Lähdekoodi sivulle Luteiini

{{Ainesosalomake
|kuva=Parsakaali-luteiini.jpg
|kuvateksti=Parsakaali sisältää luteiinia
|info1=Luteiini on karotenoidi (ksantofylli), luontainen väripigmentti, jota esiintyy runsaasti tummanvihreä lehtisissä vihanneksissa, kuten pinaatissa sekä tietyissä hedelmissä ja maississa. Luteiini toimii antioksidanttina, vapaiden radikaalien sieppaajana kehossamme. Tutkijoiden havaitsemat tärkeimmät terveyshyödyt liittyvät näkökykyymme ja ihon terveyteen. Karotenoidien yhdisteryhmään lasketaan kuuluvaksi kaikkiaan noin kuusisataa, mutta niistä ainoastaan kaksi – luteiini ja zeaksantiini – esiintyvät silmän linssin ja verkkokalvon rakenteessa. Luteiinin merkitys ”silmäravinteena” on todettu kudoskokein ja kokeellisesti toteamalla, että henkilöillä, joilla on silmäsairauksia, on samanaikainen luteiinin puutos.
|info3=Verkkokalvon keskeisessä osassa, silmänpohjan keltatäplässä on eniten fotoreseptoreita, jotka vastaavat mm. tarkkanäöstämme. Silmänpohjan rappeuma, macula degeneratio on yleisimpiä näkövammaisuuden aiheuttajia Suomessa. Tauti yleistyy selvästi iän myötä. Taudin tyypillisenä oireena on tarkannäön heikkeneminen, mikä vaikeuttaa lukemista. Heikentyneen näkökyvyn myötä on vaikeaa nähdä kohde suoraan katsottaessa. Nähdäkseen kohteen, tulee henkilön katsoa sen ohi, jolloin kuvanmuodostus osuu toimivaan osaan verkkokalvoa. 

Annettaessa luteiinipitoisia kasviksia tai ravintolisiä henkilöille, on havaittu että luteiinipitoisuus veren seerumissa nousee. Noin kolmen viikon päästä käytön aloittamisesta on havaittu että silmärakenteiden vahvistuminen on käynnistynyt. Paras hoitoteho on havaittu noin 3 – 4 kuukauden yhtäjaksoisen käytön jälkeen.  

Eurooppalaiset saavat keskimäärin noin 2,2 mg luteiinia päivässä ruokavaliostaan. Suositus luteiinin päiväsaannille ennaltaehkäisemään silmärappeumaa on 6 – 14 mg, joten moni hyötyy luteiini ravintolisän syönnistä. Vuonna 1994 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin että henkilöillä, jotka ruokavaliostaan saivat yli 6 mg luteiinia päivässä, oli 57 % pienempi riski sairastua silmänpohjan rappeumaan verrattuna henkilöihin, jotka saivat alle 0,5 mg luteiinia ruoastaan päivässä. Yhdysvalloissa luteiinin silmähyödyt on huomattu laajemmin ja siellä seitsemän silmälääkäriä kymmenestä suosittelee sitä ravintolisänä silmän terveydelle. Yhdysvaltojen elintarviketurvallisuus-viraston (FDA) ja maailman terveysjärjestön (WHO) asiantuntijat ovat hyväksyneet luteiinin turvalliseksi päivittäiseksi maksimisaanniksi 2 mg per kilogrammaa elopainoa kohti (eli 140 mg 70 kiloiselle henkilölle). Silmille tarkoitetuissa ravintolisissä luteiinin määrä on turvallinen eli noin 3 – 6 mg päivässä. 

UV-A ja UV-B säteet voivat vahingoittaa ihoamme. Tutkijat ovat havainneet, että myös luteiini kuten sukulaisyhdiste beetakaroteeni, suojaa ihoa säteiden aiheuttamalta oksidatiiviselta vauriolta. Pari tuoretta tutkimusta on antanut viitteitä siitä, että luteiini yhdessä muiden antioksidanttien kanssa, parantaisi ihon kykyä sitoa kosteutta.
|info6=1.	Richer, S., et al.: Double-masked, placebo-controlled, randomized trial of lutein and antioxidant supplementation in the intervention of athropic age-related macular degeneration: the Veterans LAST study. Optometry, 2004, vol. 75, sivut 216-230.
2.	Yeum, K.J., et al.: Fat-soluble nutrient concentrations in different layers of human cataractous lens. Curr. Eye Res., 1999, vol. 19, sivut 502-505.
3.	O’Neill, M.E., et al.: A European carotenoid database to assess carotenoid intakes and its use in five-country comparative study. Br. J. Nutr., 2001, vol. 85 (4), sivut 499-507.
4.	Chasan-Taber, L., et al.: A prospective study of carotenoid and vitamin A intakes and risk of cataract extraction in US women. Am. J. Clin. Nutr., 1999, vol 70 (4), sivut 509-516.
5.	Brown, L., et al.: A prospective study of carotenoid intake and risk of cataract extraction in US men. Am. J. Clin. Nutr., 1999, vol 70 (4), sivut 517-524.
}}