivity of enveloped herpesviruses. Phytomedicine, 6(4), 225-230.

#Cases, J., et al. (2011). Pilot trial of Melissa officinalis L. leaf extract in the treatment of volunteers suffering from mild-to-moderate anxiety disorders and sleep disturbances. Mediterranean Journal of Nutrition and Metabolism, 4(3), 211-218.

#Dastmalchi, K., et al. (2008). Chemical composition and in vitro antioxidative activity of a lemon balm (Melissa officinalis L.) extract. LWT-Food Science and Technology, 41(3), 391-400.

#Sahraei, H., et al. (2012). Effects of Melissa officinalis extract on the central nervous system and gastrointestinal system. Iranian Journal of Pharmaceutical Research, 11(3), 865-873.
}}

@@ Rivi 27: / Rivi 27: @@
 Ei suositella raskaana oleville tai imettäville ilman terveydenhuollon ammattilaisen neuvoa.
 |info6=# Kennedy, D. O., et al. (2002). The effect of lemon balm (Melissa officinalis) on mood and cognitive performance. Neuropsychopharmacology, 27(5), 708-719.
 # Akhondzadeh, S., et al. (2003). Melissa officinalis extract in the treatment of patients with mild to moderate Alzheimer’s disease: A double blind, randomised, placebo controlled trial. Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry, 74(7), 863-866.
 # Kennedy, D. O., et al. (2004). Attenuation of laboratory-induced stress in humans after acute administration of Melissa officinalis (lemon balm). Psychosomatic Medicine, 66(4), 607-613.
 # Koytchev, R., et al. (1999). Melissa officinalis oil affects infectivity of enveloped herpesviruses. Phytomedicine, 6(4), 225-230.
 # Cases, J., et al. (2011). Pilot trial of Melissa officinalis L. leaf extract in the treatment of volunteers suffering from mild-to-moderate anxiety disorders and sleep disturbances. Mediterranean Journal of Nutrition and Metabolism, 4(3), 211-218.
 # Dastmalchi, K., et al. (2008). Chemical composition and in vitro antioxidative activity of a lemon balm (Melissa officinalis L.) extract. LWT-Food Science and Technology, 41(3), 391-400.
 # Sahraei, H., et al. (2012). Effects of Melissa officinalis extract on the central nervous system and gastrointestinal system. Iranian Journal of Pharmaceutical Research, 11(3), 865-873.
 }}

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 {{Ainesosalomake
 |pointti=Sitruunamelissaa voidaan käyttää myös mausteyrttinä esimerkiksi kalaruokiin, salaatteihin ja jälkiruokiin. Se on arvostettu niin kulinaristisessa kuin lääkinnällisessä käytössä.
 |info1=Sitruunamelissa (Melissa officinalis) kuuluu maailman vanhimpiin lääkeyrtteihin, ja sen käyttö on hyvin monipuolista. Kasvin tieteellinen nimi juontuu kreikan kielestä, jossa "melissa" viittaa mehiläisiin ja hunajaan. Sitruunamelissaa on pidetty erityisenä hunajakasvina ja hermostoa rauhoittavana yrttinä kansanlääketieteessä. Nykyisin se tunnetaan myös ruokien, juomien ja kosmetiikan raaka-aineena.

@@ Rivi 26: / Rivi 26: @@
 |info4=Saattaa voimistaa sedatiivisten lääkkeiden vaikutusta. Käyttöä ei suositella unilääkkeiden kanssa ilman lääkärin ohjeistusta.
 Ei suositella raskaana oleville tai imettäville ilman terveydenhuollon ammattilaisen neuvoa.
-|info6=#Kennedy, D. O., et al. (2002). The effect of lemon balm (Melissa officinalis) on mood and cognitive performance. Neuropsychopharmacology, 27(5), 708-719.
+|info6=# Kennedy, D. O., et al. (2002). The effect of lemon balm (Melissa officinalis) on mood and cognitive performance. Neuropsychopharmacology, 27(5), 708-719.
-#Akhondzadeh, S., et al. (2003). Melissa officinalis extract in the treatment of patients with mild to moderate Alzheimer’s disease: A double blind, randomised, placebo controlled trial. Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry, 74(7), 863-866.
+# Akhondzadeh, S., et al. (2003). Melissa officinalis extract in the treatment of patients with mild to moderate Alzheimer’s disease: A double blind, randomised, placebo controlled trial. Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry, 74(7), 863-866.
-#Kennedy, D. O., et al. (2004). Attenuation of laboratory-induced stress in humans after acute administration of Melissa officinalis (lemon balm). Psychosomatic Medicine, 66(4), 607-613.
+# Kennedy, D. O., et al. (2004). Attenuation of laboratory-induced stress in humans after acute administration of Melissa officinalis (lemon balm). Psychosomatic Medicine, 66(4), 607-613.
-#Koytchev, R., et al. (1999). Melissa officinalis oil affects infectivity of enveloped herpesviruses. Phytomedicine, 6(4), 225-230.
+# Koytchev, R., et al. (1999). Melissa officinalis oil affects infectivity of enveloped herpesviruses. Phytomedicine, 6(4), 225-230.
-#Cases, J., et al. (2011). Pilot trial of Melissa officinalis L. leaf extract in the treatment of volunteers suffering from mild-to-moderate anxiety disorders and sleep disturbances. Mediterranean Journal of Nutrition and Metabolism, 4(3), 211-218.
+# Cases, J., et al. (2011). Pilot trial of Melissa officinalis L. leaf extract in the treatment of volunteers suffering from mild-to-moderate anxiety disorders and sleep disturbances. Mediterranean Journal of Nutrition and Metabolism, 4(3), 211-218.
-#Dastmalchi, K., et al. (2008). Chemical composition and in vitro antioxidative activity of a lemon balm (Melissa officinalis L.) extract. LWT-Food Science and Technology, 41(3), 391-400.
+# Dastmalchi, K., et al. (2008). Chemical composition and in vitro antioxidative activity of a lemon balm (Melissa officinalis L.) extract. LWT-Food Science and Technology, 41(3), 391-400.
-#Sahraei, H., et al. (2012). Effects of Melissa officinalis extract on the central nervous system and gastrointestinal system. Iranian Journal of Pharmaceutical Research, 11(3), 865-873.
+# Sahraei, H., et al. (2012). Effects of Melissa officinalis extract on the central nervous system and gastrointestinal system. Iranian Journal of Pharmaceutical Research, 11(3), 865-873.
 }}