Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ero sivun ”Kaura” versioiden välillä

Share/Save/Bookmark
Rivi 14: Rivi 14:
 
2. Terveyskasvit, Michael Castleman, Otava, Keuruu 2000  
 
2. Terveyskasvit, Michael Castleman, Otava, Keuruu 2000  
  
3. Erityisvalmisteet Suomessa -julkaisu
+
3. Erityisvalmisteet Suomessa -julkaisu 2001
 
}}
 
}}

Versio 23. maaliskuuta 2022 kello 11.28

Yleistä tietoa

Kaura on kotimainen yksivuotinen viljakasvi, jonka käytettäviä osia ovat siemenet (jyvät), versot, oraat ja lehdet.

Tieteellinen nimi: Avena sativa.

Heimo: Poaceae, heinäkasvit.

ruots. havre, engl. oat

Vaikuttavat aineet

Vaikuttavia aineita ovat sapoiinit, tärkkelys, sokerit, valkuaisaineet, rasvat, trigonelliini, aveniinialkaloidi, pektiiniaine (korressa), piioksidi, karotiinit, B-ryhmän vitamiinit, K-vitamiini, E-vitamiini, rauta, koboltti, mangaani, sinkki, alumiini, kalsium, fosfori, boori ja jodi

Vaikutus ja käyttö

Maitoasteella olevia kauranversoja käytetään rohtona sisäisesti keskittymisvaikeuksiin, hermostolliseen väsymykseen, uupumukseen, stressiin, hermostuneisuuteen, unihäiriöihin ja tupakoinnista vieroittamiseen. Kypsymättömästä kaurasta valmistettua kauranversouutetta käytetään rauhoittamaan ja vahvistamaan hermostoa. Kansanlääkinnässä kauranjyviä on käytetty puurona hermoja ja muistia vahvistavana rohtona. Säännöllisesti käytettynä kaura voi lievittää ummetusta ja alentaa kolesterolitasoa. Keittämällä valmistettua kauralimaa on käytetty mahahaavaumien hoitoon. Kauranversokylvyillä hoidetaan kihtiä, reumaa, halvauksia ja ihosairauksia.

Käytössä huomioitavaa

Haittavaikutuksia ei tunneta. Alle 2-vuotiaille lapsille ei kuitenkaan saa antaa kaurarohtoja. Keliaakikot voivat käyttää kauraa.


Lähteet

1. Luontoäidin kotiapteekki, Virpi Raipala-Cormier, WSOY, Juva 2009, 9. painos

2. Terveyskasvit, Michael Castleman, Otava, Keuruu 2000

3. Erityisvalmisteet Suomessa -julkaisu 2001