<?xml version="1.0"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xml:lang="fi">
		<id>https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?action=history&amp;feed=atom&amp;title=Vihre%C3%A4_kahvipapu</id>
		<title>Vihreä kahvipapu - Muutoshistoria</title>
		<link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?action=history&amp;feed=atom&amp;title=Vihre%C3%A4_kahvipapu"/>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Vihre%C3%A4_kahvipapu&amp;action=history"/>
		<updated>2026-05-16T23:55:14Z</updated>
		<subtitle>Tämän sivun muutoshistoria</subtitle>
		<generator>MediaWiki 1.26.2</generator>

	<entry>
		<id>https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Vihre%C3%A4_kahvipapu&amp;diff=1042&amp;oldid=prev</id>
		<title>YHolm: Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |kuva=Chlorogenic acid.png |kuvateksti=Klorogeenihappo |pointti=Kahvipapu-uutetta käytetään sen klorogeenihapon takia painonhallinnan apuvälineenä, Klorogeeni...</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Vihre%C3%A4_kahvipapu&amp;diff=1042&amp;oldid=prev"/>
				<updated>2014-11-24T11:27:50Z</updated>
		
		<summary type="html">&lt;p&gt;Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |kuva=Chlorogenic acid.png |kuvateksti=Klorogeenihappo |pointti=Kahvipapu-uutetta käytetään sen klorogeenihapon takia painonhallinnan apuvälineenä, Klorogeeni...&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;b&gt;Uusi sivu&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;div&gt;{{Ainesosalomake&lt;br /&gt;
|kuva=Chlorogenic acid.png&lt;br /&gt;
|kuvateksti=Klorogeenihappo&lt;br /&gt;
|pointti=Kahvipapu-uutetta käytetään sen klorogeenihapon takia painonhallinnan apuvälineenä, Klorogeenihappo mm. estää haiman lipaasia, mikä tarkoittaa että rasvat eivät pilkkoudu, eivätkä näin ollen imeydy vaan poistuvat ulosteen mukana.&lt;br /&gt;
|info1=Kahvia viljellään maailmassa eniten Brasiliassa, Vietnamissa ja Indonesiassa. Suurin osa viljeltävästä kahvista on ''Coffea arabicaa'' (75%) ja loput toista lajia, ''C. canephoraa'' (syn. ''C. robusta''). Raakakahvia eli paahtamattomia kahvipapuja, joista on poistettu siemenkuoret, käytetään vihreän kahvipapu-uutteen valmistamiseksi.&lt;br /&gt;
|info2=Raaka-kahvi sisältää keskimäärin 1,16% kofeiinia, joka voidaan poistaa ylikriittisen hiilidioksidin avulla. Lisäksi siinä on klorogeenihappoa 5,5-7,6%, n. 16% kahviöljyä, josta 1% diterpeenialkoholeja kuten kafestoli ja kahweoli sekä n. 1% trigonelliiniä. Näistä kofeiini toimii yleisenä piristeenä ja klorogeenihappo taas on kiinnostava mm. sen haiman lipaasia estävästä vaikutuksesta johtuen. Robusta-lajit sisältävät enemmän klorogeenihappoa, joten niitä käytetään vihreän kahvipapu-uutteen valmistamiseen. Paahtaminen vähentää klorogeenihappopitoisuutta, mikä on syynä siihen, että käytetään paahtamattomia papuja. Myös kofeiinipitoisuus laskee jonkun verran paahdon aikana.&lt;br /&gt;
Aromiaineita, joita tunnetaan &amp;gt;700, taas syntyy prosessissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
|info3=Vihreää kahvipapu-uutetta käytetään sen klorogeenihapposisällön takia painonhallinnan apuna. Klorogeenihapolle tunnetaan seuraavat vaikutukset: estää amylaasia, vaikuttaa glukoosin metaboliaan (rotilla), antagonistinen vaikutus ihmisen glukoosin kuljetukseen, estää haiman lipaasia 50%:sti (''in vitro''), vaikuttaa rasvan metaboliaan (eläimillä), hidastaa rasvan imeytymistä, nopeuttaa rasvametaboliaa maksassa, parantaa energia-aineenvaihduntaa ja vähentää liponeogeneesiä. Vihreä kahvipapu-uutteita, joista kofeiini on poistettu ja klorogeenihappopitoisuus standardoitu n. 45%:iin on ollut markkinoilla jossain muodossa vuodesta 2002 painonhallinnan apuvälineenä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vihreästa kahvipapu-uutteesta on julkaistu systemoitu katsaus ja meta-analyysi (Onakpoya ''et al''. 2011). Katsaukseen hyväksyttiin mukaan kolme satunnaistettua kliinistä koetta,&lt;br /&gt;
joissa oli 142 osallistujaa. Kesto oli 4 viikkoa (1) tai 12 viikkoa (2) ja annoksena 180 mg (1) tai 200 mg (2) uutetta. Painon pudotus oli 1.35, 5.4 ja 4.97 kg. Jokaisessa ryhmässä, joka sai kahvipapu-uutetta se oli selkeästi suurempi kuin lumeryhmässä.&lt;br /&gt;
Haittavaikutuksia ei ollut tai niitä ei raportoitu. Kokeiden aikana ei tehty muita elämäntapamuutoksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 2012 Vinson ''et al.'' julkaisivat satunnaistetun, kaksoissokko, lumekontrolloidun, crossover-tutkimuksen, jossa oli mukana 16 ylipainoista aikuista. Heidän BMI:nsä tutkimuksen alussa oli 28,22 plus/minus 0,91. Tutkimuksen kesto oli 22 viikkoa. Vihreää kahvipapu-uutetta käytettiin joko korkeaa annosta (1050 mg uutetta) tai matalaa annosta (700 mg uutetta) 6 viikkoa, sitten oli 2 viikon wash out- eli puhdistuvaihe, ja lopuksi 6 viikkoa toista annosta. Osallistujilta mitattiin paino, BMI, rasvaprosentti, pulssi ja verenpaine. Tuloksina paino -8,04 kg, BMI -2,92 ja rasvaprosentti -4,44. Haittavaikutuksia ei ollut, paitsi plaseboryhmässä lievää systolisen verenpaineen nousua. Kokeen aikana ei tehty muita elämäntapamuutoksia&lt;br /&gt;
Tulokset olivat melko pysyviä, 14/16 pystyivät pysymään alemmassa painossa seuranta-tutkimuksen aikana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
|info5=&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
|info6=Onakpoya I, Terry R, Ernst E: The Use of Green Coffee Extract as a Weight&lt;br /&gt;
Loss Supplement: A Systematic Review andMeta-Analysis of Randomised Clinical Trials. Gastroenterology Research and Practice. Volume 2011, Article ID 382852, 6 pages&lt;br /&gt;
doi:10.1155/2011/382852.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vinson JA,Burnham BR, Nagendran MV: Randomized, double-blind, placebo-controlled,&lt;br /&gt;
linear dose, crossover study to evaluate the efficacy and safety of a green coffee bean extract in overweight subjects. Diabetes, Metabolic Syndrome and Obesity: Targets and Therapy 2012:5 21–27.&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>YHolm</name></author>	</entry>

	</feed>