Tyrni - Muutoshistoria

MRonkko (20. syyskuuta 2013 kello 08.44)

2013-09-20T08:44:08Z

MRonkko (20. syyskuuta 2013 kello 08.43)

2013-09-20T08:43:31Z

MRonkko (20. syyskuuta 2013 kello 08.43)

2013-09-20T08:43:05Z

MRonkko (20. syyskuuta 2013 kello 08.41)

2013-09-20T08:41:45Z

MRonkko (20. syyskuuta 2013 kello 08.41)

2013-09-20T08:41:22Z

MRonkko (20. syyskuuta 2013 kello 08.40)

2013-09-20T08:40:38Z

MRonkko (20. syyskuuta 2013 kello 08.35)

2013-09-20T08:35:33Z

MRonkko (20. syyskuuta 2013 kello 08.35)

2013-09-20T08:35:08Z

MRonkko (20. syyskuuta 2013 kello 08.34)

2013-09-20T08:34:40Z

MRonkko (20. syyskuuta 2013 kello 08.13)

2013-09-20T08:13:25Z

@@ Rivi 42: / Rivi 42: @@
 .	Salo, K. 1984. Tyrni (Hippophae rhamnoides) - Satakunnan maakuntakukka.
 .	Sandegren, R. 1943. Hippophaë rhamnoides L. i Sverige under senkvartär tid.
@@ Rivi 49: / Rivi 50: @@
 .	Säkö, J. 1980. Tyrni, arvokas luonnonmarjamme. Kotipuutarha
 .	Södersved, J. 1986. Vitamiinipommi kypsyy tyrnikössä. Eläinmaailma
@@ Rivi 54: / Rivi 56: @@
 .	Yao, Y. 1993. Effects of temperature sum on vitamin C concentration and yield of sea buckthorn (Hippophae rhamnoides) fruit: optimal time of fruit harvest. Agricultural Science in Finland
 .	Yao, Y. 1994a. Genetic diversity, evolution and domestication in sea buckthorn (Hippophaë rhamnoides L.). Helsinki Academic Dissertation in Plant breeding Department of Plant Biology. University of Helsinki. 30 s.
 .	Yao, Y. 1994b Micropropagation of sea buckthorn (Hippophaë rhamnoides L.) in: Yao, Y. 1994. Genetic diversity, evolution and domestication in sea buckthorn (Hippophaë rhamnoides L.). Helsinki Academic Dissertation in Plant breeding Department of Plant Biology. University of Helsinki.
 }}

@@ Rivi 32: / Rivi 32: @@
 .	Hiirsalmi, H. 1993. The role of natural fruits in Finnish plant breeding. Aquilo Serial Botanici
 .	Junnila, S. 1988b. Tyrnin viljely. Puutarha 91
@@ Rivi 56: / Rivi 57: @@
 .	Yao, Y. 1994b Micropropagation of sea buckthorn (Hippophaë rhamnoides L.) in: Yao, Y. 1994. Genetic diversity, evolution and domestication in sea buckthorn (Hippophaë rhamnoides L.). Helsinki Academic Dissertation in Plant breeding Department of Plant Biology. University of Helsinki.
 }}

@@ Rivi 22: / Rivi 22: @@
 http://www.arctic-flavours.fi/binary/file/-/id/19/fid/410
 |info6=1.	Arnell, H. W. 1912. Hippophaë rhamnoides och Thymus serpyllum.
-.	En växtgeografisk skiss. Svensk Botanisk Tidskrift 6
 .	Cattermole, P. & Moore, P. 1985. The story of the earth. 1. ed. Cambridge
 .	Enkola, K. 1939. Tyrnipensas (Hippophaës rhamnoides L.) Rauman saaristossa.
 .	Silva Fennica 53
 .	Hiirsalmi, H. 1993. The role of natural fruits in Finnish plant breeding. Aquilo Serial Botanici
 .	Junnila, S. 1988b. Tyrnin viljely. Puutarha 91
 .	Kuusi, T. 1969. Kotimaisten marjojen kemiallisesta koostumuksesta ja tunnusluvuista. Valtion teknillinen tutkimuslaitos, sarja IV kemia 100
 .	Rautavaara, T. & Knuuttila, P. 1981. Mihin marjamme kelpaavat. WSOY Porvoo
 .	Rumjantseva, L. 1993. Kotiapteekki. Tyrni. Terve Elämä
 .	Salo, K. 1984. Tyrni (Hippophae rhamnoides) - Satakunnan maakuntakukka.
 .	Sandegren, R. 1943. Hippophaë rhamnoides L. i Sverige under senkvartär tid.
 .	Svensk Botanisk Tidskrift 37
 .	Satakunnan Martat 1995. Tyrnikirja. Kehityksen kirjapaino, Pori
 .	Säkö, J. 1980. Tyrni, arvokas luonnonmarjamme. Kotipuutarha
 .	Södersved, J. 1986. Vitamiinipommi kypsyy tyrnikössä. Eläinmaailma
 .	Yao, Y., Tigerstedt, P. M. A. & Joy, P. 1992. Variation of Vitamin C Concentration and Character Correlation between and within Natural Sea Buckthorn (Hippophaë rhamnoides L.) Populations. Acta Agriculturae Scandinavia 42:12-17.
 .	Yao, Y. 1993. Effects of temperature sum on vitamin C concentration and yield of sea buckthorn (Hippophae rhamnoides) fruit: optimal time of fruit harvest. Agricultural Science in Finland
 .	Yao, Y. 1994a. Genetic diversity, evolution and domestication in sea buckthorn (Hippophaë rhamnoides L.). Helsinki Academic Dissertation in Plant breeding Department of Plant Biology. University of Helsinki. 30 s.
 .	Yao, Y. 1994b Micropropagation of sea buckthorn (Hippophaë rhamnoides L.) in: Yao, Y. 1994. Genetic diversity, evolution and domestication in sea buckthorn (Hippophaë rhamnoides L.). Helsinki Academic Dissertation in Plant breeding Department of Plant Biology. University of Helsinki.
 }}

@@ Rivi 16: / Rivi 16: @@
 Tyrnimarjan hyvät ominaisuudet tekevät siitä erittäin monipuolisen, ennaltaehkäisevän, suojaavan ja rakentavan rohdoksen sekä ravintoaineen. Se tukee mm. rasva-aineenvaihduntaa, ihon ja limakalvojen hyvinvointia sekä toimii antioksidatiivisesti solujen suojana. Tyrniöljyä on tutkittu runsaasti myös Suomessa, siitä on tehty mm. väitöskirja Turun Yliopistossa.
-|info4=Kirjallisuudessa mainitaan, että tyrniöljyä tulisi välttää tain ainakin käyttää vain pieniä määriä, jos sairastaa sappirakon tulehdusta, haimatulehdusta tai on taipumusta ripuliin.
+|info4=Kirjallisuudessa mainitaan, että tyrniöljyä tulisi välttää tai ainakin käyttää vain pieniä määriä, jos sairastaa sappirakon tulehdusta, haimatulehdusta tai on taipumusta ripuliin.
 |info5=Satakunnan tyrniseura ry:n kooste tyrnistä: http://www.satakunnantyrniseura.fi/tyrni.html

@@ Rivi 16: / Rivi 16: @@
 Tyrnimarjan hyvät ominaisuudet tekevät siitä erittäin monipuolisen, ennaltaehkäisevän, suojaavan ja rakentavan rohdoksen sekä ravintoaineen. Se tukee mm. rasva-aineenvaihduntaa, ihon ja limakalvojen hyvinvointia sekä toimii antioksidatiivisesti solujen suojana. Tyrniöljyä on tutkittu runsaasti myös Suomessa, siitä on tehty mm. väitöskirja Turun Yliopistossa.
-|info4=Kirjallisuudessa mainitaan, että tyrniöljy tulisi välttää, jos sairastaa sappirakon tulehdusta, haimatulehdusta tai on taipumusta ripuliin.
+|info4=Kirjallisuudessa mainitaan, että tyrniöljyä tulisi välttää tain ainakin käyttää vain pieniä määriä, jos sairastaa sappirakon tulehdusta, haimatulehdusta tai on taipumusta ripuliin.
 |info5=Satakunnan tyrniseura ry:n kooste tyrnistä: http://www.satakunnantyrniseura.fi/tyrni.html

← Vanhempi versio		Versio 20. syyskuuta 2013 kello 08.40
Rivi 16:		Rivi 16:

	Tyrnimarjan hyvät ominaisuudet tekevät siitä erittäin monipuolisen, ennaltaehkäisevän, suojaavan ja rakentavan rohdoksen sekä ravintoaineen. Se tukee mm. rasva-aineenvaihduntaa, ihon ja limakalvojen hyvinvointia sekä toimii antioksidatiivisesti solujen suojana. Tyrniöljyä on tutkittu runsaasti myös Suomessa, siitä on tehty mm. väitöskirja Turun Yliopistossa.		Tyrnimarjan hyvät ominaisuudet tekevät siitä erittäin monipuolisen, ennaltaehkäisevän, suojaavan ja rakentavan rohdoksen sekä ravintoaineen. Se tukee mm. rasva-aineenvaihduntaa, ihon ja limakalvojen hyvinvointia sekä toimii antioksidatiivisesti solujen suojana. Tyrniöljyä on tutkittu runsaasti myös Suomessa, siitä on tehty mm. väitöskirja Turun Yliopistossa.
		+	\|info4=Kirjallisuudessa mainitaan, että tyrniöljy tulisi välttää, jos sairastaa sappirakon tulehdusta, haimatulehdusta tai on taipumusta ripuliin.
	\|info5=Satakunnan tyrniseura ry:n kooste tyrnistä: http://www.satakunnantyrniseura.fi/tyrni.html		\|info5=Satakunnan tyrniseura ry:n kooste tyrnistä: http://www.satakunnantyrniseura.fi/tyrni.html

@@ Rivi 9: / Rivi 9: @@
 Tyrnin marjat ovat hyvin kysyttyjä terveellisyytensä ja makunsa vuoksi. Jalostettujen tyrnilajikkeiden viljelyharrastus on vähitellen leviämässä maahamme idästä, jossa hyötykasvia on viljelty jo vuosikymmeniä. Leviämistä ovat hidastaneet soveltuvien lajikkeiden ja viljelyä koskevan yleisen tiedon puute. Tyrnin viljelyn arvioidaan tarjoavan Suomessa jopa uusia mahdollisuuksia maaseudun elinkeinona sekä terveyttä lisäävänä ravinto- ja lääkekasvina.
-Tyrni on Satakunnan maakuntakukka. Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto valitsi tyrni vuoden 2005 rohdoskasviksi.
+Tyrni on Satakunnan maakuntakukka. Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto valitsi tyrnin vuoden 2005 rohdoskasviksi.
 |info2=Tyrnin marjoissa on erittäin runsaasti C-vitamiinia (keskimäärin 100-400mg/100g) sekä A-vitamiinin esiasteita kuten betakaroteenia. Tyrnin marjat sisältävät myös E- ja  K-vitamiineja, kumariineja ja oksikumariineja, joilla tiedetään olevan tulehdusta ehkäisevä ja kouristuksia laukaiseva vaikutus. Lisäksi tyrni sisältää kasvisteroleja, jotka vähentävät ravinnon mukana tulevan kolesterolin imeytymistä. Tyrnimarjojen hapan maku johtuu pääosin sen sisältämästä omenahaposta. Tyrniöljyssä on tyydyttymättömiä rasvahappoja kaikista tärkeimmistä omega (n)sarjoista: omega-3-sarjan alfa-linoleenihappoa, omega-6-sarjan linolihappoa, kasvikunnassa harvinaisia omega-7-sarjan palmitoleiinihappoa ja vakseenihappoa sekä oliiviöljystä tuttua omega-9-sarjan öljyhappoa.

@@ Rivi 2: / Rivi 2: @@
 |kuva=Tyrni.jpg
 |kuvateksti=Tyrni
 |info1=Tyrni (Hippophaë rhamnoides) on piikikäs,mutta hyvin koristeellinen marjapensas, jonka oranssinkeltaiset marjat kätkevät sisäänsä vaikuttavan määrän ravitsemuksellisia ja fytoterapeuttisia ominaisuuksia. Idässä tyrni on ollut aina tärkeä kansanlääkinnässä, ja tutkimusten lisääntyessä sen suosio on kasvanut myös länsimaissa. Tyrninmarjojen sisältämien vitamiinien lisäksi kiinnostusta ovat  lisänneet marjan monipuoliset ja terveelliset rasvahapot ja kasvisterolit.
@@ Rivi 15: / Rivi 16: @@
 Tyrnimarjan hyvät ominaisuudet tekevät siitä erittäin monipuolisen, ennaltaehkäisevän, suojaavan ja rakentavan rohdoksen sekä ravintoaineen. Se tukee mm. rasva-aineenvaihduntaa, ihon ja limakalvojen hyvinvointia sekä toimii antioksidatiivisesti solujen suojana. Tyrniöljyä on tutkittu runsaasti myös Suomessa, siitä on tehty mm. väitöskirja Turun Yliopistossa.
 |info6=1.	Arnell, H. W. 1912. Hippophaë rhamnoides och Thymus serpyllum.
 .	En växtgeografisk skiss. Svensk Botanisk Tidskrift 6

@@ Rivi 12: / Rivi 12: @@
 Omega-7-rasvahapposarjaan kuuluva kertatyydyttymätön palmitoleiinihappo toimii yhteistyössä monityydyttymättömien rasvahappojen kanssa. Sillä on merkitystä rasvaaineenvaihdunnan ongelmatilanteiden lievittäjänä. Palmitoleiinihapon on todettu eläimillä tehdyissä kokeissa alentavan veren kolesterolin ja triglyseridien määrää linolihapon tapaan.
-|info3=Tyrnipensasta käytetään monipuolisesti fytoterapiassa; siitä voidaan hyödyntää lehdet, kuori, siemenet ja erityisesti marjat. Tyrniöljyä uutetaan sekä marjan siemenestä että hedelmälihasta. Niiden rasvahappokoostumukset poikkeavat toisistaan, mutta tehon kannalta näiden öljyjen yhteisvaikutus on tärkeä.
+|info3=Tyrnipensasta käytetään monipuolisesti fytoterapiassa; siitä voidaan hyödyntää lehdet, kuori, siemenet ja erityisesti marjat. Tyrniöljyä uutetaan sekä marjan siemenestä että hedelmälihasta. Niiden rasvahappokoostumukset poikkeavat toisistaan, mutta tehon kannalta näiden öljyjen yhteisvaikutus on tärkeä. Tyrni on tunnettu lääkekasvina jo antiikin ajoista lähtien. Antiikin Kreikassa tyrnin nuoria oksia ja lehtiä käytettiin hevosten lääkintään. Tyrni teki hevosten karvasta sileän ja kiiltävän ja eläimet voivat hyvin. Tyrni on saanut tieteellisen nimensä juuri tästä: Kreikankielen sana Hippos merkitsee hevosta ja phaë kiiltävää. Tyrniöljy on kansanlääkinnästä peräisin oleva rohdos, jota lääketiede varsinkin Idässä käyttää hyväkseen monenlaisten sairauksien hoidossa. Tyrniöljy lievittää kipua ja nopeuttaa vahingoittuneen kudoksen ja haavojen paranemista. Siksi se sopii erityisen hyvin erilaisten iho-ongelmien lieventämiseen. Sisäisesti käytettynä tyrniöljy sopii vatsaja pohjukaissuolihaavan hoitoon ja esim. Venäjällä sitä on käytetty myös kasvainten hoidossa. Tyrniöljyn on todettu alentavan veren kolesterolipitoisuutta ja edistävän rasva ja proteiiniaineenvaihduntaa.  Tyrniöljy on keskeisenä ainesosana Pohjolan palsamiksi kutsutussa rohdossa, jonka kehitti venäläinen viinitarhuri. Palsami sisältää erittäin runsaasti A-vitamiinina vaikuttavaa karoteenia ja muita vitamiineja, ja sillä on lisäksi bakteerien kasvua ehkäisevä vaikutus.
-   Tyrni on tunnettu lääkekasvina jo antiikin ajoista lähtien. Antiikin Kreikassa tyrnin nuoria oksia ja lehtiä käytettiin hevosten lääkintään. Tyrni teki hevosten karvasta sileän ja kiiltävän ja eläimet voivat hyvin. Tyrni on saanut tieteellisen nimensä juuri tästä: Kreikankielen sana Hippos merkitsee hevosta ja phaë kiiltävää. Tyrniöljy on kansanlääkinnästä peräisin oleva rohdos, jota lääketiede varsinkin Idässä käyttää hyväkseen monenlaisten sairauksien hoidossa. Tyrniöljy lievittää kipua ja nopeuttaa vahingoittuneen kudoksen ja haavojen paranemista. Siksi se sopii erityisen hyvin erilaisten iho-ongelmien lieventämiseen. Sisäisesti käytettynä tyrniöljy sopii vatsaja pohjukaissuolihaavan hoitoon ja esim. Venäjällä sitä on käytetty myös kasvainten hoidossa. Tyrniöljyn on todettu alentavan veren kolesterolipitoisuutta ja edistävän rasva ja proteiiniaineenvaihduntaa.  Tyrniöljy on keskeisenä ainesosana Pohjolan palsamiksi kutsutussa rohdossa, jonka kehitti venäläinen viinitarhuri. Palsami sisältää erittäin runsaasti A-vitamiinina vaikuttavaa karoteenia ja muita vitamiineja, ja sillä on lisäksi bakteerien kasvua ehkäisevä vaikutus.
 Tyrnimarjan hyvät ominaisuudet tekevät siitä erittäin monipuolisen, ennaltaehkäisevän, suojaavan ja rakentavan rohdoksen sekä ravintoaineen. Se tukee mm. rasva-aineenvaihduntaa, ihon ja limakalvojen hyvinvointia sekä toimii antioksidatiivisesti solujen suojana. Tyrniöljyä on tutkittu runsaasti myös Suomessa, siitä on tehty mm. väitöskirja Turun Yliopistossa.