Ero sivun ”Keratiini” versioiden välillä

Nykyinen versio 14. kesäkuuta 2015 kello 16.58

Yleistä tietoa

Iho on ihmisen suurimpia elimiä. Ihon tarkoitus on suojella allaan olevia kudoksia mm. auringon säteiltä ja fyysisiltä kolhuilta. Useimmat aineet läpäisevät verisuonettoman orvaskeden vain hitaasti.

Orvaskesi on ihon uloin kerros joka koostuu keratinosyyteistä, jotka uusiutuvat ohjalla olevan tyvikerroksen soluista. Tyvikerroksen päällä on okasolukerros. Okasolukerroksen yläpuolisen jyväiskerroksen keratinosyyteissä on keratonhyaliinijyväsiä, joiden sisältö vapautuessaan edesauttaa solujen sarveistumista eli keratinisaatiota. Orvaskeden ylin marraskesikerros sisältää sarveistuneita kerationsyyttejä, joiden soluliman keratiini on täyttänyt lähes kokonaan.

Ihmisessä keratiinia esiintyy hiuksissa ja kynsissä. Myös ihon orvaskeden soluissa on keratiinia sisältävä tukirakenne, mikä tekee ihosta joustavan, kestävän ja vedenpitävän.

Vaikuttavat aineet

Keratiinit eli sarveisaineet ovat säikeisiä, kuitumaisia ja veteen liukenemattomia proteiineja. Keratiiniproteiini sisältää aminohappoketjuja, ja nämä muodostavat vahvoja pitkiä säikeitä. Aminohappoketjujen koostumus määrittelee yksittäisen säkeen rakenteen. Kun keratiini rikkoutuu pieniksi pätkiksi se menettää joustavuuden ja vedenkestävyyden.

Keratinosyytit ovat orvaskeden runsain solutyyppi. Keratinosyyttien kaksi pääasiallista tehtävää ovat keratiinin ja ekstrasellulaarisen vesiesteen muodostaminen.

Vaikutus ja käyttö

Hiusten koostumuksesta 90% on keratiinia loppu vettä. Kun hiuksissa on tarpeeksi keratiinia, ne kestävät paremmin erilaisia ympäristöstä tulevia haittoja.

Pitkäaikainen stressi vahingoittaa keratiinisäikeitä.

Käytössä huomioitavaa

Lisätietoa

http://www.solunetti.fi/fi/histologia/keratinosyytit/1/

Lähteet

1. Walter Nienstedt, Sinikka Kallio, Luut ja ytimet, SanomaPro, Helsinki 2012