Loikkaa: valikkoon, hakuun

Probiootit

Share/Save/Bookmark
Versio hetkellä 23. kesäkuuta 2022 kello 09.30 – tehnyt TKarhi (keskustelu | muokkaukset)

Yleistä tietoa

Probiootit eli maitohappobakteerit ovat hyviä, eläviä bakteereja, jotka ylläpitävät suoliston hyvinvointia ja häätävät haitallisia suolistoon pesiytyneitä organismeja. Probiootteja ei pidä sekoittaa samoilta kuulostaviin prebiootteihin. Prebiootit toimivat probioottien ravintona. Kun tuotteessa tai valmisteessa on käytetty sekä probiootteja ja prebiootteja, kutsutaan tuotetta synbiootiksi. Probiootit tuottavat aineita, jotka muuttavat muun muassa suoliston happipitoisuutta ja happamuutta. Muutokset heikentävät haitallisten organismien toimintaa ja lisääntymistä.


Probioottien on havaittu stimuloivan kehon immuunijärjestelmää, auttavan ruoansulatuskanavan sairauksissa, antibioottien aiheuttamassa ripulissa, infektioperäisessä ripulissa sekä allergioissa. Probiootit edistävät ruoansulatusta pilkkomalla proteiineja ja rasvoja. Laktoosi-intolerantit saattavat myös hyötyä niistä. Probiootit palauttavat antibioottikuurin lamauttanutta hyödyllisten bakteerien toimintaa.


Probiootit näyttävät vahvistavan suoliston seinämää estäen haitallisten organismien ja yhdisteiden, kuten allergeenien imeytymistä. Ne tuottavat bakteriosineja estämään haitallisten bakteerien toimintaa. Terveen suolistobakteerikannan uskotaan kohentavan immuniteettia, lisäämällä vasta-aineiden ja immuunisolujen määrää.

Probiootit ovat herkkiä kuumuudelle, kosteudelle ja valolle. Pakkaukseen kondensoitunut vesi saattaa tuhota, kuidut, vitamiinit ja öljyt saattavat heikentää näiden säilymistä. Oikein säilytettyinäkin niitä tuhoutuu enenevästi varastointiajan kasvaessa. Probioottien on osoitettu viihtyvän maitotaloustuotteissa. Ruoanvalmistusta, kuten kuumentamista, ne eivät siedä. Lisättäessä probiootteja elintarvikkeisiin valmistajan tulee osoittaa tutkimuksin lopputuotteessa olevien probioottien toiminnallisuus.

Kapseleina myytäessä probioottikannat ja määrät ilmoitetaan annosta kohden toisin kuin elintarvikkeissa. Probioottiravintolisien ongelmana ovat usein väärät käyttöohjeet. Probiootit vaativat valolta suojatun pakkauksen sekä usein kylmäsäilytyksen. Matkalle mukaan otettaessa ennaltaehkäisemään turistiripulia, probioottien on kestettävä huoneenlämpöä. Tarjolla on nykyään myös tuotteita, jotka kestävät huoneenlämpöä puolentoista vuoden ajan.

Probioottivalmisteissa käytettyjä mikro-organismeja: • Lactobasillus: Acidophilus, Casei, Crispatus, Gallinarum, Gasseri, Johnsonli, Paracasei, Plantarum, Reuteri, Rhamnosus.

• Bifidobacterium: Adolescentis, Animalia, Bifidum, Breve, Infantu, Lactis, Longum.

• Enterococcus: Faecium, Faecalis.

• Saccharomyces boulardi
Probiootti kapseleita

Probiootti kapseleita


Vaikutus ja käyttö

Voimakkaasti hapan vatsalaukku tuhoaa kaikki elävät organismit myös osan probiooteista. Vatsataudeissa keho on jostain syystä epäonnistunut tehtävässään laskiessaan läpi taudin aiheuttajan. Vaikka probioottien kerta-annokset ovat miljardeja yksiköitä, suuri osa niistä tuhoutuu vatsalaukun happamassa ympäristössä, sitä suurempi määrä mitä happamampi vatsalaukun sisältö. Haiman entsyymit ja maksan sappineste harventaa probiootteja pohjukaissuolessa. Perille paksusuoleen saattaa päätyä pieni osa lähtömäärästä.

Paksusuolessa probioottien on kyettävä kiinnittymään ja raivaamaan tilaa lisääntymiselleen. Jotta nämä hyvät bakteerit voisivat lisääntyä ja vallata alaa huonoilta bakteerikannoilta, ne tarvitsevat ravinnokseen mm. inuliinia ja oligofruktoosia. Näiden avulla ne fermentoivat eli muodostavat esim. maitohappoa, jonka avulla voivat kiinnittyä suolenseinämiin. Probioottien elinikä paksusuolessa on lyhyt. Kaikki probiootit eivät kuulu ihmisen normaalien suolistobakteerien joukkoon. Niiden saantia on ylläpidettävä niin kauan että suolistomme oma hyödyllinen bakteerikanta vahvistuu ja saa jälleen yliotteen organismien välisessä biologisessa sodankäynnissä. Muutos suolistossa on hidas usein kuukausia kestävä.


Näyttö probioottien terveyshyödyistä on vahvinta:

- Antibioottihoidon aikana ja jälkeen normalisoimaan suoliston tervettä bakteerikantaa

- Helikobakteerin hoitoon tarkoitettujen antibioottien sivuvaikutuksia lievittämään


Toiseksi vahvin näyttö probioottien tehosta on seuraavissa tiloissa:

- Atooppisessa ekseemassa

- Imetyksen aikaisissa allergioissa

- Hampaiden reikiintymistä vähentävänä

- Sairaalainfektiosta johtuvassa ripulissa

- Lasten hengitystieinfektioissa vähentänyt sairastelupäiviä

- Ripulissa.

- Vaikuttanut positiivisesti vauvojen kasvuun

- Lyhentäneet infektiotyyppisen ripulin kestoa

Käytössä huomioitavaa

Probiootit otetaan aina ruokailun yhteydessä tai heti sen jälkeen. Tyhjän vatsan pH-arvo voi olla syövyttävän hapanta tuhoten kaikki suojaamattomat probiootit. Ruokaa syödessä mahalaukun pH on 5-6. Tässä ympäristössä probiooteilla on parhaimmat mahdollisuudet selvitä eteenpäin.

Probiootit ovat melko hyvin siedettyjä pitkäaikaisessa käytössäkin. Joillakin saattaa alussa esiintyä kaasun muodostusta, häviten käytön jatkuessa. Annostus pidetään alussa matalana ja nostaa vähitellen suosituksen mukaiseksi. Laktoosiherkät saattavat reagoida probiootteihin.


Lähteet

1. Kajander K, et al. A probiotic mixture alleviates symptoms in irritable bowel syndrome patients: a controlled 6-month intervention. Aliment Pharmacol Ther. 2005 Sep 1;22(5):387-94.

2. Rautava S, et al.. Probiotics during pregnancy and breast-feeding might confer immunomodulatory protection against atopic disease in the infant. J.Allergy Clin.Immunol. 2002;109(1):119-121

3. Rosenfeldt V, et al. Effect of probiotic Lactobacillus strains in children with atopic dermatitis. J.Allergy Clin.Immunol. 2003;111(2):389-395.

4. Sazawal S, et al. Efficacy of probiotics in prevention of acute diarrhoea: a meta-analysis of masked, randomised, placebo-controlled trials. Lancet Infect Dis. 2006 Jun;6(6):374-82.

5. Sykora J, et al. Effects of a specially designed fermented milk product containing probiotic Lactobacillus casei DN-114 001 and the eradication of H. pylori in children: a prospective randomized double-blind study. J Clin Gastroenterol. 2005 Sep;39(8):692-8.

Komaroff AL. The Microbiome and Risk for Atherosclerosis. JAMA. Published online May 14, 2018. doi:10.1001/jama.2018.5240

Kobyliak N, Falalyeyeva T, Boyko N, et al. Probiotics and nutraceuticals as a new frontier in obesity prevention and management. Diabetes Research and Clinical Practice. 2018 May 14. pii: S0168-8227(18)30394-2. doi: 10.1016/j.diabres.2018.05.005. Rautava S. Kuka hyötyy probiooteista? Suomen Lääkärilehti 2017;3:134–135.

Costantini L, Molinari R, Farinon B, Merendino N. Impact of Omega-3 Fatty Acids on the Gut Microbiota. Review. Internationaö Journal of Molecular Sciences. 2017 Dec 7;18(12). pii: E2645. doi: 10.3390/ijms18122645. Free Full Text pdf Vandeputte D, Kathagen G, D’hoe K, et al. Quantitative microbiome profiling links gut community variation to microbial load. Nature 2017

Probiotics Promising for Mild to Moderate Depression. 13th World Congress of Biological Psychiatry. Poster P-05-015, presented June 19, 2017.

Wallace CJK, Milev R. The effects of probiotics on depressive symptoms in humans: A systematic review. Annals of General Psychiatry 16(1) December 2017

Zhang Q, Wu Y, Fei X. Effect of probiotics on body weight and body-mass index: a systematic review and meta-analysis of randomized, controlled trials

Khalesi S, Sun J, Buys N, Juasinghe. Effect of Probiotics on Blood Pressure. A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized, Controlled Trials. HYPERTENSIONAHA.114.03469 Published online before print July 21, 2014

Omega-3 could help support "friendly bacteria" in the gut. Nutraingredients.com 25.8.2015 Bentley-Hewitt KL, De Guzman CE, Ansell J, et al. How fish oils could support our friendly bacteria. Lipid technology 2015 Aug; 27 (8), 179–182.

P Österlund, T Ruotsalainen, R Korpela, M Saxelin, A Ollus, P Valta, M Kouri, I Elomaa, H Joensuu. Lactobacillus supplementation for diarrhoea related to chemotherapy of colorectal cancer: a randomised study. British Journal of Cancer. 2007; 97, 1028-1034.

Erityisvalmisteet Suomessa -julkaisu 2001