Ero sivun ”B7-vitamiini eli biotiini” versioiden välillä

Nykyinen versio 10. joulukuuta 2013 kello 17.18

Yleistä tietoa

Biotiini on vesiliukoinen vitamiini. Se tärkeä osa entsyymiä, joka hajottaa rasvoja, hiilihydraatteja ja eräitä aminohappoja Biotiini on osallisena glukoosin uudelleenmuodostuksessa varastohiilihydraatista glykogeenista verensokerin laskiessa sekä osallistuu rasvahappojen ja solukalvojen fosfolipidien muodostukseen.

Vaikuttavat aineet

Biotiinia on lähes kaikissa ruoka-aineissa. B-7 vitamiinia on samoissa ruoka-aineissa joissa on muitakin B-ryhmän vitamiineja. Biotiinia löytyy runsaasti sisäelimistä, lihasta, kalasta, kanamunasta, pavuista, maitotuotteista ja kasviksista.

Vaikutus ja käyttö

Biotiinin puutostilat ovat harvinaisia eikä puutoksen havaitsemiseksi ole olemassa hyvää laboratoriokoetta. Mahdollinen puutos havaitaan lähinnä vain oireilusta, joita on: ihon, hiusten ja kynsien ongelmat, hermoston toiminnan häiriöt, maksan rasvoittuminen ja hyperkolesterolemia (korkeat veren rasva-arvot).

Biotiinia käytetään tutkimustiedon perusteella sen puutosoireiden ehkäisyyn ja hoitoon, kuten: hiusten lähtö tai hiusten värin menetys, punainen hilseilevä ihottuma silmien nenän ja suun ympärillä, masennus, voimattomuus, hallusinaatiot sekä pistelyn tunne käsivarsissa ja jaloissa.

Biotiinilla on kuvattu hoidetun vauvojen ihottuman (taliköhnä), mutta tieteellinen pitävä näyttö hoidon tehosta puuttuu.

Kirjallisuudesta löytyy myös vähäistä, ei vielä riittävää näyttöä biotiinin hyödyistä useiden tilojen hoidossa. Tällaisia ovat mm: • Hiustenlähtö. On olemassa alustavia todisteita siitä, että hiustenlähtöa voidaan vähentää, kun biotiinia ja sinkkiä otetaan suun kautta yhdessä iholle levitettävän klobetasolipropionaattivoiteen kanssa. • Diabetes. Biotiini yksin ei näytä vaikuttavan verensokeriin 2 tyypin diabeteksessa. On kuitenkin olemassa jonkin verran näyttöä siitä , että yhdistelmä biotiinia ja kromia saattaa alentaa verensokeria diabeetikoilla, joiden hoitoa on vaikea saada hallintaan reseptilääkkeillä. • Diabeettinen hermosärky. On olemassa jonkin verran näyttöä siitä, että biotiini voi vähentää hermokipua diabeetikoilla. • Hauraat kynnet. Biotiinin käyttö voi lisätä kynsien paksuutta ihmisillä, joilla on hauraat kynnet.

Käytössä huomioitavaa

Biotiinille ei ole annettu suomalaisia saantisuosituksia.

Euroopan Komission asettama Ravinnon tieteellinen komitea on todennut biotiinin turvallisen käytön rajoiksi aikuisille 15-100 μg/vrk (31. SCF: Raportti, 1993).

Samoin lapsille on anettu vuonna 2000 Eurooppalaiset ikään suhteutetut riittävän ja turvallisen päivittäisen käytön rajat: 0-1 v:lle 5-10 µg, 1-4 v:lle 10-15 µg, 4-7 v:lle 10-15 µg, 7-10 v:lle 15-20 µg, 10-13 v:lle 20-30 µg, 13-15 v:lle 25-35 µg ja yli 15 v:lle 30-60 µg vuorokaudessa (Food and Nutrition Board,1998; D-A-CH Referenzwerte, 2000).

Amerikkalainen asiantuntijaryhmä on arvioinut biotiinin sopivaksi päiväannokseksi aikuisille 30 mikrog/vrk. Imetysaikana biotiinin tarve lisääntyy, jolloin päiväannos on 35 mikrog/vrk.

Biotiinia saadaan lähes kaikista ruoka-aineista. Lisäksi suoliston mikrobit muodostavat valtaosan tarvitsemastamme biotiinista, jotenä biotiinin puute on harvinaista ja seurausta erityistilanteista. On olemassa jonkin verran näyttöä siitä, että tupakointi voi aiheuttaa lievää biotiinin puutosta. Samoin puutosta voi esiintyä dialyysihoidon tai pitkäaikaisen suonensisäisen ravitsemushoidon seurauksena. Kirjallisuudessa on kuvattu myös vastasyntyneillä biotiinin puutosta kun sen saanti äidinmaidosta on ollut vähäistä.

Tutkimuksissa korkeilla päivittäisillä annoksilla (750 µg/vrk) on jo kahden viikon käytön jälkeen saatu elimistön toiminnassa aikaan mitattavia muutoksia (verenkuvamuutoksia) mutta niiden merkitystä hyvinvoinnillemme tai terveydellemme ei vielä täysin ymmärretä.

Lisätietoa

Tieteellisten artikkelien lyhennelmiä voi lukea PubMed:ssa http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed

Lähteet

1. Albarracin C, Fuqua B, Evans JL, Goldfine ID. Chromium picolinate and biotin combination improves glucose metabolism in treated, uncontrolled overweight to obese patients with type 2 diabetes. Diabetes Metab Res Rev 2008;24:41-51.

2. Baez-Saldana A, Zendejas-Ruiz I, Revilla-Monsalve C, et al. Effects of biotin on pyruvate carboxylase, acetyl-CoA carboxylase, propionyl-CoA carboxylase, and markers for glucose and lipid homeostasis in type 2 diabetic patients and nondiabetic subjects. Am J Clin Nutr 2004;79:238-43.

3. Bonjour JP. Biotin in human nutrition. Ann N Y Acad Sci 1985;447:97-104.

4. Camacho FM, Garcia-Hernandez MJ. Zinc aspartate, biotin, and clobetasol propionate in the treatment of alopecia areata in childhood. Pediatr Dermatol 1999;16:336-8.

5. Coggeshall JC, Heggers JP, Robson MC, et al. Biotin status and plasma glucose in diabetics. Ann N Y Acad Sci 1985;447:389-92.

6. Debourdeau PM, Djezzar S, Estival JL, et al. Life-threatening eosinophilic pleuropericardial effusion related to vitamins B5 and H. Ann Pharmacother 2001;35:424-6.

7. Food and Nutrition Board, Institute of Medicine. Dietary Reference Intakes for Thiamin, Riboflavin, Niacin, Vitamin B6, Folate, Vitamin B12, Pantothenic Acid, Biotin, and Choline (2000). Washington, DC: National Academy Press, 2000. Available at: http://books.nap.edu/books/0309065542/html/.

8. Geohas J, Finch M, Juturu V, et al. Improvement in Fasting Blood Glucose with the Combination of Chromium Picolinate and Biotin in Type 2 Diabetes Mellitus. American Diabetes Association 64th Annual Meeting, June 2004, Orlando, Florida, abstract 191-OR.

9. Hill MJ. Intestinal flora and endogenous vitamin synthesis. Eur J Cancer Prev 1997;6:S43-5.

10. Hochman LG, Scher RK, Meyerson MS. Brittle nails: response to daily biotin supplementation. Cutis 1993;51:303-5.

11. Keipert JA. Oral use of biotin in seborrhoeic dermatitis of infancy: a controlled trial. Med J Aust 1976;1:584-5.

12. Koutsikos D, Agroyannis B, Tzanatos-Exarchou H. Biotin for diabetic peripheral neuropathy. Biomed Pharmacother 1990;44:511-4.

13. Krause KH, Bonjour JP, Berlit P, Kochen W. Biotin status of epileptics. Ann N Y Acad Sci 1985;447:297-313.

14. Mock DM, Mock NI, Nelson RP, Lombard KA. Disturbances in biotin metabolism in children undergoing long-term anticonvulsant therapy. J Pediatr Gastroentereol Nutr 1998;26:245-50. 15. Mock DM, Quirk JG, Mock NI. Marginal biotin deficiency during normal pregnancy. Am J Clin Nutr 2002;75:295-9.

16. Said HM, Redha R, Nylander W. Biotin transport in the human intestine: inhibition by anticonvulsant drugs. Am J Clin Nutr 1989;49:127-31.

17. Said HM. Biotin: the forgotten vitamin. Am J Clin Nutr. 2002;75:179-80.

18. Zempleni J, Helm RM, Mock DM. In vivo biotin supplementation at a pharmacologic dose decreases proliferation rates of human peripheral blood mononuclear cells and cytokine release. J Nutr 2001;131:1479-84.

19. Zempleni J, Mock DM. Bioavailability of biotin given orally to humans in pharmacologic doses. Am J Clin Nutr 1999;69:504-8.

20. Zempleni J and Mock DM (2001). Biotin homeostasis during the cell cycle. Nutr Res Rev 14: 45-63.