Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tyrniöljy

Share/Save/Bookmark
Versio hetkellä 9. maaliskuuta 2026 kello 13.30 – tehnyt MRonkko (keskustelu | muokkaukset)

Yleistä tietoa

Tyrniöljy valmistetaan tyrnin (Hippophae rhamnoides) marjoista. Öljyä voidaan valmistaa joko marjan siemenistä tai hedelmälihasta, ja näiden öljyjen koostumus poikkeaa hieman toisistaan. Tyrni kuuluu tyrnikasvien (Elaeagnaceae) heimoon ja kasvaa luonnonvaraisena laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa tyrni on tunnettu luonnonmarja ja sitä myös viljellään.

Tyrnimarjat sisältävät runsaasti rasvahappoja, vitamiineja ja muita bioaktiivisia yhdisteitä. Tyrniöljyä käytetään ravintolisissä, elintarvikkeissa sekä kosmetiikassa. Ravintolisissä tyrniöljy esiintyy tavallisesti kapseleina tai nestemäisenä öljynä.

Vaikuttavat aineet

Tyrniöljy sisältää useita biologisesti aktiivisia yhdisteitä. Koostumus vaihtelee hieman sen mukaan, onko öljy valmistettu siemenistä vai hedelmälihasta.

Keskeisiä yhdisteitä ovat:

Rasvahapot:

-omega-3-rasvahappo (alfalinoleenihappo)

-omega-6-rasvahappo (linolihappo)

-omega-7-rasvahappo (palmitoleiinihappo)

-omega-9-rasvahappo (oleiinihappo)

Vitamiinit ja antioksidantit:

-E-vitamiini (tokoferolit ja tokotrienolit)

-karotenoidit (mm. beetakaroteeni)


Muut yhdisteet -fytosterolit

-fenoliset yhdisteet

Tyrnin hedelmälihaöljy sisältää usein erityisen runsaasti palmitoleiinihappoa (omega-7).

Vaikutus ja käyttö

Tyrniöljyä käytetään ravintolisänä erityisesti rasvahappojen ja muiden bioaktiivisten yhdisteiden lähteenä. Sen käyttö liittyy tutkimuskirjallisuudessa esimerkiksi seuraaviin ominaisuuksiin:

-rasvahappojen lähde ravitsemuksessa

-antioksidanttisia yhdisteitä sisältävä kasviöljy

-ihon ja limakalvojen hyvinvointiin liittyvä tutkimus

-ravitsemuksellinen lisä erityisesti omega-7-rasvahappojen saantiin


Ravintolisissä tyrniöljyä käytetään tyypillisesti:

-kapseleina -nestemäisenä öljynä

-osana moniraaka-aineisia ravintolisävalmisteita

Käytössä huomioitavaa

Tyrniöljyä pidetään yleisesti turvallisena elintarvikkeena normaalissa käytössä. Ravintolisien käytössä tulee kuitenkin huomioida muutamia seikkoja: -ravintolisä ei korvaa monipuolista ruokavaliota -suositeltua vuorokausiannosta ei tule ylittää -mahdolliset allergiat tyrnille tulee huomioida -raskauden tai imetyksen aikana sekä lääkityksen yhteydessä käytöstä on suositeltavaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa

Kuten kaikkien ravintolisien kohdalla, valmisteiden koostumus ja vahvuus voivat vaihdella valmistajittain.


Lähteet

Yang, B., Kallio, H. (2002). Composition and physiological effects of sea buckthorn (Hippophae rhamnoides) lipids. Trends in Food Science & Technology. https://doi.org/10.1016/S0924-2244(02)00136-0

Yang, B., Kallio, H. (2001). Fatty acid composition of lipids in sea buckthorn berries of different origins. Journal of Agricultural and Food Chemistry. https://doi.org/10.1021/jf001059s

Suryakumar, G., Gupta, A. (2011). Medicinal and therapeutic potential of sea buckthorn. Journal of Ethnopharmacology. https://doi.org/10.1016/j.jep.2010.10.037

European Commission. Novel Food Catalogue – Hippophae rhamnoides. https://food.ec.europa.eu/safety/novel-food/novel-food-catalogue_en

USDA FoodData Central. Sea buckthorn oil composition. https://fdc.nal.usda.gov